Pisimmät tietokonelaskelmiin perustuvat ennusteet ulottuvat jo pääsiäisviikonlopun 22.-25.4. yli, joten joitain arvioita säästä voidaan esittää. Päivitän pääsiäisennustetta täällä blogissa aina kiirastorstaihin asti. Toki pääsiäiseen on vielä kaksi viikkoa aikaa, joten tilanne voi muuttua nopeastikin – Juha valotti aihetta bloggauksessaan muutama päivä sitten.
Tällä hetkellä tilanne näyttää ennusteiden mukaan aurinkoiselta ainakin maan pohjoisosassa. Korkeapaineen keskus sijaitsee viikonlopun aikana Suomen itä-koillispuolella. Koska korkeapaine on juuri itäpuolella, tuuli käy Suomessa etelän kantilta ja näyttäisi pyöräyttävän meille lämmintä ja kosteaa ilmaa. Siten maan eteläosassa sateiden mahdollisuus on suuri, mutta lämpimän sään ansiosta tiedossa on siis vettä.
Toisaalta jos pohjoisen aurinkoinen sää toteutuu, lämpötila kohoaa jopa kymmenen asteen tienoille. Etelässäkin lämpötila pysyy tukevasti plussalla yötä päivää.
Ja muualla kuin Lapissa ei lunta enää pääsiäisenä juurikaan ole.
Aiemmassa kirjoituksessani kerroin säähavaintoinstrumenttien, mm. lämpömittarien sijoituspaikoista. Palaan aiheeseen vielä esittelemällä väärin pysäköidyn lämpömittarin ihan omalta ikkunaltani.
+10,5 astetta on hieman optimistista siihen nähden, että läheinen Malmin lentoaseman mittari näyttää tällä hetkellä +4. Malmin mittaus ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että omalla terassillani istuskelu tuntuu hyvinkin kymmenasteiselta – taidanpa lähteä siitä nauttimaan. Muuallakin maassa on tänään varsin aurinkoista säätä tiedossa, joten etsikää sunnuntaipäivän ratoksi oma tuulensuojainen paikkanne auringossa!
Ainakin Turun Sanomat uutisoi tänään, että Ilmatieteen laitoksen piakkoin julkaistavissa päivitetyissä ilmastotilastoissa Suomen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta edelliseen vertailukauteen nähden. Uusi keskilämpötila on +2,3.
Suomen ilmastoa tarkastellaan kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen perusteella ja tilastoja päivitetään aina kymmenen vuoden välein. Niinpä nyt julkaistava tilasto on laskettu vuosien 1981-2010 perusteella, kun edellinen pohjautui vuosiin 1971-2000.
0,4 astetta ei kuulosta kummoiselta. Karkeasti sanottuna se kuitenkin tarkoittaa, että kotipaikkasi on kymmenessä vuodessa ilmastonsa puolesta siirtynyt noin 50 km etelämmäksi. Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään.
Vielä ehtii toivottaa hyvää maailman ilmatieteen päivää!
WMO eli Maailman ilmatieteellinen järjestö on julistanut tämän vuoden teemaksi ”Climate for you”. Teemaa varten räätälöidyssä esitteessä tunnelmoidaan ihmisen ja luonnon harmoniaa kauniilla luontoaiheisilla värikuvilla – perimmäisenä ajatuksena on tietenkin korostaa sitä tosiseikkaa, että ilmasto vaikuttaa meihin kaikkiin ja että käynnissä oleva ilmastonmuutos tulee vaatimaan sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.
Voittekin jo merkitä kalentereihinne toisen ilmatieteellisen merkkipäivän: vuosittain 5. helmikuuta juhlitaan säämiesten, eli nykyään tietysti säähenkilöiden päivää (National Weatherperson’s Day). Aamukahvit sänkyyn tarjoillaan silloin kaikille sään ennustamisen ja havaitsemisen parissa työskenteleville sankareille.
Sääasemien ylläpito ei ole enää pelkkää julkisen sääpalvelun huvia, vaan käyttökelpoisia kotihavaintoasemia on markkinoilla pilvin pimein. Oma asemani on hankittu jo vuonna 2007, joten se ei varmaankaan edusta tekniikan uusinta kehitystä. Hyvin se palvelee siitä huolimatta.
Asemaan kuuluu siis ulos asennetut anturit ja sisätiloihin asennettava näyttö. Tietokoneeseenkin tämän voisi kytkeä, jolloin pääsisi tarkastelemaan havainnoista muodostuvia aikasarjoja, mutta itse en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen… Asema mittaa tuulen suuntaa ja nopeutta, ulko- ja sisälämpötilaa, kastepistettä/kosteutta, sademäärää ja ilmanpainetta. Lisäksi se ennustaa säätä!
tuuli- ja sademittari
Tosin aseman sääveikkaus perustuu vain ilmanpaineen suuruuteen ja muutoksen suuntaan, joten ihan heti se ei ole viemässä työpaikkaani. Kuvan tilanteessa ilmanpaine on noususuunnassa, joten asema povaa auringon tulevan esiin – ja on tällä kertaa aivan oikeassa. Samalla tavoinhan vanhan ajan rasiailmapuntarit ennustivat ”sadetta”, ”kaunista” tai ”vaihtelevaa”.
Suurimmaksi ongelmaksi näiden kotihavaintoasemien kohdalla muodostuukin sopivan asennuspaikan puute. Viralliset havaintoasemat on yleensä sijoitettu aukeille, alueen säätä hyvin kuvaaville paikoille. Tontillamme taas on paljon puustoa ja itse rakennuskin tietysti vaikuttaa tuuleen ja lämpötiloihin.
anturirasia
Kompromissina tuulimittari on sijoitettu kotitalomme kuistin päätyyn noin 4 metrin korkeudelle. Sen antama tuulitieto on vähän sitä sun tätä ainakin heikommalla tuulella. Sademittari on kiinnitetty samaan tolppaan – se on tuo harmaa rasia tuuliviirin alapuolella. Virallisiin havaintomenetelmiin kuuluu sademittausastian suojaaminen tuulen vaikutukselta – mitään tuulisuojaa meillä ei kuitenkaan ole ellei itse rakennusta oteta lukuun. Lumisateita sademittari ei myöskään kykene mittaamaan. Sen sijaan kun olen joinain kesinä tehnyt vertailua lähistön virallisilta asemilta saatuihin arvoihin, olen havainnut että rajut kesäiset sadekuurot mittari saa yllättävän hyvin kiinni.
Loput anturit on sijoitettu rakennuksen seinään räystään alle suojaan auringon valolta ja muilta häiriöiltä. Yleisin ongelma lämpömittareiden kohdalla onkin, että ne on asennettu aurinkoiselle eteläseinustalle, jolloin itse mittari lämpenee auringon säteilyn vaikutuksesta ja näyttää ennätyshelteitä…
Löytyykö lukijoilta kotisäähavaintoasemia?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
