Forecan Täsmäsää-meteogrammissa sadetta kuvataan sinisillä pylväillä. Pylväitä on kuuden tunnin välein. Kellonajoista ei kuitenkaan voi päätellä, että vettä sataa juuri kello yhdeksän tai kello 15. Pylväät kuvaavat kutakin kellonaikaa edeltäneiden kuuden tunnin sadekertymää millimetreinä vettä. Talviaikaan yksi senttimetri lunta vastaa noin millimetrin vesisadetta.
Ilmakehä on monimutkainen, eivätkä tietokoneetkaan aina osaa sen kaikkia oikkuja ennustaa. Esimerkiksi matalapaine saattaa kulkea vähän eri reittiä ja eri aikataulussa kuin ennusteessa, mikä taas vaikuttaa pilvisyyteen, lämpötiloihin ja sateisiin.
Sateen etenemistä kannattaa seurata sadetutkan avulla vaikka www.foreca.fi:stä tai foreca.mobista. Mitä sitä turhaan kastumaan?
Arajetan miehistönä kokeneet off-shore purjehtijat Sasha Willman ja Arthur Hallberg
Tuollaisen viestin oli Arajeta-purjeveneen kapteeni Pekka Niemi laittanut Facebookiin perjantaina. Arajeta oli lähtenyt tämän kevään ensimmäisenä purjeveneenä Kokkolan telakalta kohti kotisatamaa Helsingissä. Itätuuli oli sopivasti tehnyt sisäväylälle 20 metriä leveän railon, jossa Arajeta mahtui etenemään.
Porin edustalla kolmihenkinen miehistö oli saanut lisävahvistusta pienestä linnusta, joka oli varmaan erehtynyt jäälautan ja purjeveneen suhteen. Lintu istahti veneen kannelle levähtämään. Linnusta ei kuitenkaan ollut apua kulkuvalojen korjaamisessa, joten gastina ollut Arthur Hallberg kiipesi mastoon korjaamaan tricolorin ja bowlightin.
”Uudenkaupungin tasalla oli kevyttä räntäsadetta, mutta kevät kukkeimmillaan Saaristomeren auetessa,” päivitti kapteeni Niemi Facebook-statustaan. Merellä kukkeinkin kevät on vielä jääkylmä.
Kevät tekee kohisten tuloaan. Tuntuu kuin pihapuiden lehdet kasvaisivat lämpimän viikonlopun jälkeen aivan silmissä. Ja ensimmäisen kunnon kevätsateen jälkeen puiden lehdet hehkuvat alkukesän kirkkaan vihreissä väreissä.
Toinen kiinnostava seikka keväässä. Vaikka lumet lähtevät ensin rannikkoalueilta, niin sen jälkeen tulee viivyttelyn aika. Rannikkoalueiden kevään tulo hidastelee aivan kuin odottaen, että sisämaassakin lumet olisivat jo sulaneet. Ja aivan yhtäkkiä kevät on sisämaassa pidemmällä.
Sitä ihmetteleekin keväisin rannikolta sisämaahan mennessään, että kuinka pitkälle kevät on ehtinyt esimerkiksi Helsingin Itä-Pakilassa verrattuna Ruoholahteen. Etäisyyden ei tarvitse olla kuin kymmenen kilometria. Syynä on kylmän meren vaikutus, joka antaa kevään ja kesän odottaa rannikolla ja saaristossa.
Niin, mutta kasvavatko puiden lehdet silmissä? Ei, kyllä ne ihan puissa kasvavat!
Vappupiknikillä mattolaitureilla Helsingin Kaivopuistossa kuva Tiina Asula
Vappuaamua vietettiin perinteisesti ympäri Suomea aurinkoisessa, mutta kovin koleassa säässä. Kylmä koillinen tuuli repi piknikhuopia ja -telttoja. Kylmyydestä huolimatta kello yhdeksän aamulla oli Helsingin Ullanlinnanmäellä tuhansia ihmisiä kuuntelemassa Ylioppilaskunnan laulajia. Osa kevyissä juhlatamineissa. ”Kylmyys on asenneasia,” sanoi juhlamekossaan laulusta nauttinut ystäväni Heidi iloisesti.
Pääsiäisen lämmin sää oli innoittanut myös veneilijöitä laittamaan veneessä purjehduskuntoon. Vappuaattona mereltä tuli iloisia viestejä kevään ensimmäisistä purjehduksista. Vappupäivänä viestit olivat muuttuneet, koska Suomenlahden yli pyyhkäisi vesisade- ja räntäkuuro. Kylmää kyytiä oli ollut.
Vapun epävakaisen säätilan vuoksi myös Forecan sääpalvelut ovat olleet kovassa käytössä. Forecan web-sivuilla (www.foreca.fi) vieraili vapun aikana satoja tuhansia kävijöitä. Ja se on ihan hyvä asia, koska Forecan web-sivuilta ja mobiili-internet-sivuilta löytyvät viimeisimmät säätiedot ja etenkin sadetutkakuvat, joista pystyy seuraamaan myös saderintamien viimeisimmät liikkeet.
Veneiljöille Forecan web-sivuilta löytyvät tuuliennusteet merialuille. Forecan mobiilipalvelussa, foreca.mobissa, ovat tuuli-, ilmapaine- ja tuulenpuuskaennusteet merialueille. Veneilysäästä ja ennusteiden tulkisemisesta tulevat meteorologikollegani kirjoittamaan vielä lisää.
Vietin koko pääsiäisen saaressa venettä kunnostaen. Vaikka sää on ollut kaunis, suorastaan upea, niin meren äärellä ei ole vielä voinut paistatella uimapuvussa.
Veneilijän hyvät ystävät ovat olleet lämmin aluskerrasto, tuulen pitävät päällysvaatteet ja pipo, sillä esimerkiksi Suomenlahden Harmajan lämpötilahavainnot ovat pysytelleet alle kymmenessä asteessa.
Kaverin Facebook-kuvan perusteella Kemiösaaren Högsåran rannoilla liikkui vielä rutkasti jäälauttoja.
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto, kuva Tiina Asula
Pääsiäisenä on perinteisesti ennustettu kevään ja tulevan kesän säätä. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjasta löytyy tieto tulevan kesän säästä ja vähän muustakin.
”Hyvän ja rikkaan vuodentulon enteeksi on katsottu riittävän jo senkin, että aurinko pääsiäisaamuna nousee kirkkaana, siis selkeiseltä taivaanrannalta; vielä parempi jos se silloin kisaa, lipattaa, tai säkäystää, kuten on sanottu. Silloin se vasta oikein toivottaa hyvää vuotta ja uskotaan tulevan poutaisen viljakesän. Vieläpä pientä kylmästä pääsiäistä vasten pidetään oivana merkkinä, silloinhan taivas on pilvetön ja aurinko nousee sekeeseen. Kesähalloja ei silloin pelätä.
Mutta jos aurinko jos aurinko pääsiäisaamuna on pilvessä, niin halla vie kesällä kukat ja tulee vähän marjoja. Himmeä pilivinen aamu tietää vanhan kansan mielestä sateista kesää ja huonompaa vuotta. Sanotaan lisäksi, että jos aurinko nousee ”häimäkästi pilvien läpi, niin tulee sekava vuosi”. Jos aurinko noustessaan punottaa, niin kesällä ei saisi kylvää uutisrukiilla, koska se ei menesty. Jos aurinko on tavallisen kirkas, niin kelpaa uutinenkin siemeneksi.”
Pääsiäisaamuna täytyy siis kiivetä korkealle mäelle katsomaan, millaisessa säässä aurinko nousee. Siitä tietää paljon kesän säästä.
Kustaa Vilkunan kirjasta löytyy paljon hyviä ohjeita kesän varalle. Esimerkiksi:
”Pääsiäisaamu on myös jalkapohjien vahvistamishetki. Entisaikanahan kuljettiin suvipuolella paljon avojaloin ja aina oli vaara, että sai tikkuja tai muita ikäviä rikkeimiä jalkoihinsa. Tästä vaarasta on laajalla savolaisalueellamme ja osittain Pohjanmaalla luultu päästävän juoksemalla aamuvarhaisella ensi töiksi avojaloin lastukolle. Myös kirveellä ja muilla teräaseilla on pyyhitty jalkapohjia, mikä teki ne haavoittumattomiksi. Sen sijaan paljoin jaloin ei saanut astua lattialle eikä paljaalle maalle, koska se oli tehnyt jalat helliksi.”
Ja mitä ovat nämä pääsiäisnoidat, trullit, jotka pörräävät pääsiäisen aikaan taivaalla? Siihenkin Kustaa Vilkunalla on vastaus:
”Voitaneen vastata että trullit miltei poikkeuksetta ovat tai ovat olleet elämässään syrjäpuolille sortuneita lyhytjärkisiä vanhoja naisia, joiden toiminnan pontimena on pohjaton kateus parempiosaisia naapureita kohtaan.”
”Lentoon trulli lähti hamppukoukulta tai kolmasti muuten rakennuksen katolta tai kulki savupiipun kautta. Ilmaan noustakseen oli trullin ratsunsa selässä hajareisin istuessaan vain kirottava tai luettava jokin loitsu:
”Huis hais ilmaan, ei kiviin eikä kantoihin.”
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
