Category: Huomioita säästä

Helsingin rantaviiva peittyi sakeaan sumuun

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu
kuva: Tiina Asula

Tänään aamu Helsingissä oli aurinkoinen ja sääennuste lupailee myös kirkasta päivää. Mutta kello 9 maissa paksu sumu peitti Helsingin rantaviivan.

Sumun tyyppi oli todennäköisesti siirtymäsumu. Se syntyy kun kylmän alustan ylle virtaa kosteaa ilmaa. Ilma jäähtyy ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy sumupisaroiksi.

Ehkä aurinko oli ehtinyt lämmittää maanpintaa ja sen yläpuolista ilmaa hieman ja kun heikko tuulenvire kuljetti ilmaa kylmän meren ylle sumu pääsi muodostumaan. Vai saiko aamuauringon lämmitys ilman virtaamaan niin että meren yllä oleva kostea ilma nousi hiljalleen mantereen kylmän alustan ylle?

Niin tai näin, sumu peitti taivaan muutamaksi tunniksi. Ennen puoltapäivää auringon lämmitysteho teki työnsä ja sumu hälveni. Sumun nousu ja hälvenenminen näkyvät hyvin Ruoholahden sääkamerasta.

Vesille venosen mieli

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu

Pollux Sillilaiturissa kuva: Tiina Asula

Vielä perjantaina Pollux ja muut hinaajat seisoivat Helsingin Hietalahden Sillilaiturissa jäiden ympäröiminä. Maanantaiaamuna työmatkalla huomasin ilokseni, että satama-allas oli suurimmaksi osaksi sula. Pian Pollux ja muut alukset pääsevät vapaaseen veteen. Kyllä se kevät tekee vauhdilla tuloaan!

Muilla Suomen merialueilla tilanne ei vielä ole näin hyvä. Jäätilannetta voi seurata Itämeriportaalista.

 

Kevään lumet, vedet ja tulvat

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu

Kevät etenee, lumi ja jää sulavat ja monet joet tulvivat. Huomaathan, että vaikka tämä kaikki on säästä riippuvaista, ei sääpalvelu ole paras taho ottamaan kantaa esim. tulvatilanteisiin. Meteorologian ohella on toinen geofysikaalinen tiede – hydrologia – joka tutkii vettä ja sen kiertokulkua ilmakehässä, ja erityisesti, mitä tulee sisävesiin eli jokiin ja järviin.

Yksi tärkeä hydrologian sovellusalue on nimenomaan tulvaennusteiden tekeminen. Jotta tämän voi tehdä, on tunnettava paitsi ennustettu sää, myös etenkin itse vesistöt ominaisuuksineen sekä mahdollisimman tarkasti kunkin vesistön valuma-alueella oleva lumimäärä ja valuma-alueen sadanta.

Mistä sitten löytää hydrologit ja heidän tietonsa? Ihan ensimmäiseksi kannattaa kipittää Suomen Ympäristökeskuksen nettisivuille, joilta saa mm. ajankohtaisen vesi-, lumi- ja jäätilanteen.

Kyseinen Internet-linkki on tässä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380994&lan=fi&clan=fi

Paikka auringossa

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin säähavaintoinstrumenttien, mm. lämpömittarien sijoituspaikoista. Palaan aiheeseen vielä esittelemällä väärin pysäköidyn lämpömittarin ihan omalta ikkunaltani.

+10,5 astetta on hieman optimistista siihen nähden, että läheinen Malmin lentoaseman mittari näyttää tällä hetkellä +4. Malmin mittaus ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että omalla terassillani istuskelu tuntuu hyvinkin kymmenasteiselta – taidanpa lähteä siitä nauttimaan. Muuallakin maassa on tänään varsin aurinkoista säätä tiedossa, joten etsikää sunnuntaipäivän ratoksi oma tuulensuojainen paikkanne auringossa!

Katujen kevätpuhdistus on alkanut

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Taas löytyi uusi kevään merkki. Helsingissä lumikinokset katujen varsilla ovat sulaneet jo siinä määrin että katuja on alettu siivota hiekoitussepelistä.

Tänä aamuna työmatka taittui hymy huulessa. Puhtaalla asfaltilla pyöräilyn kepeys on jotain, minkä aina unohtaa talven aikana. Se on joka kevät yhtä uutta ja ihanaa.

Helsingin kaupungin rakennusviraston sivuilta löytyy katujen puhdistusaikataulu. Käy katsomassa koska sinun katusi siivotaan!

Miksi ennuste voi muuttua jopa saman päivän aikana?

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu

Tässä voisi ensin hetken muistella sitä entistä merimiestä, joka saatuaan 5 vuorokauden sääennusteen lähti sen pohjalta seilaamaan. Viimeistään neljäntenä päivänä ei tuullut lainkaan sieltä, mistä piti, vaan tuli myrsky. Merimiehestä tuli entinen.

Sään ennustaminen siis perustuu ilmakehän sääjärjestelmien rakenteen ja liikkeen tarkkaan ja JATKUVAAN seurantaan.

Ilmakehän tietyllä hetkellä eri tavoin havaittu ja mitattu tila, esim. tieto matalapaineiden sijainnista ja voimasta, ajetaan alkuarvoiksi numeerisille ilmakehämalleille, jotka sen jälkeen laskevat muutoksia ilmakehän rakenteessa.

Nämä mallit tietyllä tavalla jäljittelevät oikean ilmakehän kayttätymistä. Ilmakehää mallinnetaan nykyään jo hyvällä menestyksellä useimpia sääpalvelutarpeita ajatellen.

Malleja on useita, ja niitä jokaista ajetaan useammin kuin kerran vuorokaudessa. Yhteen laskien saamme uutta laskentatietoa monta kertaa päivässä.

Ennusteet muuttuvat siinä, missä sääkin. Ennuste lähimmille päiville on luotettavampi kuin pitkän ennusteen ajallinen loppupää.

Miksi sääennusteet pitäisi päivittää eli saattaa ajan tasalle viimeisimpien laskelmien mukaisiksi esim. vain kerran päivässä?

Sääpalvelusta saavat suurimman hyödyn ne, jotka käyttävät sitä säännöllisesti ja riittävän usein. Jos ajallisesti pitkät ennusteet perättäisten päivitysten yhteydessä kovasti heittelehtivät, voi sekin olla tietoa: ilmakehässä jokin asia voi olla hyvinkin kiikun kaakun, mihin suuntaan kehittyä.

Suuret vaihtelut voivat kertoa säätilan heikosta ennustettavuudesta, joka siis tulee nimenomaan näin esille.