Vietin huippuviikonlopun, kun ranskalaiset ystäväni olivat tulleet vierailemaan Helsingissä. Sää suosi ulkoilua Suomenlinnassa ja vaeltelua kaduilla, puistoissa ja rannoilla.
Ystäväni kommentoivat yhteisestä suusta, että Helsinki on aivan upea paikka asua. Puhdas ilma, ei liikaa ihmisiä ja hyvä ruoka. Kahdenkeskisissä keskusteluissa nousi kuitenkin ihmetys ja epäily. Entä se talvi? Kestäisikö kaikkea sitä kylmyyttä ja pimeyttä?
Kävin tätä asiaa miettimään. Monissa maissa sää on vuodet läpeensä lämmin ja aurinkoinen. Ihmiset hymyilevät.
Suomessa eläminen on erilaista. Henkinen hyvinvointimme on hyvin riippuvainen säästä. Kun aurinko hymyilee ja lempeä tuuli hellii, niin hymyilemme. Mutta kun on se marraskuun loska ja vettä ja räntää tulee vaakasuoraan, niin vedämme hartiat kyyryyn ja suupielet alas.
Yritin vakuuttaa ranskalaisille ystävilleni, että Suomessa on elämää myös talvella. Ihan kivaa elämää. Meillä on talvellakin puhdas ilma, ei liikaa ihmisiä ja hyvä ruoka. Talveen, pimeyteen, räntään, lumeen – siis säähän – vain pitää osata varautua ja suhtautua.
Silloin tällöin tartun Kustaa Vilkunan oivaan opukseen Vuotuiseen ajantietoon ja luen, mitä enteitä luonto antaa tulevasta säästä. Nyt kiinnostaa tietenkin ensi talven sää.
”Jos teeri kukertaa jo elokuun loppupuolella tai syyskuun alussa, tulee varhainen talvi. Samaa tietää kurkien varhainen muuttomatka”, kirjoittaa Kustaa Vilkuna.
”Päinvastainen enne on syysmyöhäinen ukonilma, joka tietää pitkää ja leutoa syksyä ja siis myöhäistä talven tuloa. Samoin lyhyt äkkikylmä: Jos pajun juuret jäätyvät syyskuussa, ne ovat marraskuussa sulat.”
Etsin tietoa myös pihlajanmarjoista, koska tänä vuonna pihlajat ovat olleet marjoja pullollaan. Vilkuna ei kerro niistä mitään, mutta olen kuullut muualla sanonnan: ”Pihlaja ei kanna kahta taakkaa.”
Pihlajanmarjojen määrästä on korviini kantautunut kahta tulkintaa. Yleisin on se, että kun pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi. Toinen tulkinta viittaa päinvastaiseen: pihlajanmarjoja on paljon, jotta linnuilla olisi syötävää vielä silloinkin, kun maassa on paljon lunta.
Harvinaisempi muoto sanonnasta on, että ”pihlaja ei kahta kanna: vettä ja marjoja.” Siis mitä enemmän marjoja, sitä poutaisempi syksy.
Mutta millaisia sanontoja sinä olet tulevan talven säästä kuullut?
Max Salminen ja Martin Gahmberg mitaliseremonian jälkeen.
Palataan vielä olympialaisiin ja purjehdukseen. Suomen olympiapurjehdustiimin meteorologi Martin Gahmberg kertoo, millaista Weymouthissa oli.
Miten helppoa tai vaikeaa sään ennustaminen Weytmouthissa oikeastaan oli?
– Neljä vuotta sitten tuntui, että Weymouth on todella vaikea paikka ennustaa. Tuuliolosuhteet sekä merivirrat muuttuivat nopeasti, eikä meillä ollut lainkaan selvää kuvaa siitä, että miksi ja miten. Tärkeintä on ollut se, mitä neljän vuoden aikana treenileireillä ja kisoissa on opittu. Sitä kautta teimme empiirisiä teorioita erilaisista olosuhteista. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että homma oli hyvin hanskassa.
Olympialaisten aikana oli ihan loistava sää. Ennen kisoja oli kokonainen viikko korkeapainetta ja tosi heikkoja tuulia. Mutta kisojen aikana tuulta oli ihan sopivasti ja oli kuitenkin suhteellisen aurinkoista. Eli sää ei ollutkaan ihan sitä tyypillistä Englannin perussäätä sateineen ja tuulineen.
Kuinka hyvin sääennustemallit pitävät paikkansa?
– Useimmiten suhteellisen hyvin. Kisojen aikana oli vain muutama aika vaikeasti ennustettava päivä. Tärkeintä oli oma kokemus siitä, että miten tuulet käyttäytyvät pienessä mittakaavassa eri olosuhteissa yhdistettynä säämallien ennustuksiin, koska ratapurjehduskisat käydään pienellä alueella.
Se, että meillä oli käytössä ”oma” Foreca-malli antoi kyllä lisää itseluottamusta sekä minulle että purjehtijoille. Tykkään käyttää mahdollisimman montaa eri mallia, joten oli tosi hyvä, että käytössäni oli myös Foreca-ETA sekä ECMWF -malli, jotka ovat stabiileja ja luotettavia sääennustemalleja.
Miten tai missä tilanteessa sääennustamisesta ja etenkin sinun ammattitaidosta oli eniten hyötyä?
– Koska olen itse ollut kilpapurjehtija ja olen valmentanut täysipäiväsesti, niin tiedän hieman paremmin minkälaista tietoa kannattaa kertoa purjehtijoille ja mitä taas valmentajille. Kerroin usein tarkemmat ennusteet valmentajille ja jotain vinkkejä urheilijoille. Näin valmentajat saattoivat tuntemuksensa perusteella valita mitä, miten ja milloin kertovat säästä urheilijalleen.
Martinin omat valmennettavat (ruotsalaiset Fredrik Lööf ja Max Salminen) osallistuivat olympilaisissa Star-luokkaan. Miten sinun omat valmennettavat pärjäsivät?
– He voittivat kultaa! Valmensin Fredrik Lööfiä ja Max Salmista vesillä viimeiseen treenipäivään saakka. Amerikkalainen Mark Ivey oli kisojen aikana valmentajana. Suunnittelin myös kisapurjeet, jotka valmistettiin Suomessa. Eli ihan superloistava kisa!
Tuuli Petäjän mitalijuhlaa, Martin oikealla vihreässä pipossa.
Laser Radial taustalla Portland, saari Weymouthin edustalla. Kuva: Martin Gahmberg
Suomen purjehdusjoukkueen meteorologin Martin Gahmbergin päivä olympialaisissa alkaa aamulla ennen kello kuutta. Alkajaisiksi hän tekee ennusteet säästä sekä merivirroista ja lähettää ne sähköpostitse purjehtijoille ja heidän valmentajilleen. Hän myös printtaa ennusteet aamuista sääbriiffiä varten. Siihen osallistuvat vain valmentajat, jotka sitten vievät viestin eteenpäin valmennettavilleen. Lontoon olympialaiset ovat Martinille kolmannet.
Myös Forecalle kisat ovat kolmas kerta Suomen purjehdusjoukkueen mukana. Forecan meteorologi ennusti säätä vuoden 2000 joukkueelle Sydneyssä, ja kultaa tuli Thomas Johanssonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa. Forecan ennusteita käytettiin Kreikassa vuonna 2004 ja nyt taas Lontoon olympialaisissa.
Purjehdustiimien meteorologit saavat sääennustemalleja monista ilmaisista lähteistä. Niiden lisäksi meteorologit voivat käyttää ns. kaupallisia sääennustemalleja. Esimerkiksi Foreca räätälöi Foreca-ETA-malliaan Weymouthin alueelle, jossa Lontoon olympiakisojen purjehduskilpailut pidetään.
Foreca-ETA-säämallidataa on käytetty muuallakin kuin olympialaisissa. Volvo Ocean Race -maailmanympäryspurjehduskisoissa 2001-2002 Forecan mallidataa käytti SEB-tiimi. Tuolloin Foreca laski Foreca-ETA-mallia jokaiseen lähtösatamaan aina viisi päivää eteenpäin. Legeillä eli matkan aikana kaikkien tiimien piti käyttää samaa säädataa, mutta vielä viisi minuuttia ennen lähtöä kaiken mahdollisen säätiedon käyttäminen oli sallittua.
Myös olympialaisissa kaikilla tiimeillä on käytössä samat ilmaiset sääennustemallit. ”On todella hyvä, että meillä on käytössä myös jotain ihan omaa”, Martin Gahmbergin perustelee Foreca-ETA -mallin käyttöä purjehduskisoissa. ”Etenkin, kun mallidata tulee luotettavasta lähteestä eli Forecasta.” Martinilla on myös toinen syy pitää Forecan sääennusteista. Hän on ollut 2000-luvun alkupuolella Forecassa töissä.
Martinin päivä ei pääty aamun sääbriiffiin valmentajien kanssa. Vaikka kisan aikana ei voi välittää kilpailijoille uutta tietoa, niin meteorologi voi päivittää sää- ja merivirtaustietoja niille kilpailijoille, joiden kisa alkaa myöhemmin päivällä. Kaikissa kilpaveneissä on GPS-laitteet, joten oman tiimin menestystä ja taktisia kuvioita on helppo seurata rannalta tietokone apuna.
”Sään ennustamisessa kaiken A ja O on kokemus,” kertoo Martin. ”Kun on käytössä monta sääennustemallia ja kaikki näyttävät hiukan eri tuloksia, niin vain kokemuksella tietää, mikä ennustemalli toimii parhaiten missäkin säätilanteessa.”
Suomen purjehdusolympiajoukkue, Martin Gahmberg keskellä (tumma tukka ja parta). Kuva: Vesa Koivunen/SPV
Olympiapurjehdukset alkavat Weymouthissa 29. heinäkuuta. Foreca toivottaa Suomen purjehdusjoukkueelle hyviä tuulia ja menestystä!
Suosittu ForecaWeather-sovellus Windows WP7 (esimerkiksi Nokia Lumia) älypuhelimiin on julkaistu. Sovelluksen voi käydä lataamassa Windows Phone Market Placesta.
Tällä hetkellä sovellus on saatavissa englanninkielisenä. Muut kieliversiot ovat tulossa muutamien viikkojen sisällä.
Sovellus sisältää paikkakuntakohtaisia sääennusteita ja animoituja satelliitti- ja tutkakuvia.
Käy lataamassa ilmainen ForecaWeather-sovellus täältä.
Vaikka sää hellii meitä täällä Suomessa juuri nyt, niin Forecassa valmistellaan jo seuraavan talven sääpalveluita.
Ruotsin Liikennevirasto on valinnut Forecan sääpalveluidensa toimittajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Palvelu sisältää kunnossapitosääpalvelut sekä maanteille että rautateille.
Forecalla on ollut Ruotsissa tytäryhtiö Foreca Sverige AB jo vuodesta 2001, joten aivan uusi aluevaltaus Ruotsi ei Forecalle ole. Monet ruotsalaiset kunnat käyttävät jo Forecan sääpalveluita talvikunnossapitoon. Myös ruotsalaisia lehtiä, energiafirmoja ja websivustoja on Forecan asiakkaina.
Täältä löytyy tiedote Forecan ja Ruotsin Liikenneviraston yhteistyöstä.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
