Maatalous hyötyy sääpalvelusta

Julkaistu
Myös karjan onni voi olla sääpalvelun haaste. Kuva: Graham Horn, Iso-Britannia.

Sääpalvelun hyöty on suurimmillaan silloin, kun sitä käytetään säännöllisesti, riittävän tiheästi ja asiantuntevasti omaan taloudelliseen toimintaan soveltaen. Foreca mielihyvin konsultoi säähän ja sääpalveluun liittyvissä kysymyksissä. Sääpalvelun vakiokäyttäjistä vanhimpia on maatalous. Heinäpoudat olivat tärkeitä jo ennen, eivätkä nykyaikaisen maatalouden haasteet ole ainakaan vähentyneet.

Mielummin olisi kysyttävä, onko sääpalvelun kaikki mahdollisuudet vielä likimainkaan hyödynnetty. Esimerkiksi lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden optimaalinen käyttö suhteessa paitsi maaperään, myös maaperän kosteuteen ja lämpötilaan voi vähentää näiden aineiden kokonaistarvetta ja säästää tällä tavoin niin luontoa kuin suuria summia rahaakin. Tällä saralla riittää varmasti vielä työtä tutkimusta. Foreca on valmis yhteistyöhön myös säämallien kehittäjänä.

Toimitamme säätietoja mm. Yara International -yhtiölle tärkkelysperunan viljelydataa analysoivan ohjelman yhdeksi inputiksi. Tätä ohjelmaa ajetaan Saksassa, mutta myös Suomea varten.

Tunnetuin maatalouden tarpeisiin tuottamamme päivittäissääpalvelu Suomessa on Farmitin viljelijöille tarjoama palvelu. Monet maatilat, etenkin sesonkiaikojen tiukoissa valintatilanteissa, tukeutuvat lisäksi päivystävän meteorologimme apuun päätöksiä tehdessään. Päivystävältä meteorologilta saa henkilökohtaista sääpalvelua puhelinnumerosta 0600 411 411 (2,95 €/min + pvm, palveluaika 1.5.-30.9. päivittäin klo 7-21, loka-huhtikuussa vuorokauden ympäri. Soittaa voi vain Suomesta).

 

 

Sään ennustamisesta merelle

Julkaistu

Nykyaikaisimmat erityisesti veneilyn käyttöön kehitetyt sääpalvelut saat Forecan nettisivuilta. Nämä palvelut ovat enemmän kuvallisia kuin sanallisia. Toki meteorologimme laativat myös ennustetekstejä. Niinpä Forecan veneilysääennusteet niin merelle kuin sisävesillekin sisältyvät usean paikallisradion ohjelmatarjontaan. Forecan päivystävä meteorologi on tavoitettavissa myös puhelimitse henkilökohtaista sääpalvelua varten: 0600 411 411 (2,95 €/min + pvm, soittomahdollisuus vain Suomesta ja 1.5.-30.9. päivittäin klo 7-21, loka-huhtikuussa ympäri vuorokauden).

Vesillä kysytyimpiä ovat tuuliennusteet. Näistä tulee huomata, että kyse on kymmenen minuutin keskituulesta. Kuitenkin tuulen puuskat ovat usein vähintään yhtä merkittäviä. Sanallisissa ennusteissa puuskaisuus mainitaan joskus erikseen, mutta veneiljän kannattaa tietää säästä itse aika paljon. Esimerkiksi, miten ukkosen yhteydessä voi olla hyvin voimakkaita tuulenpuuskia ja miten kylmän ilman virtaaminen lämpimän alustan yllä lisää puuskaisuutta. Jos matalapaine liikkuu itään, puuskaisimpia ovat yleensä sen jälkipuolen pohjoisen tai luoteen puoleiset tuulet.

Tuulta ennustetaan ilmanpaineen maan- ja merenpinnan suuntaisen ilmanpainekentän perusteella. Ensin ennustetaan ilmanpaineen jakautuma, ja tästä seuraa etenkin avomeren tuuli. Kun veneillään lähellä rannikkoa, lisäksi tulevat rannikon muodon, saarien, salmipaikkojen jne. vaikutus. Alkukesäinen maa- ja merituuli-ilmiö voi aiheuttaa rannikon lähelle ihan eri tuulen kuin mitä yleisen ilmanpainekentän mukaan on ennustettu. Joskus tietokonemallit osaavat myös tämän ilmiön, joskus taas vasta havainnoista voi päätellä – edes meteorologi – että kas, merituuli vaikuttaa. Keväällä veden ollessa kylmää lähellä vettä voi olla lähes tyyntä, ja kuitenkin purjevene voi liikkua, koska tuuli on kanavoitunut pois aivan pinnasta mutta pääsee puhaltamaan korkean purjeen yläosaan.

Jos esim. hyvin pieni matalapaineenkeskus liikkuu alueen yli, tuulen suunta sekä nopeus voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Perinteisistä sääkartoista on apua vallitsevan ilmanpaineen jakautuman selvittämisessä, myös sanallisten ennusteiden mahdollisesti sisältämä ns. katsausosa kertoo usein merkittävistä matala- ja korkeapaineiden liikkeistä.

Ilmanpaine- ja tuuliennuste ajanhetkelle 3.5.2011 Forecan oman säämallin laskemana.

Jokaisen veneilijän tulee tietää, että Suomessa tuulikenttä kiertää vastapäivään matalapaineenkeskusten ympäri. Kun näkee sääkartoilla isobaareja eli ilmanpaineen samanarvonviivoja, piirretyinä vaikkapa viiden millibaarin välein, niin tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä toisiaan nämä viivat ovat.

Esimerkiksi säärintamien kulkiessa yli tai ukkoskuuroalueiden yhteydessä tuulen suunta ja nopeus saattavat poiketa jopa huomattavasti laajemmalle alueelle tarkoitetusta ennusteesta. Useimmiten lyhytaikaisesti, mutta ilmakehä on monimutkainen. Mitä enemmän veneilijällä on itsellään tietoa ja kokemusta säästä ja sääjärjestelmistä, sitä turvallisemmin mielin hän vesillä liikkuu. Myrskyt ja ukkoset – jo pelkkänä kasvavana mahdollisuutena – kannattaa ottaa vakavasti.

Tuulen lisäksi ennustetaan näkyvyyttä. Varsinkin keväisin, jos kylmän meren ylle virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa, sumu voi kestää jopa päiväkausia. Tyypillisesti keväisin esiintyy sumulauttoja, mutta sekin voi kestää, ennen kuin sellainen siirtyy syrjään.

Ukkonen saattaa aiheuttaa voimakkaita ja vaarallisia puuskia. Tällaiset tilanteet voivat kehittyä hyvin nopeasti. Auttaa, jos saa tosiaikaista sadetutkatietoa.

 

P.S. Merisää varoituksineen on viranomaistuote, jossa esim. varoittamiselle on tietyt kriteerit. Forecan sääpalvelu ei näitä varoituksia sisällä, vaan niiden mahdollisesta voimassaolosta tulee olla tietoinen erikseen.

 

 

Älä siis vilustuta itseäsi vapunvietossa

Julkaistu
Vapunviettäjiä Helsingin Esplanadinpuistossa 2004. Kuva: Toomas & Marit Hinnosaar

Vapunaaton sää vastaa lämpöoloiltaan ajankohdan keskimäärää, mitä siis iltapäivälämpötilaan tulee. Sunnuntaina on hieman viileämpää, ja kun ottaa huomioon voimistuvan koillistuulen, sää voi hyvinkin tuntua selvästi viileämmältä.

Mutta se, mistä on tulossa kylmä, on vapunpäivän vastainen yö. Jopa vapunvieton keskiössä – Helsingissä – lämpötila helposti käväisee viimeistään vähän ennen auringonnousua pakkasen puolella. Sadekuurojen mahdollisuus on suurin iltapäivisin, jolloin satanee pääosin vettä, mutta myös räntä- ja lumikuuroja voi esiintyä tätä vappua sävyttämässä. Keväthepenien aika siis ei vielä ole!

 

Siitepölyä ilmassa?

Julkaistu

Keväällä luonto herää. Mahla alkaa virrata puissa, ujot hiirenkorvat pikku hiljaa puhkeavat. Monet kasvit kukkivatkin jo varhain, ja illan hämyn täyttävät vähitellen huumaavat tuoksut.

Mutta sitten se kevätidyllin toinen puoli: koska kasvit haluavat varmistaa lisääntymisensä, niistä monet levittävät ilmaan, tuulen kuljetettavaksi – tai sitten vaikka mehiläisten – siitepölyä. Se allergisoi monia; elimistö ylireagoi siitepölyyn. Ensimmäiset pölyttäjät ovat pähkinäpensas ja leppä. Huhtikuun lopusta kesäkuun alkupuolelle kukkii Suomessa koivu, joka on monille se pahin. Heinät uhittelevat kesäkuusta alkaen, ja loppukesällä muistuttaa suvunjatkamisestaan vielä ainakin pujo.

Näitä kukkivia kasveja ei suinkaan tarvitse edes olla lähipiirissä; siitepölyt kaukokulkeutuvat tuulen mukana, kuten luonto on tietysti tarkoittanutkin.

Hazel catkins or lambs' tails, kuvaaja ceridwen 2009

Siitepölyn ohella oireita voi tulla myös homeitiöistä, joita on eniten kesän loppua kohti mentäessä.

Allergisille pahimpia ovat aurinkoiset ja tuuliset päivät, sen sijaan sade puhdistaa ilmaa.

Siitepölytilanne ja sen kehittyminen riippuvat säästä. Suomessa siitepölytilannetta seuraa ja sitä koskevia ennusteita – sääennusteiden peruseella – antaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Tässä varmuuden vuoksi internetlinkki suoraan sinne.

http://aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepolytiedote/

Eduskuntavaalit 2011 – sää suosii!

Julkaistu

Sää liittyy paitsi ilmastopolitiikkaan, myös siihen, miten sankoin joukoin uurnille lopulta lähdetään. Tällä kertaa äänestysinto ei taida muutenkaan olla ihan laimeammasta päästä, mutta säätä ei nyt ainakaan voi syyttää – ellei kevätaurinko sitten häikäise häiritsevästi.

Vaalipäivänä – sunnuntaina 17.4. – Suomessa tuulee lännestä. Pilvisyyttä seilannee taivaalla ainakin osassa maata, mutta se on pääosin yläpilveä tai muuten sellaista pilveä, että siitä aurinko paistaa läpi.

Joistain kaikkein paksuimmista pilvistä voi maan keskivaiheilla tulla muutama tippakin, mutta siitä määrästä ei sula edes sokeri, puhumattakaan, ettei sen takia muka voisi äänestää.

Lämpimintä on tietysti iltapäivällä ja sisämaassa, missä lämpötila kohoaa paikoitellen lähelle 15 astetta. Länsituuli tekee sen, että länsirannikolla on viileämpää, koska siellä tuulee mereltä. Tähän aikaan vuodesta myös suuret järvet vaikuttavat samoin.

Vaalimainoksia eduskuntavaaleissa 2007, Helsingin vaalipiiri. Kuva Niko Lipsanen

Kevään lumet, vedet ja tulvat

Julkaistu

Kevät etenee, lumi ja jää sulavat ja monet joet tulvivat. Huomaathan, että vaikka tämä kaikki on säästä riippuvaista, ei sääpalvelu ole paras taho ottamaan kantaa esim. tulvatilanteisiin. Meteorologian ohella on toinen geofysikaalinen tiede – hydrologia – joka tutkii vettä ja sen kiertokulkua ilmakehässä, ja erityisesti, mitä tulee sisävesiin eli jokiin ja järviin.

Yksi tärkeä hydrologian sovellusalue on nimenomaan tulvaennusteiden tekeminen. Jotta tämän voi tehdä, on tunnettava paitsi ennustettu sää, myös etenkin itse vesistöt ominaisuuksineen sekä mahdollisimman tarkasti kunkin vesistön valuma-alueella oleva lumimäärä ja valuma-alueen sadanta.

Mistä sitten löytää hydrologit ja heidän tietonsa? Ihan ensimmäiseksi kannattaa kipittää Suomen Ympäristökeskuksen nettisivuille, joilta saa mm. ajankohtaisen vesi-, lumi- ja jäätilanteen.

Kyseinen Internet-linkki on tässä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380994&lan=fi&clan=fi