Enemmän Petriä, vähemmän sadetta lauantaina ja sunnuntaina venemessuilla, kuva Tiina Asula
Helsingin venemessut ovat varma kevään tai jopa jo kesän merkki. Mitä kaikkea nämä valoisat vuodenajat voivat tuoda tullessaan: meriseikkailuita, jänniä saaria, viimaisia väyliä ja uusia mantereita. No, ei kai sentään uusia mantereita, mutta kaikkea kivaa kevät ja kesä tuovat niin maakravuille kuin merenkävijöillekin.
Ainakin kevät tuo Forecan uudistetut veneilysäätiedot, joita Forecan päämeteorologi Petri Takala esittelee kahdella tunnin pituisella luennolla venemessuilla Helsingissä. Sääluennolla ei keskitytä pelkästään veneilysäähän, vaan Petri valottaa säänennustamista aivan yleisestikin.
Viime vuonne olin itsekin Petrin luentoa kuuntelemassa. Sääluento oli yleisömenestys, eikä istuinpaikkoja riittänyt kaikille. Minullekin, joka ei-meteorologina työskentelen sääpalvelufirmassa, Petrin luennossa oli paljon uutta. Nyt viimeinkin muistan ja tiedän, missä on matalapaine, jos seison selkä tuuleen. Tiedätkö sinä?
Foreca.fin nettisivujen veneilysääpalveluita on uudistettu viime vuoden aikana paljon. Yleisen säätietoiskun lisäksi Petri havainnollistaa, miten esimerkiksi juuri Forecan websivujen veneilysäästä saa enemmän irti.
Puuskatuuliennuste riskirajoineen Foreca.fissä.
Tule kuulemaan. Et varmasti pety.
Petri Takala luennoi ohjelmalavalla hallissa 3 lauantaina 9.2. ja sunnuntaina 10.2. klo 13
Forecan sivustolta löytyy nyt uutuutena ”Täsmätutka”-niminen osio. Moni on sitä jo ehkä ehtinyt kokeillakin, sillä se ilmestyi sivustollemme jo tammikuun alkupäivinä. Samassa yhteydessä sivun vasemmassa laidassa olevaa ennusteiden ja havaintojen järjestystä myös vähän siivottiin. Suosituimpien ennusteiden sijainti pysyi ennallaan, mutta esimerkiksi kaikki sateeseen liittyvät ennusteet ja havainnot kerättiin saman ”Sadekartat”-otsakkeen alle, jotta ne olisivat helpommin löydettävissä. Jatkossa sivupalkin sääosioiden järjestys muuttuu vähän myös vuodenajan mukaan. Esimerkiksi ”Veneilysää” on talvikaudella siirretty alemmaksi ja vastaavasti ”Lumensyvyys”, ”Ajokeliennuste” ja ”Hiihtokeskusten sää” on nostettu ylemmäksi. Mikäli jotain aiemmin käyttämääsi osiota ei enää löydy sivupalkista, se löytynee aivan sivustomme alalaidasta, jonne on kerätty linkkilista kaikista sääpalveluistamme. Sivustoa kehitetään jatkuvasti ja uusimmat sääpalvelut merkitään aina violetilla ”Uutta”-tähdellä. Tällä hetkellä uusin sääpalvelumme on Täsmätutka . Tässä blogissa on tarkoitus kertoa Täsmätutkan ominaisuuksista ja antaa vähän käyttövinkkejäkin.
Täsmätutkassa on tarkin mahdollinen tutkadata ja uudet tarkemmat kartat
Täsmätutkan tutkatieto on tarkinta mahdollista, jota Suomesta on tällä hetkellä saatavilla. Myös karttapohjaa on tarkennettu ja Suomi on tuotteessa jaettu 11 alueeseen, jotta kaikki sateen pienetkin yksityiskohdat olisi mahdollista havaita. Kartta-alueet on nimetty alueilla sijaitsevien isoimpien kaupunkien mukaan. Haluamansa karttapohjan voi valita Täsmätutkan ylälaidassa näkyvästä sinisestä ”Vaihda alue”-napista. Moni paikkakunta saattaa löytyä useammaltakin karttapohjalta, jolloin käyttäjä voi valita vallitsevaan säätilanteeseen sopivimman karttapohjan. Päätarkoitus on kuitenkin ollut, että kaikille Suomen paikkakunnille löytyisi tarkempaa tietoa ainakin joltakin karttapohjalta. Pienenä poikkeuksena tähän on kuitenkin aivan pohjoisin Lappi, jonne tällä hetkellä ei vielä kaikkialle ole saatavilla tarkempaa tutkadataa. Tarkempien karttapohjien lisäksi Täsmätutkasta löytyy myös koko Suomen karttapohja. Usein onkin ehkä hyvä katsoa tilannetta ensin koko Suomen koossa ja vasta sitten tarkentaa haluamalleen tarkemmalle karttapohjalle. Varsinkin laajojen sadealueiden tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa itseään tarkennetulla karttapohjalla, joka on saattanut peittyä kokonaan ”sateen” alle. Tosin hahmottamisen helpottamiseksi karttapohjalle ilmestyy aina valkoinen pallo paikkakunnalle, jonka säätietoja käyttäjä on viimeksi tarkkaillut.
Kuvassa näkyy Täsmätutkan koko Suomen näkymä. Alueen voi valita Täsmätutkan oikeasta ylälaidasta sijaitsevasta sinisestä nappulasta tai suoraan sivupalkin tuoteosiosta. Varsinaisen tutkakuvan yläpuolelta voi puolestaan valita haluamansa havaintotyypin. Havaintopaikan nimen saa selville viemällä hiiren kyseisen havaintolukeman päälle.
Täsmätutkasta löytyy lähes kaikki Suomen säähavainnot
Tarkemman tutkatiedon lisäksi Täsmätutkasta nähdään aina myös säähavainnot. Käytännössä kaikki Suomessa tehtävät säähavaintopaikat on nähtävissä tarkemmissa karttapohjissa. Poikkeuksena ovat kuitenkin muutamat hyvin lähekkäin tai samassa paikassa suoritettavat havaintomittaukset. Havaintoaseman nimen saa selville kuljettamalla hiiren kohdistimen havaintolukeman päälle. Oletushavaintona tuotteessa on lämpötila, mutta käyttäjä voi halutessaan vaihtaa lämpötilan tilalle myös tuulen, suhteellisen kosteuden tai kastepistelämpötilan. Oman paikkakuntansa lämpötilan käyttäjä tietää varsin hyvin, mutta usein ja melko lähelläkin saattaa olla suuria eroja lämpötiloissa. Näin on etenkin rannikon läheisyydessä ja tunturialueilla. Havainnoista on mahdollista nähdä myös kuinka hyvin ennustettu kylmeneminen tai lauhtuminen on pysynyt aikataulussa. Näin käyttäjä pystyy myös itse vähän ennustamaan säätä aivan lähimpien tuntien osalta.
Tarkemmassa kartassa näkyy kaikki alueen viralliset havaintoasemat. Tässä on valittu Rovaniemen karttapohja ja havaintotyypiksi kastepistelämpötila. Viimeksi on tutkailtu Pyhän säätä ja siksi Pyhän hiihtokeskuksen kohdalla näkyy valkoinen pallo. Tutkasta puolestaan nähdään, että kaikkein muhkeimmat lumisateet ovat menneet vähän hiihtokeskuksen pohjoispuolelta. Koska kastepistelämpötila on negatiivinen, voidaan huoletta uskoa tutkan sateen tulleen lumena ja näin olettaa rinteessä olevan ainakin jokunen senttimetri uutta luonnonlunta, jonka nopein pääsee ensimmäisenä kokemaan ;)
Suhteellinen kosteus on hyödyllinen suure monissa ulkoharrastuksissa (esim. suksien voitelu talvella) tai vaikkapa rakennusten ulkomaalauksessa (kesällä). On kuitenkin hyvä muistaa, että suhteellinen kosteus muuttuu yleensä vuorokauden aikana. Suhteellinen kosteus on alhaisimmillaan iltapäivällä, kun lämpötila on korkeimmillaan. Suurimmat suhteellisen kosteuden arvot puolestaan mitataan usein aamuyöllä, kun ilma on kylmimmillään. Suhteellisen kosteuden vuorokausivaihtelu on suurimmillaan kesäpuoliskolla vuotta. Yli 95 %, suhteellinen kosteus tarkoittaa käytännössä utua tai sumua.
Kastepistelämpötilaon varmasti monelle vieras suure, mutta meteorologisesti se on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi suure. Karkeasti sen voi ajatella olevan mitta ilman sisältämälle energialle (latentti lämpö). Kesällä yli 15 C asteen kastepistelämpötilat saavat ilman tuntumaan painostavalta ja samalla myös ukkosriski kasvaa. Mitä suurempia kastepistelämpötilan arvot ovat sitä enemmän energiaa ukkosilla on käytettävänään. Talvella kastepistelämpötila kuvaa varsin hyvin sateen olomuotoa. Kun kastepistelämpötila on alle 0 C, tutkan sade on todennäköisesti lunta. Kun kastepistelämpötila on yli 0 C, tutkan sade on todennäköisimmin vettä. Tosin kastepistelämpötilan ollessa 0 ja +1 välillä sade voi olla mitä vaan ja usein silloin puhutaan rännästä.
Tuuli on usein myös hyödyllinen suure kuvaamaan sääoloja ja usein pelkällä tuulen suunnalla voi olla suuri merkitys jonkin paikallisen ilmiön syntymiselle. Siksi onkin hyödyksi opetella, miten tuulen suunta vaikuttaa oman alueen paikallissäähän. Itse tuulennopeuksiin liittyy sisämaamittauksissa yksi melko suurikin käytännön ongelma. Viralliset tuulimittaukset ovat aina kymmenen minuutin keskiarvoja, joten ne eivät anna kovin hyvää kuvaa sisämaan puuskaisen tuulen voimasta. Tuulen puuskanopeudet kuvaisivat paremmin tuulen luonnetta kuin yleisesti mitattu keskituuli. Esimerkiksi myrskytilanteessa, jossa puuskat ovat yli 20 m/s, keskituulet ovat sisämaassa yleensä lähempänä 10 m/s, usein jopa tätä heikompiakin. Karkea arvio sisämaan puuskatuulille on kertoa keskituulet kahdella. Forecan sivuilta löytyy myös puuskatuuliennusteita ja tällä hetkellä se taitaa ollakin ainoa paikka, josta puuskaennusteita Suomeen on löydettävissä. Toistaiseksi ne löytyvät ainoastaan Forecan ”Veneilysää”-osiosta.
Muistutuksena vielä, että ”Veneilysäästä” löytyy muitakin hyödyllisiä tuotteita voimakkaiden tuulien ja myräköiden seuraamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa näin talviaikaankin.
Ukkosmyrskyt ja salamat havaittavissa myös Täsmätukalla
Lähiaikoina Täsmätutkaan lisätään myös salamahavainnot, jotta jokainen voi itse tarkkailla omaa aluettansa lähestyviä ukkosmyräköitä ja arvioida ukonilman kestoa ja voimaa. Täsmätutkaan on myös tulossa ns. tutkaekstrapolaatio, joka arvioi sateen liikkeen tutkakuvien perusteella pariksi tunniksi eteenpäin. Tällä puhtaasti matemaattisella toimenpiteellä saavutetaan usein parhaimmat lähituntien sade-ennusteet.
Kehitysideoita otetaan mielellään vastaan
Kehitämme jatkuvasti sivujamme mahdollisimman monipuolisiksi ja tarkoituksena on, että kaikki oleellinen tieto olisi löydettävissä helposti yhdestä samasta paikasta. Siksi otamme mielellämme vastaan teidän käyttäjien kehitysideoita ja kaikkein suosituimpia ehdotuksia tulemme varmasti myös toteuttamaan. Pidämme jatkossakin sivustomme mahdollisimman helppokäyttöisinä ja nopeatoimisina. Silti monimutkaisempiakin ideoita kannattaa nyt ehdottaa, sillä olemme myös suunnittelemassa ”sääaddikteille” omaa erityissivustoa, jossa villitkin sääsovellukset ovat mahdollisia.
Kehitysideoita voit lähettää meille tehokkaimmin seuraavan linkin kautta:
Uudistetusta veneilysääpalvelusta löytyy varsinaisen tuuliennusteen lisäksi paljon muutakin vesilläliikkujille hyödyllistä tietoa. Uudesta palvelusta on mahdollista seurata tuulen todellista kehittymistä ennusteen lisäksi myös tuulihavaintoanimaatioiden avulla. Tuulen lisäksi ennusteanimaatioita on sekä aallonkorkeudesta että meriveden lämpötilasta.
Palvelusta löytyy myös meriveden korkeushavaintoja ja ukkostutka, josta voi sateen lisäksi seurata myös mahdollisia salamaniskuja. Päätarkoituksena on, että kaikki tarvittava veneilijän tieto löytyisi yhdestä ja samasta paikasta. Olemme tehneet palvelusta pienen video-ohjeen:
Tuuliennusteen ulkomuoto on muuttunut
Suurimmat muutokset tuuliennusteissa liittyvät tuulen esitysmuotoon sekä kokonaan uuteen puuskatuulituotteeseen. Näkyvin muutos on, että perinteiset tuulen nopeuden symbolimerkit on korvattu väreillä. Värien avulla pystytään tehokkaammin havainnollistamaan esimerkiksi voimakkaita tuulia. Lisäksi pystytään antamaan aiempaa enemmän informaatiota tuulesta.
Tietokoneet laskevat säätä ns. hilapisteisiin. Koko maapallo on jaettu hilapisteruuduukkoon, johon kaikkia sääsuureita lasketaan. Nykyään säätä lasketaan koko maapallon mittaluokassakin jo 10 kilometrin hilavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei tuulen nopeuden symboleja mahduta tarkassakaan kartassa näyttämään kuin joka kolmanteen hilapisteeseen. Värejä käyttämällä puolestaan voidaan kertoa jokaisen hilapisteen tieto jopa koko Itämeren karttakoossa.
Veneilysääsivuilla voi valita itselle sopivan karttakoon. Suuremmalla karttanäkymällä on helpompi suunnitella pidempiä purjehdusreittejä ja toisaalta seurata paremmin matalapaineiden reittiä. Pienemmällä kartalla on helpompi seurata oman alueen pienempiäkin tuulen muutoksia.
Puuskatuulista on tehty oma ennuste
Uudessa palvelussa on myös mukana puuskatuuliennusteita. Tämän on tarkoitus hyödyttää nimenomaan tuuliennusteita sisämaassa ja sisäjärvillä. Maalla tuuli on aina puuskaista ja keskituuli ei kovinkaan hyvin kuvaa tuulioloja. Myrskytilanteessa merellä keskituuli on vähintään 21 m/s. Sisämaassakin on tällaisessa tilanteessa voimakkaita puuskia, mutta vain ajoittain. Voimakkaimmassakin myrskyssä, jossa puita kaatuu ja peltikattoja irtoaa, on sisämaassa aina myös lähes tyyniä hetkiä. Ottamalla tällöin tuulesta 10 min keskiarvo, keskituuli jää sisämaassa usein jopa alle 10 m/s. Todellisuudessa kuitenkin juuri puuskat niitä tuhoja tekevät eivätkä se keskituuli. Siksi sisämaassa on usein tärkeämpää tietää puuskatuulen nopeus kuin keskituulen nopeus.
Puuskaennusteissa huomioidaan erikseen myös riskiä myrskylle ja kovalle tuulelle
Puuskaennusteen on tarkoitus kuvata yleisimpiä puuskia, joita ulkona liikuttaessa havaitaan. Yksittäiset puuskat voivat joissakin tilanteissa olla vielä näitäkin puuskia voimakkaampia. Mikäli tilanteessa on yli 10 prosentin riskiä, että voimakkaimmat yksittäiset puuskat (3 tunnin aikana) puhaltavat yli 14 m/s tai yli 21 m/s, on siitäkin mahdollista saada tietoa. Moni asia kuitenkin selviää paremmin vasta kun itsekseen tutkiskelee ja kokeilee tuotetta. Kehitämme yhä palvelua ja siksi otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitystoiveita tämän linkin kautta.
Rantaviiva voi näkyä myös samansuuntaisena pilvijonona kaukana sisämaassa. Tässäkin on jo meren ja pilven vuoropuhelua. Kuva: geograph.org.uk
Huh huh. Ei hellettä, vaan että päivystysvuorot sekoittivat taas mieltä niin, että nettipäiväkirjan täyttö jäi aidosti vapaapäivälle, sunnuntaille. Palkkatyö on paitsi välttämätöntä, usein sellaista, ettei sen tarjoamasta näkökulmasta näe metsää puilta. Pitäisi edes hetkeksi istahtaa kaikessa rauhassa, sitten kun asiaan on tarvittavaa etäisyyttä, ja miettiä vaikka, että kun on kuudes toukokuuta, niin mikä on juuri tähän aikaan vuodesta ja vielä kohta luonteenomaista vaikka jollekin sääpalvelun osa-alueelle. Mitä siellä luonnossa taas oikein tapahtuukaan?
Foreca aloitti jälleen vapulta veneilysäiden tuotannon – siis nyt puhun sanallisista, meteorologin laatimista ihan perinteisen Merisään (oma tuotteensa varoituksineen tietyillä kriteereillä, sääviranomaisen tekemä!) tapaisista teksteistä, joita on sitten mahdollisuus kuulla osana asiakasradioittemme ohjelmaa. On ihan toinen juttu, että tuotannossa on laajemmin monenlaisia kuva- ja karttamuotoisia automaattisesti tuotettuja tuuliennusteita. Tähänkin blogiin taisit tulla Foreca.fi -etusivun kautta. Sieltä kannattaa etsiä näitä merialueiden tuuliennusteita, vasemmasta laidasta.
Näitä tarkoittamiani meteorologien kirjoittamia tuuliennusteita laadimme myös joillekin sisämaaradioasiakkaillemme. Tällöin arvioimme tuulen kehittymistä lähinnä suurilla järvenselillä. Pienillä vesillä monenlaiset paikallisilmiöt muuttavat tuulta voimakkaasti. Mutta sama koskee veneilysäitä merialueille: ei ole mahdollista tehdä ennustetta – varsinkaan lyhyttä ja ytimekästä – niin, että sen olisi tarkoituskaan päteä joka ikisessä laiturinnokassa. Tuulelle esteetön avomeri painottuu aina, toisaalta emme voi tietää, ja josko veneilijä aina itsekään, tuleeko pysytelleeksi visusti rannikon suojassa vai suuntaako myös ulapalle ja kuinka pitkälle. Ellei tuule liikaa tai ole merenkäyntiä, Helsingistäkin matka voi olla vaikka Tallinnaan, jolloin vastaan tulee taatusti myös varsinaisen avomeren tuuli.
Mutta se tarkoittamani vuodenaikaisasia, se on maa- ja merituuli-ilmiö, tai lyhyemmin ehkä vain merituuli, koska sen tuulensuunnallinen vastakkaisilmiö maatuuli sattuu yölle. Yleisemmin meidän leveysasteillamme ilmanpaineen maanpinnan suuntainen jakautuma, ilmanpainekenttä, määrää tuulikentän. Suoraan ilmanpaine-eroista johtuvaa tuulta kulloisessakin tilanteessa voitaneen kutsua vaikka perustuuleksi. Sen päälle tulee muita tuulen nopeuteen ja suuntaan kohdistuvia vaikutuksia, etenkin rannikon lähellä, mutta myös siitä johtuvia, onko vesi kylmää vai lämmintä suhteessa yläpuoleiseen ilmaan.
Ehkä laaja-alaisin paikallistuuleen vaikuttava ilmiö rannikolla on merituuli. Se voi yksinkin kehittää oman tuulikenttänsä, siis ilman perustuulta, mutta muuttaa usein perustuulen suntaa ja nopeutta rannikon lähellä ja vieläpä niin, että tuulen suunta muuttuu päivän kuluessa. Maalla merituulen vaikutus ulottuu kunnon merituulitilanteissa helposti kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin, jolloin keväinen ja alkukesäinen merituuli viilentää ja kuivattaa tiettyä aluetta vaikuttaen esim. maataloudessa alueen suotuisuuteen. Rannikolla voi iltapäivisin usein nähdä, miten paitsi meren yllä on selkeää ja rannikolla merituulen myötä seljennyt, myös kaukana sisämaassa valkean pilvivallin, joka voi sisältää myös kuuropilviä. Sinne johonkin on ehtinyt merituulirintama, ja sinne asti tuulee mereltä kylmää ilmaa.
Ilmakehä on monimutkainen, mutta tästä on rautalankamallia käyttäen kyse: Meri on kylmä, nytkin esim. Suomenlahdella vain n. +5 -asteista. Aurinko lämmittää maanpinnan, jolloin myös maanpinan läheinen ilma lämpenee ja alkaa kylmää kevyempänä kohota ylöspäin. Korvaavaa ilmaa alkaa virrata kylmältä mereltä. Syntyy kiertoliike, sirkulaatio, missä satojen metrien korkeudella vastaavasti tulee maalta merelle, missä puolestaan on laskevaa ilman likettä. Hyvin hienojakoisessa tarkastelussa on kyse myös siitä, että merellä on kylmän alustan synnyttämää korkeapainetta ja maalla vastaavasti matalapainetta.
Periaatteessa vastaavanlainen alustojen välisestä lämötilaerosta alkunsa saava, tosin ajallisesti ja paikallisesti (vuodenaikaisvaihtelu, valtameri-manner -jakautuma) hyvin paljon isomman mittakaavan kiertoliike on monsuuni-ilmiö.
Suomenlahden rannikko ei ole aivan länsi-itä -suuntainen, vaan kun mereltä tuulee suoraan, tuulee enempi kaakosta kuin etelästä. Tällaisena merituulikin aamupuolella usein alkaa (siis tilanteessa, missä on lähes pelkkä merituuli, perustuuli on vähäistä). Vaan kun pästään iltapäivään, jolloin merituuli on sanotun kiertoliikkeen kehittyessä myös voimistunut, tuuleekin lounaasta.
Tuulen sunta on siis kääntynyt myötäpäivään. Tämä johtuu ns. coriolisvoiman vaikutuksesta kiertoliikkeeseen vähitellen. Mutta tuulta tarkkailevalle entisajan kalastajalle selvisi ainakin, että koska aurinkokin vaihtaa paistosuuntaansa aivan samalla tavalla, taivaalla päivän kuluessa vasemmalta oikealle, näyttää aina tuulevan auringon suunnasta. Siitä tuulen vanha nimi: solgångsvind. Pohjanlahdella merituulen iltapäivätuulensuunta on tyypillisesti luoteinen.
Auringon painuessa mailleen merituuli sammuu, ja sellaisissa oloissa, missä maanpinta yöllä kylmennee vastaavasti suhteessa merenpinan lämpötilaan, syntyy kiertoliike toisin päin ja tuulee maalta merelle. Joskus aika hauskoja asioita voi pätellä esim. vertaamalla toisiinsa eri korkuisten savupiippujen savujen liikesuuntia.
Helsingin keskusta saa osansa merituulesta myös niin, että terassilla tuskin tarkenee, vaikka sisämaassa olisi jo täysi kesä ja Keravallakin heitetty jo tuulipuvut nurkkaan ajat sitten. No, oma valinta, muttei kannata vilustuttaa itseään.
Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/547996
Forecan sivuilta löytyy Täsmäsää™-tiedot joka niemeen ja notkelmaan eli yli 120 000 paikkaan Suomessa. Esimerkiksi Pitkäniemi-nimisiä paikkoja on Suomessa yli 450. Niihin kaikkiin löytyy www.foreca.fi:stä sääennuste.
Kartan avulla voit varmistaa, että säätiedot ovat oikeaan paikkaan.
Kirjoita haluamasi paikan nimi, esimerkiksi juuri tuo Pitkäniemi, hakulaatikkoon. Klikkaa ”Haku” ja valitse listasta se Pitkäniemi, johon haluat säätiedot. Voit käyttää apuna sivun vasemmassa yläreunassa olevaa ”Näytä sijainti kartalla” -linkkiä, jonka avulla voit varmistaa, että säätiedot ovat oikeaan paikkaan.
Nastalenkkarit on taas otettu käyttöön. Kuva: Tiina Asula
Meteorologikollegani Miina kertoi, että on vaihtanut polkupyöräänsä nastarenkaat. Minä taasen kävin eilen ensimmäistä kertaa tänä talvena juoksulenkillä nastalenkkarit jalassa.
Oli ihan nastaa. Juostessani kyllä aprikoin, että ovatko nastat lenkkareissa vielä vähän liikaa. Välillä jalkakäytävät olivat hyvin hiekoitetut, välillä oli jopa asfalttia, mutta etenkin alamäissä oli mukavan pitävä olo. Ei tarvinnut sipsutella.
Aina lenkille lähtiessä katson lähimmät säähavainnot. Etenkin talvella on lämpötilan lisäksi on hyvä tietää tuulen suunta, nopeus ja pakkasen purevuus (”tuntuu kuin” – lämpötila), jotta pystyy hyvällä reitin suunnittelulla välttämään purevimmat viimat ja laittaamaan riittävästi lämmintä päälle.
Eilinen lenkkisää
Seuraavalla kerralla lenkille lähtiessäni jälleen mietin, että nastoilla vai ilman. Entäs sinä?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
