Category: Kulttuuria

Pakkasen uusivuosi

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu
Vuoden vaihtuminen uuteen on aina tärkeä hetki. Kuva: flickr/marfis75

Uusivuosi on ovella. Koska kalenteri on elämässämme monella tapaa tärkeä ja ikään kuin elämää rytmittävä, näemme uudenvuoden helposti hetkenä, josta on näköala niin menneeseen kuin tulevaankin. Kuluneen vuoden muisteleminen kuuluu uuteenvuoteen, mutta siihen liittyy myös utelias halu ottaa selvää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Entisajan uudenvuodentaioista on jäljellä rippeet: tinaa monet suomalaisetkin edelleen valavat. Tietysti tällaisilla tavoilla on yhä seuraleikinomaisempi luonne. Mutta uusivuosi ja sen sää sisältävät myös lukuisia enteitä, joista ennen tuli ottaa vaarin. Etsin blogin lukijoille mahdollisiman kattavaa esitystä näistä, koska kulttuurihistoria kattaa tässä mielessä myös sään ennustamisen. Löysinkin aivan parahultaisen Kysy mammalta – kyllä äiti tietää -blogin: http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/uudenvuoden-taiat.html . Eli siitä vain selvittämään, mitä itse kutakin kiinnostavaa on mahdollisesti tulossa! Marjavuoden taitaa käydä erityisen köpelösti, jos lunta ei ole uudenvuodenpäivänä lainkaan…

Myös jo aiemmin (maaliskuu 2011) siteeraamani Talon-pojan sää- eli ilma-kirja, taikka Tarpeellisia tietoja maanwiljeliöille ilman-muutteista. Uusi, par. ja lis. p. [Turku]: [Frenckell], 1848 tietää, että ”jos joulupäivä on sunnuntaina, niin tulee sinä vuonna tuulinen ja tuiskuinen talvi (siis ei kylmä), mutta lämmin kesä ja hyvä pellavankasvu (kieli muutettu tässä nykykielelle). Lisäksi joulupäivän sää toteutui uudelleen tammikuussa, Tapaninpäivän eli toisen joulupäivän sää ennusti koko helmikuun säätä ja aiemman kolmannen joulupäivän sää maaliskuuta… Lisäksi: ”Jos taivas ruskottaa uudenvuodenpäivänä, tietää se myrskyjä”. Linkki: http://www.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&set=1416  .

Mutta nyt mennään siis kohti heikkoja pakkasia myös maan eteläosassa. Lumikuuroista voi lauantaina tulla lunta myös ennestään lumettomalle alueelle. Niin ikään maanantain vastaisena yönä lännestä leviää jo maan länsiosaan sadealue, joka tuo pääosin lunta. Kuitenkin heti tiistaiaamuksi etelästä leviää maan etelä- ja länsiosaan pääosin vesi- ja räntäsade. Suursäätilassa matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilta tänne vielä riittää, joten mitään pitkänajan kovia pakkasia ei vielä ole luvassa. Matalapaineiden sateet voivat edelleen vaihdella olomuodoltaan, eikä ainakaan lounaann mahdollisesti pysyvästä lumipeitteestä välttämättä ole vieläkään suurta tietoa.

 

 

Antti talven aloittaa

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu
Halla, Hugo Simberg

Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:

– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.

– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.

– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.

Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.

Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.

Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!

 

Päästäänkö Rukalla hiihtämään maailmancupia?

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Kuva: MTV3 säägrafiikkaa
Lapissa talvi on tänä vuonna myöhässä. Tälle viikonlopulle suunniteltu Levin WordlCup jouduttiin perumaan lumen puutteen takia. Seuraavaksi jännitetään talvilajien maailmancupia Rukalla. Rukalla on tarkoitus hiihtää ja hypätä mäkeä 25.11.–27.11.

Tulosruudun mukaan kisat on mahdollista hiihtää jos ennen kisoja on viikon pakkasjakso. Siinä ajassa ladut ja hyppyrimäki saadaan tykitettyä lumisiksi. Vaikkei sataisi yhtään lunta.

Kisojen onnistuminen on mahdollista. Nyt ennuste näyttää jopa lupaavalta. Sää näyttäisi muuttuvan pohjoisessa huomattavasti kylmemmäksi, ihan talviseksi, ensiviikon alkupuolella. Siis ajoissa. Se kuinka paljon kylmenee ja minä päivänä vaihtelee vielä ennusteesta toiseen, mutta perusajatus on pysynyt samana jo useamman päivän. Kylmä pohjoisvirtaus tuo pakkaset Lappiin. Kai siihen voi alkaa luottaa?

Lumikontrolli jossa lopulliset päätökset Rukan kisoista tehdään on 16.11. Ratkaisevaa on viimeinen viikko ennen kisoja. Juuri se viikko, jolle ennusteet eivät vielä yletä. Tarkkaillaan tilannetta.

Jaakko heittää kylmän kiven

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu

Kustaa Vilkunan oivassa kirjassa Vuotuinen ajantieto Jaakon päivän säästä voi arvioida kesän säätä.

Kirja kertoo, että miehekäs Jaakko – apostoli Jaakob Sebedeuksen poika- päättää naisten viikon. Jaakko on hyvin merkillinen mies. Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan. Hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin tai keittää niistä puuron. Hänen päivänään on kirppujen kutuaika ja hän jakaa kirput antaen rikkaaseen taloon kapan, köyhään kaksi ja niin edelleen. – Tähän tapaan vanha kansa luonnehtii vanha kansa Jaakon päivän aikaista kesää. Kesän korkein piste nyt sivuutetaan. Yöt pitenevät ja tummuvat, syyskesä alkaa.

Mahtava Jaakko määrää myös sään, erityisesti elonkorjuun sään.

”Mitä Jaakkona, sitä Lauriin.”

”Jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä.”

”Jos Jaakkona sataa, syödään pettua:”

Jos Jaakko kastelee housunsa, kastelee sade maata useina päivinä perätysten.”

Sen sijaan kirkas ja lämmin Jaakko tietää kylmää joulua.

Yhdellä sääsymbolilla on monta merkitystä

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Sääkartan sadepilviaurinko- symboli on meteorologin pelastus, ja painajainen. Yhdellä symbolilla voi merkata mitä tahansa näistä viidestä:

Lämpimänä kesäpäivänä symboli on paikallaan kuvaamaan konvektiivisia iltapäiväkuuroja. Aamu on aurinkoinen, päivällä taivaalle nousee kumpupilviä joista saadaan muutama sadekuuro, ja illalla taivas on taas kirkas.

Joskus todellakin on niin vaihtelevaa säätä, että pilvisadeaurinko kuvaa tilannetta parhaiten. Välillä paistaa, välillä sataa, ja tarkka ajoitus tai ykseittäisen paikkakunnan hetkellisen sään kertominen sen tarkemmin on mahdotonta.

Saderintaman kulkiessa yli sää voi muuttua lyhyessäkin ajassa aurinkoisesta sateiseksi, ja kirkastua rintaman jälkeen uudelleen. Pilvisadeaurinko on viimeinen vaihtoehto, silloin kun rintaman ylikulkuun liittyvää sään vaihtelua ei onnistu muuten saamaan kartalle.

Ennustettaessa vaihtelevaa säätä useamman päivän päähän saderintamien ajoitus hämärtyy ja kuurosateiden paikka on epävarma. Jos säärintamia kulkee yli päivittäin on rintaman tarkkaa ylikulkua lähes mahdoton ajoittaa tarkasti useamman päivän päähän. Silloin pilvisadeaurinko kertoo sään vaihtelevuudesta.

Joskus, etenkin pidempien ennusteiden kanssa on niin, että meteorologi ei tiedä sataako vai paistaako. Silloin sadepilviaurinko on pelastava työkalu.

 

Tulkintaa tarvitaan. Nyrkkisääntönä voinee pitää että kohdat 1 ja 2 ja 3 ovat mahdollisia selityksiä alle 48 tunnin ennusteissa. Yli kahden vuorokauden päähän ennustettaessa vaihtoehdot 4 tai 5 ovat todennäköisempiä. Onneksi säälähetyksissä meteorologit usein avaavat symbolien merkityksiä puheessaan.

Ohutta vai paksua yläpilveä – milloin on pilvistä?

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu
Cirrus fibratus -yläpilveä, tosin samassa kuvassa on myös kumpupilviä. Kuva ja copyright Bernhardt Mühr / Wolkenatlas.

Säätä kuvataan perinteisesti ja yksinkertaisimmillaan pilvi-aurinko -symboleilla. Onkin helppoa hahmottaa, että pelkkä aurinko tarkoittaa käytännössä selkeää ja pelkkä tumma pilvi puolestaan pilvistä säätä. Mutta entä erilaiset pilvisyyden asteet ja lajit siltä väliltä?

Kun tuon pelkän auringon eteen tulee kumpupilvimäisiä pilvenlonkareita – siis näissä sääsymboliesityksissä – symbolit todellakin pystyvät kuvaamaan vaihtelevan pilvisyyden tilanteita niin kauan kuin niiden on myös määrä tarkoittaa juuri tällaista pilvisyyttä.

Mutta kun se todellisuus siellä taivaalla voi olla paljon monimutkaisempi: koko taivaan voi kattaa ohut kuituinen tai joskus tasainen maitomainen pilviharso, josta aurinko vaihtelevasti paistaakin läpi. Tässä yhteydessä kannattaa kiinnostua eri pilvilajeista; nyt nimittäin puhutaan jääkiteistä muodostuneista ns. yläpilvistä, joita meillä Suomessa esiintyy tavallisimmin 6-10 km:n korkeudella. Melko systemaattisesti niitä näkyy taivaalla esim. lähestyvien lämpimien rintamien edellä, itse asiassa ensimmäisinä näkyvinä merkkeinä näistä sääjärjestelmistä. Mutta ohutta -tai sitten aika paksuakin – tai tiheää, yläpilveä voi olla taivaalla muutenkin.

Yläpilvistä tyypillisin on Cirrus eli untuvapilvi lukuisine alalajeineen. Lisäksi yläpilvi voi olla Cirrostratus-pilveä eli harsopilveä tai tyypiltään Cirrocumulus eli palleropilvi. Näistä harsopilvi saattaa aiheuttaa auringon ympärille renkaan eli ns. halo-ilmiön. Lämpimän rintaman lähestyessä harsopilven muuttumisen verhopilveksi (ns. keskipilveä) tietää siitä, ettei maanpinnalle enää muodostu varjoja auringonsäteilyn esteistä.

Kaikki tämä siis tiedetään oikein hyvin, eikä mikään estä meteorologia mainitsemasta yläpilviä sanallisissa ennusteissa. Ja onpa ainakin säähavaintojen ilmoittamisessa ”ohutta yläpilveä” jo legendaarinen sääkategoria, joka on päässyt jopa osaksi musiikkibändin nimeä. Yhtä kuuluisa sääilmaisu voisi olla ”alavilla mailla hallanvaara”.

Mutta nykyään, eikä vähiten internetin myötä, yhä isompi osa sääpalvelusta on kuvamuotoista. Käytetty symboliikka tai grafiikka ei ole toistaiseksi pyrkinyt erittelemään näitä yläpilvitilanteita muusta pilvisyydestä, jolloin sää voidaan esittää jopa kokopilvisenä, vaikka aurinko paistaa pilven läpi. Meteorologisessa mielessä tällöin onkin pilvistä, mutta joku saattaa pitää ennustetta vääränä ja säätä tietysti aurinkoisena, mitä se usein onkin. Sää voi siis ihan oikeasti olla pilvistä ja aurinkoista yhtä aikaa!

Mikä siis neuvoksi, miten kertoa yksinkertaisella sääsymboliikalla, että pilvisyys on yläpilveä? Sääpalvelun perinne maailmassa ei kokonaan uuden symbolin ilmestymistä tue, ja lisäksi törmätään kulttuurieroihin: kuka pitää mitäkin tilannetta pilvisenä ja kuka aurinkoisena. Monelle voi toisaalta olla merkitystä tietää, onko pilvisyys vaikka kumpupilvisyyttä, joka merituulen vuoksi pyyhkiytyy pois rannalta, vai onko taivas koko päivän valkohehkuisen kalpea ja aurinko vain siintää yläpilven läpi. Sanoilla sen voi sanoa.

Osaatko ehdottaa, mikä neuvoksi tähän? Ovatko yläpilvet kenties lähes aina niin merkityksettömiä, että ne voisi jättää kokonaan huomiotta kuvallisissa esityksissä? Entä sanallisissa? Koetko yläpilvet tärkeiksi?

Yläpilvien maailmaan tutustumisen voit aloittaa vaikka tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4pilvi

 

Tai tästä (Hohe Wolken): http://www.wolkenatlas.de/