Suomen ympäristökeskuksen mukaan sateiset ja viileät säät ovat laskeneet sisävesien lämpötiloja parilla asteella (13.7.). Meille on totta vie jumiutunut aika isovetinen, joskaan ei kylmä, suursäätila: vettä on tullut monin paikoin kuin Esterin sieltä. Pete jo kirjoittikin tästä edelleen pintansa pitävästä koko luoteista Eurooppaa otteessaan pitävästä ilmakehän rakenteesta.
Välitön seuraus rankkasateista ovat tulvat. Siis myös oikeat luonnon jokien tulvat, eivätkä ainoastaan äkilliset isot lätäköt asfaltoiduissa kadunkulmissa. Äkillisimmät tulvat syntyvät jokiin, joiden valunta-alue on pieni, mutta tämän alueen sisälle saattuvat sitten juuri ne rankimmat kuurosateet. Sitten itse joki on vielä mahdollisimman matala ja keskimääräisvirtaama vähäistä. Vesistössä ei myöskään ole järviä tai soita, jotka hidastaisivat veden virtausta kriittisille paikoille.
Sään suhteen kansalaistaito on osin pahoin rapautunutta: uusavuttomat ihmiset selvästkin vilkaisevat yhden kerran jotain pilvi-aurinko -symbolia jossain nettituotteessa, jonka ominaisuuksista ei ole ajatustakaan ottaa selvää, ja tekevät sitten ties mitä päätöksiä, vaikka säästä voisi olla selvillä ihan toisella tasolla. Entäs nämä vesistöt, jotka ovat monella tapaa oleellisia kuljettaessaan satanutta vettä siinä missä peltojen ravinteitakin pois, lopulta mereen? Tunnetko kotikyläsi, -maakuntasi, kesämökkiseutusi tai ylipäätään Suomen vesistöt, niiden valunta-alueet, mihin mereen ne vetensä laskevat jne.?
Suurille järvenselille voidaan tehdä jopa tuuliennusteita, ja tehdäänkin jo vanhastaan, kun on kyse maan itäosan järvireittien tukinuitosta – nykyään hinaajien vetämin tukkilautoin. Maan länsiosan vesistöt, kuten eteläosankin, ovat pitkälti toisenlaisia – mutta tekee yleissivistykselle hyvää kerrata, mitkä kaikki vedet laskevatkaan Kokemäenjokeen. Mm. Hämeenlinnasta päätyy pulloposti Selkämereen eiikä suinkaan Suomenlahteen. Pohjanmaan jokien järvettömyys ja suottomuus (ojitus) tekevät niistä tulvaherkkiä, kunhan sateet vain osuvat valunta-alueelle.
Siinä, missä meteorologit tietävät säästä, niin mm. hydrologit (toki myös limnologit jne) ovat sisävesien ja etenkin tulvien asiantuntijoita.
Järviveden lämpötilat Forecan sivuilla: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/jarvien_lampotila
Suomen ympäristökeskus / vesistöjen vedenkorkeus: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1300&lan=fi
Suomen ympäristökeskus: vesistöennusteet ja vesitilannekartat: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=316780&lan=fi
Kuvan linkki: http://de.fotopedia.com/items/9MaaEZ8Hz0A-3mP7RD8ys1o
Missä paikkakunnalla on satanut eniten vettä yhden päivän aikana ja kuinka paljon siis tänä vuonna?
Tätä tuskin pystyy ainakaan Ilmatieteenlaitos sanomaan. Sääasemia on ripoteltu sinne tänne Suomea mitä ihmeellisimpiin hornantuutteihin, eikä suinkaan sinne missä esimerkiksi ihmiset asuvat!!! Kuulemma historia painaa tässä vaakakupissa aika paljon, kun asiaa kerran Ilmatieteenlaitokselta tiedustelin…
Niinhän se vaan menee. Aina kun etsisi jotakin tietoa sitä ei löydy.
Sade on ihanaa kun sen oikein oivaltaa =) varustus täytyy vain olla oikeanlainen.Nauttikaa,sillä vettä kaipaa moni maa ja meillä se on Rikkautena <3
Itse lopetin ennustuksiin uskomisen siinä vaiheessa kun huomasin ennustavani sään yhtä hyvin omasta päästäni.
Viimeiset puoli vuotta forecan täsmäsää on ainakin näyttänyt tiedot juuri päinvastoin kuin todellisuudessa on toteutunut. Toimimalla päin vastoin kuin ennusteessa sanotaan pärjää pitkälle. Jos foreca ennustaa poutaa, ota sateenvarjo mukaan ja jos luvataan sadetta voit lähteä hyvillä mielin liikenteeseen.
Lämpötilat kannattaa katsoa omasta mittarista.
Kysehän on SÄÄ ENNUSTEESTA ei vallitsevasta sää tilasta. Ennustehan voi olla mitä tahansa maan ja taivaan välistä.
Yli 30 vuotta kun moottoripyörällä matkaillut niin sää ei ole mikään este. Korkeintaan pieni haitta.
Satoi tai paistoi. Ei se 30 asteen hellekkään kiva ole kun joutuu pyörän selässsä ruuhkassa seisomaan. 200 kiloa kuumaa rautaa jalkojen välissä. Eikä ilmastoinnista tietoakaan.
Loistavaa, että on myös ihmisiä, jotka ovat kehittäneet oman tulkintatapansa eivätkä vain kitise. En ymmärrä ihmisiä, jotka julistavat, etteivät sääennusteet pidä koskaan paikaansa, mutta sitten kuitenkin katsovat niitä, ja sama narina alkaa taas. Eikä muuta tarvitsisi kuin olla käyttämättä sellaista, mikä ei muka pidä koskaan paikkaansa.
Kiva jos pelastin päiväsi <:0)
Kautta maailman historianhan on ennustettu vaikka ja mitä. Paljonko niistä on toteutunut ? Taitaa tulla aika lyhyt lista.
Ei elämää ja tekemisiään voi mihinkään pilvenreunalle rakentaa.
Jos ennuste on huono ja tunnin päästä päinvastainen. Yleinen tapa on valittaa. Taas ennustettiin väärin.
Miksi sitten sään ennustamiseen käytetään huimia varoja, kun kerran tiedetään ettei ne pidä paikkaansa? Tänä kesänä varsinkin näyttää menenvän ennustukset juurikin päinvastoin mitä sää todellisuudessa on ollut.
Olipa sitten uusavuttomuutta tai ei, mutta se että sääennusteet heittää häränpyllyä muutaman tunnin välein ei kyllä yhtään helpota tilannetta ammatissa, johon sääolot vaikuttavat merkittävästi.
Parhaiten sitä säätä voi ennustaa, kun katsoo ulos ikkunasta ja tekee sen perusteella päätökset. On naurettavaa, kun ihmiset alkavat syytellä meteorologeja siitä, jos sää ei ollutkaan sellainen, kun ennustettiin.
Iltalehden jutussa ihmettelit sitä, kun pesäpallojoukkue oli varautunut rankkoihin sateisiin ja niitä ei tullutkaan. Ihmettelit, mitä tämä varautuminen muka oli. Siihen on hyvin yksinkertainen selitys. Mikäli sade olisi tullut ja kastellut kentän, ei joukkueet pysty kunnolla käyttämään pomppulyöntiä, joka on yksi tehokkaimmista vaihtolyönneistä. Sateen varalle on jouduttu keskittymään muihin vaihtolyönteihin. Tämä on tosin vain yksi selitys tuolle varautumiselle.
Uusavuttomuutta on toki paljon, mutta tässä sääennusteasiassa on syytä sekä sysissä että sepissä. Sääennustuksista on tehty jonkinlaista viihdettä. Kirkuvat uutisotsikot ennustavat kovatuulista sadetta myrskyksi tai parin päivän lämmintä jaksoa hurjaksi hellekaudeksi. Me tavalliset pulliaiset seuraamme sääennustuksia kuin kansalaisvelvollisuutena ja luotamme sinisilmäisesti ennustuksiin. On myös riski, että muutaman toteutumattoman myrskyennustuksen jälkeen se aiheellinen varoitus ei enää jaksa kiinnostaa.
En halua uskoa, että meteorologit laatisivat tarkoituksella mediaseksikkäitä ennusteita. Heidän moraalinsa lienee tiukempi. Vastuu siirtyy silloin medialle ja toimittajille.
Jos olisin meteorologi, kokisin alentavaksi omien ennusteiden revittelyn/vääristelyn.
Tuota revittelyä ja vääristelyä on mahdoton välttää, mutta oma ongelmansa on nykytekniikan suomissa uusissa sääpalvelumuodoissa etenkin internetissä. Tietoa säästä on satavilla paljon ja monipuolisesti, mutta kun ja jos sään ja ilmakehän perusolemuksen tuntemus hukkuu, sitä eivät yksinkertaiset, edes vilkkuvat tai pyörivät tai moniväriset, pilvi-aurinko -symbolit voi korvata. Säästä tulisi olla tietoinen edes vähän syvemmällä tavalla. Mutta sää ei ole ainoa asia, mikä on mennyt lähes täysin pinnalliseksi, vaikka taustalla ovat vakavat asiat. Ei tarvitse kuin ihmetellä, miksi vailla ko. tietopohjaa olevilta ihmisiltä noin vain kysytään vaikka rahaliiton pysyvyydestä tai toisten maiden auttamisesta, ja vastaukset ovat sitten täysin järkyttäviä, siis seurauksiltaan, mikäli niin tehdään. Media on iso ongelma, mutta se vain vastaa ihmisten tarpeeseen (turvallisuuden tunnetta tuottavalla?) yksinkertaistaa ympäristöään. Kaikki muu kun vaatii ponnisteluja ja on siksi epäsuosittua.
Sääennusteet laaditaan yleensä tavallisille ihmisille, joille sään ja ilmakehän perusolemuksenkin tuntemus on kautta aikojen ollut melko vähäistä. Veikkaan, että tuntemuksen pääpaino on ollut pilvitaivaan tarkastelussa tai ”pakkanen tulee, jos noki kipunoina palaa padan kyljessä…”.
Tämän vuoksi luotamme ammattilaisten ennustuksiin.
Mitä tulee pettymisiin sääennustuksista (ao. kommenttiketju), uskoisin ettei kovinkaan moni harmistu ennustuksen toteutumattomuudesta sen vuoksi, ”ettei vaimo (tai mies) anna”. ;)
On surullista, että moni asia on muuttunut tai muuttumassa pinnalliseksi. Merkityksettömistä asioita tulee tärkeitä ja päinvastoin. Tätä vastaan voi jokainen asian hoksaava kamppailla. Metsän voi nähdä puilta, jos hieman vaivautuu.
Olen täysin samaa mieltä: en ymmärrä sitä, että kaikkea pyritään todellakin yksinkertaistamaan aivan loputtomasti. Tuntuu, että nykyisin mikää ei saisi aiheuttaa päänvaivaa, vaan kaikki pitää tarjoilla aina valmiina, ja auta armias, jos asiat eivät sitten menekään suunnitelmien mukaan (kuten sää). Moni voisi katsoa peiliin ja hyväksyä, että itsellä ei ole kykyä muodostaa kaikesta pinnallisesti helposti ymmärrettävistä asioista mielipidettä ja vaikka ainakin jollakin tasolla luottaa niihin, jotka ammattinsa puolesta tuntevat asioita hieman pintaa syvemmältä. Uskon, että säätä ennstutetaan juuri niin hyvin kuin sitä nykytiedon valossa on mahdollista.
Juha Föhr tietää hyvin, että suunsoitto meterologien pieleen menneistä sääennusteista on suurimmaksi osaksi kansanhuvia. Hetki taivastellaan ja vaaditaan ennustajien päätä pölkylle, mikä on tietysti ihan oikein, ja sitten sopeudutaan vallitseviin sääolosuhteisiin ja toimitaan sen mukaan. Ei suomalaiset ole erkaantuneet luonnosta niin paljoa, etteivät osaisi ottaa ilmoista vaarin kun on pakko.
Totta maar. Ja myös niin, että jos kenkää jokin tarpeeksi puristaa tai vaikka vaimo ei anna, niin säässä se viimeinen syy on aina. Sää on useimmille nykyihmisille tunneasia, mutta säästä olisi kyllä lupa myös tietää jotain. Kouluissa esim. käydään ainakin lukion maantiedossa läpi myös ilmakehä- ja sääasioita, mutta esim. nykyaikaisen sääpalvelun hyväksikäyttö taitaa jäädä vähemmälle. Yleiset elämänhallintaan liittyvät taidot taitavat olla nyt siellä kotitalouden puolella ja painottua toisin, eikä sääpalvelu yhteiskuntaoppiakaan ole. Asioista selville ottaminen vaatii yleensä aina jonkinlaisia lisäponnisteluja, joille nyt olisi selvä tarve.
Mielestäni olisi järkevää luopua noista pistekohtaisista ennusteista ja vaikka julkaista vain karttoja joissa olisi lisäksi ennustettavuus ilmoitettuna. Siten ihmiset saisivat tietää jos ennuste ei ole tarkka. Ja yli 3 päivän ennusteet kannattaisi tehdä vain sanallisesti esim. ”säätyypissä on havaittavissa lämpenemistä/kylmenemistä Lämpötilat liikkuvat esim 20-25 asteen välillä”
Naulan kantaan. Karttamuotoisesta sentään edes näkee suoraan, että jokaisella sadealueella on paitsi havaittu ja laskettu muotonsa, mikä ehkä tärkeintä: reunat, joiden ulkopuolella ei sitten enää sadakaan. Lisäksi näin on mahdollista selventää esim., minkä muun mahdollisen reitin tai aikataulun sadealue voi jo eri tietokone-ennusteidenkin valossa saada. Loppupeleissä sadetutka mahdollisine salamanpaikannustietoineen kertoo, mitä todella on tapahtumassa. Sen sijaan tietokonemallien, vaikka sitten meteorologin täsmentämien, ennustekentistä saaduilla ajallisilla ja paikallisilla pistearvoilla (esim. juuri tässä pisteessä ja tällä kellonlyömällä sataa / ei sada) ei päästä tässä asiassa puusta pitkään. Ne soveltuvat tuottamaan tiettyä yleiskuvaa säästä ja ovat nopeudessaan toisaalta hyviäkin, mutta teivät taivaan tähden riitä paikkaamaan mitään todellista sääpalvelun tarvetta, välttämättä edes alkumetreille. Siksi eri sääpalvelutuotteiden ominaisuuksista olisi välttämätöntä tietää edes jotain.
sais antaa kaikille meteorogeille kenkää kun tuntuu että siitä saadaan palkka kun keksitään jotakin vaan sääkartalle
Paljon on kadonnut sitä kykyä itse seurata säätä.
Lapsena kaikki kesät saaressa viettäneenä kyllä pystyin hyvin pitkälle itse tietämään mitä tuli.
Kyllä silloinkin radiosta kuunneltiin sää, mutta se ei jäänyt pelkästään siihen tietoon.
Olen tullut tämän kesän aikana kaivaneeksi niitä vanhoja muistoja.
Tosin kaikki mitä on suunniteltu tänä kesänä on myös tehty.
Meidän perhe ei ole sokerista, ja usein on oltu hyvässä säässä vaikka ennusteet toisin lupaavat.
Muuten sanoisin että kesä on ollut juuri minulle sopiva.
Ennustuksista on tosiaan kyse. Täällä päin Suomea missä asun Forecan ennustukset ovat samalle päivälle ja vielä seuraavalle päivälle pitäneet aika hyvin paikkaansa mutta kuka tietää yhtään mitään mitä viikon päästä tapahtuu elämässä yleensäkään, on kuitenkin hyvä pitää mielessä ette ennustukset muuttuvat vuorokauden aikana eli ei kannata katsoa aamulla mitä ”luvataan” ja pitää sitä varmana tietona vuorokausi eteenpäin, päivistä puhumattakaan. Olen joskus ajatellut kun lentokoneesta katsoo ikkunasta näkymiä, miten kukaan voi ennustaa säistä yhtään mitään seuraavalle päivälle, saatikka sitten vuorokausiksi eteenpäin. Yläilmoissa ilmamassoilla on hyvin tilaa liikkua suuntaan ja toiseen jne.
Juha Föhr tekee ohimennen rankkasateista ja tulvista puhuessaan havainnon tärkeästä seikasta. Nykysuomalaisen yhteys luontoon ja sen toimintaan on muuttunut siinä määrin, että usein selvien tuuli-, lämpötila-, ilmanpaine-, ilmankosteus ja pilvisyysmuutosten tulkintakin on aivan hakusessa. Jopa suoranaiset luonnonilmiöiden aiheuttamat vaaratilanteetkin menevät sinisilmäisimmiltä ohitse.
Tulee hyvin mieleen viime kesältä tapaus, kun vastaani tuli autolla liikkellä ollessa nuori mies, joka patsasteli tiellä. Paikka oli aukea peltoaukeama ja lähellä oli ainoastaan sähkölinjan pylväs. Ukkonen jyrisi ja salamat sinkoilivat, eikä tämä hemmo näyttänyt ymmärtävän missä vaarassa on aukealla paikalla. Läheinen huomattavan korkea radio- ja TV-asema vieläpä veti puoleensa alueelle ukkosta ja salamointia. Pysähdyin ja käskin miekkosen autoon. Juuri sillä hetkellä kun hän nousi kyytiin, niin 15-20 m päähän iski salama maahan. Tämä ei silti vieläkään tajunnut tilannetta tai sitä, että jos hän olisi ollut Faradayn häkin ulkopuolella, niin hän olisi vähintään iskeytynyt maahan.
Ennusteiden (tai siis tiedotuksiahan ne kansan suussa ovat, eli vedenpitävää faktaa) esitystapa ei minusta ole ongelmallisinta. Suurempi ongelma on se, että sääennusteita tulkitaan yhä enemmän 100% totuuksina ja säätilan muutoksia siinä omassa sijainnissa ei osata ymmärtää. Esimerkkini on pelottava todellisuuden esimerkki tästä.
Ennusteiden ei toki pidä olla liian valmiiksi pureskeltuja ja niitä ei pidä esittää muuna kuin ennusteena. Mielestäni Foreca ja Ilmatieteen laitos voisivat painottaa enemmän sitä, että tämä ei ole faktaa, tämä on vain varteenotettava ennuste. Tietty tullaan myös siihen, että sääilmiöiden ymmärtämisen täytyisi olla eräänlainen kansalaistaito. Sen suhteen tosin en toivo enää liikoja, sillä se nykysuomalaisen yhteys luontoon on muuttunut niin radikaalisti alle vuosisadassa. Ilmastonmuutoskeskustelu tuo hyvin esille sen, että varsinaista ilmiötä ei käsitetä (ts. keskilämpötilamuutosta), vaan takerrutaan kahvikeskusteluissa sen hetken säähän tai esim. sen kesän helteisiin. Kokonaiskuva unohtuu ja tilalle tulee pelkän hetkellisen sään tuijottaminen – se sama ilmiö, mistä tässä on jo puhuttu liittyen täsmä- ja paikallisennusteisiin.
Toivottavasti Juha Föhr jatkat samalla näkemyslinjalla, sillä mielestäni olet asian ytimessä.
Nyt on pakko kysäistä Juha Föhriltä, että tarkoititko valunta-aluella itse asiassa valuma-aluetta eli vedenjakajan rajaamaa aluetta jossa maanpinnan vesi virtaa samoihin vesistöihin? Nuo termit voivat mennä sekaisin oppineemmaltakin. Wikipediassa valunta määritellään näin ”Valunta on suure, joka kuvaa valuma-alueelta virtauksien mukana poistuvaa vesimäärää”, enkä usko että termiä ”valunta-alue” on olemassa. Korjatkaa toki jos olen väärässä.
Meillä tulvi lapsuudenkodissa joka jumalan kevät järvi niin että vettä oli 50 metrin päässä siitä missä sitä normaalisti oli. Ja mitä sitten? Silloin ei kauhisteltu tulvivaa järveä eikä äkkinäisiä sadekuuroja vaan osattiin elää sen mukaan miten säässä tapahtui muutoksia. Suomen säässä on hyvä varautua aina kaikenlaiseen, ei tässä missään Aurinkorannikolla olla missä auringonpaiste on lähes aina varma asia. Sopii mennä sinne jos helteitä haluaa.
Siksi toisekseen: kun oli kovia helteitä, säätutkija-isoisäni ihmetteli sitä, miksi ihmiset luulevat niiden johtuvan ilmastonmuutoksesta. Sopisiko niitä omia aivojakin käyttää ja ottaa asioista selvää…?
Itse pidän sääennusteita todellakin vain suuntaa antavina arvioina säätilan kehityksestä.
Polkupöyrään ja apostolinkyytiin tottuneena vilkaisen aamulla lämpömittariin ja pihalle. Koiran aamu-ulkoilutuksen yhteydessä tarkennan käsitystä siitä, millaisen varustuksen tarvitsen työmatkalle: Millaisia pilviä, mistä päin virtaukset käyvät, tervapääskyjen käyttäytyminen (näin kesällä) etc.
Olen myös huomannut, että pilvimuodostelmien esiintyminen on vuosikymmenten aikana muuttunut. Vai onko säärintamien kehitys rajuuntunut, sillä vielä 1980-luvulla niin tyypilliset, raukhallisesti liikkuvat, kumpupilvet (Cumulus-vyöhykkeet) ovat asuinseudullani nykyään harvinaisia. Hyvä jos kerran kesässä.
Aikoinaan viihdeohjelmassa ’Merirosvoradio’, sen ’Nuutiset’ sketsissä esitettiin toistaiseksi ainoa täysin kohdalleen osunut sääennuste: ”Homenna sää on koko maassa varsin todennäköinen” ;)
Asiaa kirjoittaa Juha Föhr.Ei nykynuoret eivätkä heidän vanhempansakaan tiedä Suomen vesistöistä hönkäsen pöläystä kuten eivät erota kuusta koivusta(tutkimuksen mukaan).
Iltalehti otsikoi komeasti Juha Förin ajatukset: olemme uusavuttomia jos vilkaisemme säätiedotuksia ennen kuin teemme ratkaisun katammeko viidellekymmenelle vieraalle pihanurmikolle vai kenties sisälle. Minusta kommentti on loukkaava. Jos se sääennuste, mitä esim. Pekka Pouta hehkutti olisi toteutunut ja joku ”hyväuskoinen” olisi saanut slamaniskun vaikka purjeveneen mastoon tai jotain vastaavaa niin kuinkahan moni meteorologi olisi viisastellut, että mehän varoitimme.
Tämä kesä on ollut suurin piirtein sellainen kuin ennustelinkin. Nyt vain matalapaineen sijainti on ollut sellainen, että on jäänyt viileät pohjoisen puolen tuulet tulematta. Silloin päåivälämpötila olisivat Keski-Suomessa siinä 10 – 12 C.
Sen verran meni ennuste vikaan:
Wolfgang says:
24.4.2012 at 7.41
Kyseisen instanssin mukaan meillä piti olla jo melkein ennätyslämmin kevätkin. Minun ennusteeni näyttää, että tulee poikkeuksellisen sateinen ja viileä kesä pitkästä aikaa. Ja onhan se ollut tolkutonta kahtena kesänä jäähdyttää kalliilla energialla huoneilma valkoihoiselle sopivaksi:)
Tossa joku heitti et säätilojen seuraamiseen käytetään suuria rahoja. Näinhän se tavalliselta katujen tallaajalta näyttääkin. Jokapäiväistä elämää 8-16 on elettävä. Sama se satoi tai paistoi.
Jos ajatellaan asiaa rakennusteollisuuden, ilmaliikenteen, puolustusvoimien kannalta. Muutaman tunninkin tarkka ennuste voi tarkoittaa useamman euron / ihmishengen säästöä.
Hyvin muistissa Islannin tuhkapilvet. Miten paljon niiden liikkeet vaikutti koko maailman elämänrytmiin. On se kiva tietää mihin ne liikkuu ettei lennä turhaan edes takaisin tuhansia kilometrejä.
Sää olkoon mikä on mutta murrosikäinen tyttäreni nimeltään Esteri on lopeensa kyllästynyt Juha Föhrin käyttämään kansanviisauteen. Harmi että suvussamme kulkenut kaunis etunimi ei elä vain ajattelemattomien luokkatoveriden nälväisyinä vaan myös itseään fiksuina pitävien aikuisten suussa.
Mitenkähän tähän ensi torstain ennustukseen pitäisi nyt sitten suhtautua? Jätetäänkö heinätyöt väliin, kun päivä näyttää näin vetiseltä? Vai mennäänkö heinäpellolle piruuttaen uhoten, että ennustelijat ovat taas kerran väärässä?
Jyväskylä
Tuntiennuste
Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To
Torstai 19. heinäkuuta
04.08
Aurinko nousee
06.00
Pilvistä, runsasta sadetta +10°
4 m/s
Pilvistä, runsasta sadetta
Suht. kosteus: 97%
Sateen todennäköisyys klo 06-18: 97%
07.00
Pilvistä, runsasta sadetta +11°
4 m/s
Pilvistä, runsasta sadetta
Suht. kosteus: 97%
08.00
Pilvistä, runsasta sadetta +11°
3 m/s
Pilvistä, runsasta sadetta
Suht. kosteus: 97%
09.00
Pilvistä, runsasta sadetta +11°
3 m/s
Pilvistä, runsasta sadetta
Suht. kosteus: 97%
10.00
Pilvistä, ajoittaista sadetta +12°
2 m/s
Pilvistä, ajoittaista sadetta
Suht. kosteus: 94%
12.00
Pilvistä, ajoittaista sadetta +15°
1 m/s
Pilvistä, ajoittaista sadetta
Suht. kosteus: 87%
15.00
Pilvistä, ajoittaista sadetta +15°
2 m/s
Pilvistä, ajoittaista sadetta
Suht. kosteus: 84%
18.00
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta +16°
2 m/s
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta
Suht. kosteus: 78%
Sateen todennäköisyys klo 18-06: 69%
21.00
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta +15°
2 m/s
Pilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta
Suht. kosteus: 85%
22.37
Aurinko laskee
Päivän pituus 18 h 29 min
00.00
Pilvistä ja poutaa +14°
2 m/s
Pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 91%
Sehän pitää mennä joko arvauksen varassa tai katsoa sinä päivänä ikkunasta ulos. :)
Niin helppoahan se oli ennen vanhaan agraariyhteisöissä. Sateen sattuessa pankolle makaamaan ja yhteiskunta maksamaan katokorvauksia kuten vielä nykyäänkin:))
Kiitos Juha Fohr blogistasi. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että ihmisten tulisi ymmärtää sään ja ilmaston olemusta syvällisemmin.
Tarkkailen säätä ja luen ilmatieteen laitoksen sivuja (suosittelen, ovat todella hyviä), mutta bloggaus näistä päivän polttavista asioista on parasta mitä tiedän! Ilmasta kuin ilmasta tulee kiinnostava, kun tietää miksi jotain tapahtuu, ja miten se vaikuttaa. Meille nörteille luonnonilmiöiden seuraaminen voi olla jopa mahtava kokemus, mutta tälle retkelle pitää viedä. Onkohan Suomessa kerhoa, joka bongaa säätä? Myrskybongareita jo varmaan on?
Olen tässä viime päivinä pohtinut tulvia ja hiukan pelännytkin. Asunto on Vesijärven rannalla Lahdessa, ja mielessä on käynyt josko se vesi alkaisi sieltä järvestä nousta talon kellariin. Melkein olen tässä unettomia öitä viettänyt. Pitäisiköhän jo alkaa myymään asuntoa, kun säät muuttuvat ja tulvia tulee?
Lopuksi haluaisin tuoda keskusteluun sen tosiasian, että mielestäni ilmastonmuutosta ei ole vieläkään otettu tosissaan. Nyt pitäisi jopa säämiehet ja säänaiset ottaa mukaan tulevaisuuden talojen suunnittelemiseen. Ilmaston uhkat esim. alavilla rannoilla pitäisi selvittää, ja alkaa rakentaa asuntoja, jotka ovat turvallisia ja oikein sijoitettu esim. vesistöjen valuma-alue huomioiden.
Mihin Juha F rakentaisi kesämökkinsä ja miksi?
Miksi esim. Saksassa ilmoitetaan sademäärä litraaneliömetriä kohti/ tunti. Sain lukeman 22 l/t, ja tietenkin minulle naurettiin. Kysyisinki, voidaanko sadevesi määrä ilmoitta myös neliömetriä kohde ja litrat siihen. Pliis, pelasta mun kasvot! Tää olisi aika tärkee seikka.
Ja vielä jos jaksat niin voitko heittä jonkinlaisen arvion, kuinka paljon merenpinta nousee seuraavan 50 vuoden aikana.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa… Jos en nyt väärin muista, Foreca tarjosi sadetietoa aiemmin tunneittain, nyt -ennusteiden mennessä totaalisesti puihin – on siirrytty todella tarkkaan 12 tunnin sadearvioon (siis klo 6-18 ja 18-6), eli klo 6-18 sadearvio ”suattaapi sattaa vuan suattaapi olla satamatta seuraavan kahdentoista tunnin aikana”, tämähän lämmittää säätietoa tarvitsevaa kun aurajoki Turkulaista.
Norjalaiset näyttävät osaavan hommansa, myöskin muiden maiden sääennusteita, suosittelen lämpimästi:
http://www.yr.no/place/Finland/