Category: Huomioita säästä

Myötätuuli = alamäki

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Minä pyöräilin viime viikonloppuna Helsingistä Poriin. 280 kilometriä taittui kolmessa päivässä leppoisaan tahtiin. Pyöräily on ihanaa. Kun kaikki tarvittava on tarakalla ja edessa mutkainen tie tuntee olevansa vapaa. Vapaa, mutta sään armoilla.

Reitti. Kuva: Google Maps

Perjantaina mukava mansikkakauppias kysyi minulta että onko miulla sadevaatteet mukana kun on lupailtu niin sateista, ja nauroi sitten että ”Onhan sulla kun sä olet meteorologi!” Ei minulla ollut kuin sadetakki. Tietenkin on tylsä pyöräillä jos kokoajan sataa, mutta nopeat kuurot ei haittaa pyöräilijää. Kesä kuivaa minkä kastelee.

Sadetta enemmän pyöräilyssä merkitsee tuuli. Ylämäet on raskaita polkea, mutta sen tekee mielellään, koska aina jossakin vaiheessa tulee alamäki. Vastatuuli on niin kuin ylämäki ilman lupausta alamäestä. Ja toisaalta myötätuuli tuo päivään ilmaisia lisäkilometrejä. Niin paljon kevyempää on meno kun tuuli on selän takana.

Perjantai oli Etelä-Suomessa heikkotuulinen. Lauantaina lounaanpuoleinen tuuli oli puuskaista. Minun reitilläni se vaihteli sivumyötäisestä vastaiseen. Jotta matkani olisi ollut kevyempi vetkuttelin ennen vastatuuliosuudelle lähtöä. Odotin iltaa ja tuulen heikkenemistä. Niin pääsin vähemmällä työllä perille.

Lauantai-iltana radiossa kerrottiin: ”Sunnuntaina matalapaine lähestyy Suomea etelästä.” Tuuli kävisi siis idän puolelta. Minulla oli edessä 60 km sivutuulta ja sen jälkeen 30 km myötätuulta. Päätin aloittaan sunnuntain urakan ajoissa. Halusin polkea sivutuuli osuuden alta pois jo aamulla, kun tuuli on vasta voimistumassa. Päivällä voisin lasketella myötätuulessa perille Poriin. Toinen syy aikaiseen lähtöön oli matalapaineen mukana saapuva saderintaman. Vaikka pieni sade ei haittaa, niin on tylsää polkea jatkuvassa sateessa.

Niinpä lähdin sunnuntaiaamuna matkaan jo kuudelta. (Aamulla on muuten mukava polkea. Luonto on kaunis ja liikenne rauhallista.) Suunnitelma toimi. Aamulla sivutuuli oli maltillista, myötätuuli puoliltapäivin jo kovempaa ja saavuin Poriin kuivin jaloin.

Perus sääoppi helpottaa pyöräilijän matkaa, joskus huomattavastikin. Mutta näitä päätelmiä varten ei tarvitse olla meteorologi. Riittää kun tietää nämä:

  • Tuuli on useinmiten voimakkaimmillaan iltapäivällä, heikointa yöllä.
  • Tuulet kiertävät matalapaineen keskusta vastapäivään ja matalapaine tuo usein tulleessan sateita.

Ja ihan hyvin pärjäsi ilman sadetutkaa ja tarkempaa ennustetta.

Paikallisten rankkasateiden ja tulvien kesä?

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu
Tulvahuippuja sattuu tavallisesti keväälle ja syksylle. Kuva: Eisjen Schaaf / Fotopedia.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan sateiset ja viileät säät ovat laskeneet sisävesien lämpötiloja parilla asteella (13.7.). Meille on totta vie jumiutunut aika isovetinen, joskaan ei kylmä, suursäätila: vettä on tullut monin paikoin kuin Esterin sieltä. Pete jo kirjoittikin tästä edelleen pintansa pitävästä koko luoteista Eurooppaa otteessaan pitävästä ilmakehän rakenteesta.

Välitön seuraus rankkasateista ovat tulvat. Siis myös oikeat luonnon jokien tulvat, eivätkä ainoastaan äkilliset isot lätäköt asfaltoiduissa kadunkulmissa. Äkillisimmät tulvat syntyvät jokiin, joiden valunta-alue on pieni, mutta tämän alueen sisälle saattuvat sitten juuri ne rankimmat kuurosateet.  Sitten itse joki on vielä mahdollisimman matala ja keskimääräisvirtaama vähäistä. Vesistössä ei myöskään ole järviä tai soita, jotka hidastaisivat veden virtausta kriittisille paikoille.

Sään suhteen kansalaistaito on osin pahoin rapautunutta: uusavuttomat ihmiset selvästkin vilkaisevat yhden kerran jotain pilvi-aurinko -symbolia jossain nettituotteessa, jonka ominaisuuksista ei ole ajatustakaan ottaa selvää, ja tekevät sitten ties mitä päätöksiä, vaikka säästä voisi olla selvillä ihan toisella tasolla. Entäs nämä vesistöt, jotka ovat monella tapaa oleellisia kuljettaessaan satanutta vettä siinä missä peltojen ravinteitakin pois, lopulta mereen? Tunnetko kotikyläsi, -maakuntasi, kesämökkiseutusi tai ylipäätään Suomen vesistöt, niiden valunta-alueet, mihin mereen ne vetensä laskevat jne.?

Suurille järvenselille voidaan tehdä jopa tuuliennusteita, ja tehdäänkin jo vanhastaan, kun on kyse maan itäosan järvireittien tukinuitosta – nykyään hinaajien vetämin tukkilautoin. Maan länsiosan vesistöt, kuten eteläosankin, ovat pitkälti toisenlaisia – mutta tekee yleissivistykselle hyvää kerrata, mitkä kaikki vedet laskevatkaan Kokemäenjokeen. Mm. Hämeenlinnasta päätyy pulloposti Selkämereen eiikä suinkaan Suomenlahteen. Pohjanmaan jokien järvettömyys ja suottomuus (ojitus) tekevät niistä tulvaherkkiä, kunhan sateet vain osuvat valunta-alueelle.

Siinä, missä meteorologit tietävät säästä, niin mm. hydrologit (toki myös limnologit jne) ovat sisävesien ja etenkin tulvien asiantuntijoita.

Järviveden lämpötilat Forecan sivuilla:  http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/jarvien_lampotila

Suomen ympäristökeskus / vesistöjen vedenkorkeus: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1300&lan=fi

Suomen ympäristökeskus: vesistöennusteet ja vesitilannekartat: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=316780&lan=fi

 

Kuvan linkki: http://de.fotopedia.com/items/9MaaEZ8Hz0A-3mP7RD8ys1o

 

 

Vaihtelevalle ja epävakaiselle kesäsäälle ei loppua näkyvissä

Kirjoittaja Petri Takala Julkaistu

Suihkuvirtaus oikuttelee
Vaikuttaa siltä, ettei kesäistä korkeapainetta vieläkään ole näköpiirissä. Hetkeksi suihkuvirtaus jo heikkeni ja pääsimme maistamaan, miltä tuntuu suihkuvirtauksen lämpimällä puolella. Nyt taas jatkossa yläilmakehän suihkuvirtaukset kuljettavat matalapaineita juuri Keski- ja Pohjois-Euroopan ylitse. Se tarkoittaa, että lisää sateita on luvassa, paikoin runsaitakin ja jopa ukkosen kera.  Paikalliset erot sademäärissä tulevat olemaan suuria ja sademäärät jäänevät rannikolla muuta maata vähäisemmiksi. Tällaisessa säätyypissä aurinko myös näyttäytyy rannikolla sisämaata enemmän. Sateesta huolimatta sisämaassakin aurinko ehtii useampana päivänä ainakin vähän näyttäytyä. Toki myös kokonaan aurinkoisia poutapäiviä sekaan mahtuu, mutta on epätodennäköistä, että sateessa olisi yli 3 vuorokautta taukoa.  Tällaiselle säätyypille ei ole vieläkään selvää loppua sääkartoilla nähtävissä.

Ilmamassoja erottava suihkuvirtaus rajaa lähes koko pohjoisen Euroopan kylmemmän ilmamassan puolelle (päästään näilläkin alueilla aurinkoisina päivinä yli 20 asteen). Ennen seuraavaa sadetta Itä- ja Pohjois-Suomessa käväistään vielä suihkuvirtauksen lämpimällä puolella ja paikoin siellä voi esiintyä hellettäkin. Viikonlopun myötä myös idässä ja pohjoisessa siirrytään viileämmän ilmamassan puolelle. Tässä yhteydessä esiintyy ukkosia ja ainakin reippaita sateita. Ennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla sadetta voi lauantai iltapäivään mennessä kertyä paikoin yli 50 mm. Lisäksi sateessa on suurta paikallista vaihtelua, jota tietokonelaskelmat eivät saa täysin kiinni. Toisaalta mahtuu näihin kolmeen vuorokauteen myös mukavan aurinkoisia hetkiä...

Matalapaineet sekoittavat alueellisia lämpöeroja
Matalapaineet sekoittavat lämmintä ja kylmää ilmaa vähän niin kuin tehosekoitin taikinaa, mutta valmiiden leipomusten sijasta matalapaineet tarjoilevat meille sadetta sen eri muodoissa. Kun matalapaine on tehnyt työnsä ja sekoittanut kaksi erilämpöistä ilmaa keskenään, se kuolee pois. Samaan aikaan kuitenkin uusia matalapaineita syntyy alueilla, jossa suihkuvirtaus jakaa kylmää ja lämmintä ilmaa.  Näin on meillä juuri tällä hetkellä ja ennen kuin vanha matala on tyystin väistynyt maastamme, on jo uusi saapumassa seuraavia sateita enteillen. Seuraava saderintama on lähestymässä etelän suunnalta. Torstaina rintama saapuu läntiseen Suomeen, perjantaina se saavuttaa jo suurimman osan Itä-Suomea ja lauantaina on sitten Pohjois-Suomen vuoro. Rintaman itäpuolella virtaa sen verran lämmintä ilmaa, että helleraja voi perjantaina paikoin rikkoutua Pohjois-Suomen alueella ja ehkä myös aivan itäisimmässä osassa maata.

Kuurosateet sekoittavat lämpöeroja pystysuunnassa
Siinä missä matalapaineet hoitavat lämpötilaerojen sekoittamisen vaakasuunnassa, kuurosateiden (tai tarkemmin konvektion) on tarkoitus huolehtia, ettei ylä- ja alailmakehän välille pääse syntymään liian suurta lämpötilaeroa. Tehokkaimmin liiallista lämpötilaeroa voi sekoittaa ukkoskuuro. Kuuropilvet, samoin kuin kumpupilvetkin, syntyvät vähän samalla tavalla kuin kiehuvan kattilan kohoavat ilmakuplat. Kun maan pinta päivällä lämpenee, syntyy sen ylle kohoavia lämpimän ilman kuplia. Ilmaan syntyvät kuplat ovat aluksi näkymättömiä. Hiljalleen kuplien kohotessa ne kuitenkin koko ajan jäähtyvät ja lopulta näkymätön kosteus tiivistyy ja syntyy pilven alaraja.  Mikäli ilmakehässä on hyvin suuria lämpötilaeroja pystysuunnassa, pilvet kasvat jopa ukkospilviksi asti. Kuuropilvet voivat olla hyvinkin pienikokoisia, vaikka niistä lomalaisten ja meteorologien kiusaksi pystyy tulemaan yhteen paikkaan suurimmat mahdolliset sademäärät. Tällaisia kuuropilviä on vähintään yhtä vaikea ennustaa kuin kiehuvan kattilan kuplien tarkkaa paikkaa ja aikaa. Mikäli kattilassa osattaisiin ennustaa kuplat millimetrien tarkkuudella ajallisesti oikein, vastaisi se kuuropilvien tapauksessa noin 100 kilometriä.

Miksi kesäsateita on usein vaikea ennustaa?
Kesällä myös rintamasateet ovat osin kuuroluontoisia. Ne muuntuvat ja katkeilevat mitä erikoisimmiksi pilvimuodostelmiksi. Tällaiset sateet voimistuvat sisämaassa päivällä ja heikkenevät merellä. Yöllä puolestaan sateet heikkenevät maalla ja voimistuvat merellä.  Samoin käy ukkosille; ne elävät erilaisella päivärytmillä meren ja mantereen yllä. Ja ukkonen se vasta paikallinen ilmiö onkin. Salama kun iskee vaan yhteen paikkaan ja äänikin kuuluu korkeintaan muutamien kymmenien kilometrien päähän.
Ehkäpä juuri tämän takia me meteorologit puhumme helteisestä korkeapainesäästä positiiviseen sävyyn. Sitä on helpompi ennustaa ;)

Ukkosta odotellessa: foreca.fi/salamatutka

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu
Ukkonen voi todella myös yllättää, ellei siihen varaudu! Kuva: Jason Whitman/nationalgeographic

Ukkosta on meillä Suomessa ollut tänä kesänä tähän mennessä jopa poikkeuksellisen vähän, kiitos viileän ja sateisen alkukesän. Nyt meitä sen sijaan hellii jo kesän lämpö, myös ukonilmat yleistyvät jo tänä viikonloppuna. On siis paikallaan tässäkin muistuttaa, ettei nykyaikaisen sääpalvelun aikakaudella tarvitse olla ukkosenkaan kanssa pelkän kuulo- ja näköhavainnon varassa. Ihmisaistit ovat toki mainioita ja tuottavat nautintoa, mutta todellisuuden havainnoinnissa niillä on rajoituksensa: ukkonen esim. kuullaan jyrinänä enintään luokkaa 20 kilometrin päästä. Jyrinä on seurausta salamasta, joka on ihmisen mittakaavassa valtava ja hallitsematon luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Valjastamatonta energiaa. Villin luonnon kosketus.

Ukkosta syntyy ns. epävakaan ilmanalan vallitessa: ilma lähellä maanpintaa on mahdollisimman lämmintä ja kosteaa, kun taas ylempänä on samanaikaisesti mahdollisimman kylmää ilmaa. Tähän vielä päälle auringonsäteilyn päivällä maanpintaa lämmittävä vaikutus sekä muutenkin ilman nousuliikettä suosiva ilmakehän rakenne, niin a vot. Ukonilmat myös liikkuvat niitä synnyttävien pilvi- ja sääjärjestelmien mukana. Sopivissa olosuhteissa samaa ukkospilvialuetta on mahdollista seurata esim. satelliittikuvista jopa päiviä. Toisaalta voi seurata ukkosen syntymistä osaksi jotain sääjärjestelmää. Tavallinen sääpalvelun käyttäjä hyötynee eniten tiedosta, missä ukkospilviä on ja mihin ne ovat liikkeellä.

Kaukokartoitukseen perustuvat mittausjärjestelmät ovat jo monet vuosikymmenet olleet tärkeä osa sään havainnointia. Sadetutka näyttää satavat pilvet, muttei vielä sitä, onko niissä ukkosta. Koska salamat ovat sähköpurkauksia, niistä lähtevien ns. spherics-aaltojen leviämistä mittaamalla samanakaisesti eri paikkakunnilla saadaan selville salamaniskujen aika ja paikka. Vieläpä sekin, onko kyse ns. miinus- tai plus-salamoista (iskeekö salama pilvestä maahan vai päin vastoin). Salamanpaikannuslaitteisto tuottaa tosiaikaista tietoa ukkosen sijainnista ja liikkeestä. Kun samassa kuvassa nähdään sekä satavat pilvet että salamaniskut, antaa tämä kokonaisuus usein jo varsin hyvän kuvan tilanteesta. Varsinkin, jos tätä vertaa satelliittikuviin, on jo pitkällä sääopin syövereissä.

Forecan nettisivulla salamat (keltaisina plusmerkkeinä) sekä satavat pilvet voi nähdä täältä: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/salamat

Kuvan linkki: http://photography.nationalgeographic.com/wallpaper/photography/photos/best-pod-september-2010/lightning-storm-kentucky/

 

Edessä kesän toistaiseksi kuumin päivä

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu
Lämpötilaennuste Pohjoismaihin pe 6.7. klo 18.

Sää on tällä viikolla lämmennyt päivä päivältä. Eilen ylittyi virallinen hellerajakin, kun Lahdessa mitattiin 25,3 astetta. Tänään torstaina hellettä on mitattu iltapäivään mennessä jo usealla havaintoasemalla. Ja huomenna lämpenee taas hieman. Helleaaltoa ei päästy tällä kertaa etukäteen hehkuttelemaan, sillä heinäkuun lämpö hiipi meille hieman varkain. Osittain sää on lämmennyt, koska Keski- ja Itä-Euroopan helleilmamassa on pikku hiljaa hivuttautunut pohjoisemmaksi. Lisäksi Suomessa tällä hetkellä heikko korkeapaineen selänne, jossa ilma pysyttelee paikallaan, ja keskikesän aurinko on päivä päivältä nostanut sen lämpötilaa.  Voimakkaimmin tämän viikon lämpeneminen on näkynyt Pohjois-Suomessa ja koko maan yölämpötiloissa, jotka vielä viime yönä kävivät monin paikoin 10 asteen alapuolella. Sallassa oli jopa yöpakkasta!

Kuluvan kesän lämpötilaennätyksiä siis rikotaan tämän päivän, perjantain ja vielä lauantainkin aikana. Olennaisempaa lomailijoiden kannalta lienee kuitenkin se, että lämmintä on nyt suurimmassa osassa maata. Lapin alueella sää muuttuu viileämpään ja epävakaisempaan suuntaan perjantain ja lauantain kuluessa. Sunnuntaiksi puolestaan maan lounais- ja länsiosaan on tiedossa ukkosia, jotka katkaisevat helteet hetkeksi.

Ennakkotietona ensi viikon lomailijoille, että vaikka viikosta on tulossa tätä viikkoa sateisempi, se tulee kuitenkin olemaan kesäkuun loppupuolta selvästi lämpimämpi. Väliin mahtuu niitä hellepäiviäkin.

ForecaWeather-sovellus Windows-puhelimiin

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu

Suosittu ForecaWeather-sovellus Windows WP7 (esimerkiksi Nokia Lumia) älypuhelimiin on julkaistu. Sovelluksen voi käydä lataamassa Windows Phone Market Placesta.

Tällä hetkellä sovellus on saatavissa englanninkielisenä. Muut kieliversiot ovat tulossa muutamien viikkojen sisällä.

Sovellus sisältää paikkakuntakohtaisia sääennusteita ja animoituja satelliitti- ja tutkakuvia.

Käy lataamassa ilmainen ForecaWeather-sovellus täältä.