Author: Juha Föhr

Miten tuleva kevät osaakin kuin juosta karkuun tai muuten vain leikkiä vaikeasti saavutettavaa! Ei jaksaisi enää vällyttää itseään joka työmatkalle tai kauppareissulle, mutta olisiko vilustuminen sitten sen parempi kohtalo? Mitään oikeaa ja selvästi tuntuvaa lämpenemistä ei sääkartoista saa edelleenkään irti – edes repimällä. Tietokonemallien uskominen 10 päivän päähän menee tähän aikaan vuodesta usein jo puolivälissä seuraleikiksi enemmän kuin miksikään täysin vakavaksi, mutta vaikka nyt miten tiukasti uskoisi sen viimeisenkin päivän lasketun tilanteen, niin – ihan totta – vasta aikaisintaan ensi viikonlopun maissa päivälämpötilat voisivat edes periaatteessa kivuta lähelle 15 astetta ja silloinkin mieluiten siellä, missä ei ole enää lunta.

Tiedän jahtaavani nyt jotain, mikä ei ole tavallista: vielä vappunakin Turussa ja Helsinki-Vantaalla on keskimääräinen iltapäivälämpötila ainoastaan 11, Oulussa 8 ja Sodankylässä 5 astetta. Nyt, kaksi viikkoa aikaisemmin, ovat vastaavat luvut 7, 4 ja +2. Tänään Turun ja Vantaan toteuneet lämpötilat olivat n. 3, Oulun +1 ja Sodankylän 4 astetta. Viisitoista astetta on maan eteläosan sisämaan tavanomainen päivälämpötila vasta toukokuun puolivälissä! Tuolloin oululaisilla on tavistilanteissa 12 ja sodankyläläisillä 9 astetta.

Onnistuin kaivamaan kuitenkin jotain mielenkiintoista myös tästä viikonlopusta. Kuten Kustaa Vilkuna (Vuotuinen ajantieto, s. 105-105, otsikolla Suviyöt 12.-14.4.) kuvaa, miten ikivanhan pohjoismaisen vuoden kahtiajaon (suveen ja talveen) mukaan 14.14. on ensimmäinen suvipäivä. Keskikesä puolestaan on 13.7. jne. Suviöitä puolestaan ovat kolme edeltävää yötä. Niinä kylmääminen tiesi kauheita, mutta suotuisa merkki sen sijaan olisi voimakas yön yli kestävä suoja eli itä- ja pohjois-suomalaisittain suvi. Minä siis kirjoitan tätä ensimmäisenä kesäpäivänä, ja viime yönä suuressa osassa maata oli suojaa!

Raottaakseni lähiajan säätä tieteellisen sään ennustamisen puolelta on kerrottava melko laajoista matalapaineenalueista, jotka säätämme hallitsevat. Ensimäinen kulkee tämän viikonlopun aikana Suomen yli koilliseen, sunnuntaina etelässä jo poutaantuu ja aurinkoistuu. Tuuli saattaa käväistä voimakkaana, kuten yleensä matalapaineiden yhteydessä. Toisen matalapaineen lasketaan saapuvan etelästä tiistaiksi ja liikkuvan vielä keskiviikkona maan pohjoisosan yli. Matalapainsäiden välipäivät olisivat siis maanantai ja torstain-perjantain tienoo.  Näistä jäljempää voi liittyä jo lähes 15 asteen päivälämpötiloja lumettomalla alueella, ellei pilvisyys sotke tilannetta. Jo perjantai-illasta alkaen Suomeen pukkaisia sateita eteläkaakosta. Sunnuntaina22.4., ken tähän uskoo, voitaisiin tehdä jo reippaampia tämän kevään lämpöennätyksiä, sen verran ilmamassa lämpiäisi.

”Tiburtius kommt mit Sang und Schall, er bringt den Kuckuck und die Nachtigall.” ( http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Bauernregeln#14._April:_St._Tiburtius)

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/26207176@N08/4312108930/sizes/z/in/photostream/

 

Niin  kylmä tämä pääsiäinen on. Eli hyvin kylmä ilmamassa makaa Suomessa vielä pääsiäispyhät. Kaikki sade, mitä tulee, on lunta. Tosin sää alkaa jo pyhien kuluessa vähitellen muuttua poutaisemmaksi ja selkeämmäksi, maanantai onnistunee olemaan jo aurinkoinenkin. Pilvisyys saattaa kuitenkin edelleen yllättää, koska mikään varsinainen korkeapaine tänne ei syöksy, sellainen lähinnä vain ulottuu Suomeen. Ilmamassa vaihtuu selvästi lauhempaan tiistain ja keskiviikon kuluessa, joloin voimistuu vähän lounainen ilmavirtaus. Tämä tietää sateita, ensin lunta tai räntää, lopuksi vettä.

Ensi viikon loppupuolella sateet muuttuvat paikallisemmiksi ja vähenevät. Tilanteen kehittymisen ennustamista kuitenkin vaikeuttaa se, ettei ilmakehä taida vielä asettua oikein millekään kannalle ensi viikonlopun säästä. Ainakin kaksi sitä periaatteessa menestyksellä jäljittelevaa globaalia ilmakehämallia, eurooppalainen ja yhdysvaltalainen, kun ovat toistaiseksi aika lailla eri mieltä kehityksestä: siinä missä eurooppalainen tarjoaa ensi viikonlopuksi Suomeen korkeapainetta, tosin varsin paikallista ja heikohkoa, yhdysvaltalainen kehittää etenkin maan eteläosaan ulottuvaa matalapainetta.  Eli ollaanpa vielä varovaisia kevään tulon spekulaatioissa, mutta pääasia on ulospääsy tästä takatalvesta. Ensi viikon loppupuolella on lumettomalla alueella etelässä hyvät mahdollisuudet päästä yli 10 asteen lämpötiloihin, mutta pilvisyys sen lopulta toki ratkaisee.

No niin, rakas nettipäiväkirjani – Tai Forecan – mutta tännehän minä vain enimmäkseen

kirjoitan. Ja säätäkin saisi aihe lähentyä. Tämä on helppoa, koska sään kanssa voi niputtaa melkein minkä muun aiheen tahansa. Sää on kerta kaikkiaan niin merkittävä ja kaikkeen läpitunkeva juttu, kun vain vähän istahtaa ja miettii. Pois joutuu ehkä lukemaan ensin abstraktioilta tuntuvia asioita, kuten vaikka matematiikan tai kirjallisuuden, mutta niissäkin suhde säähän toimii vähintään toiseen suntaan. Oikeastaan kirjallisuudessa kahteenkin, koska sää vaikuttaa ja on vaikuttanut – jos ei muuhun, niin viimeistään romantiikkavaikutteiseen kirjoittamiseen varmasti. Jumalan puheena luonnon kautta, jonka kieltä vain taiteilijat, poikkeusyksilöt, osaavat tulkita.

Kun tuohon nyt pulpahti tuo matematiikka, niin siihen en usko sään vaikuttavan muuten kuin joidenkin tutkimusaiheiden kautta ehkä. Sen sijaan matematiikka muuttaa maailmaa kokonaisen maailmankuvan myötä. Tieteellisen maailmankuvan. Matematiikka on myös ilmakehän fysiikan kieli. Onkohan matematiikkakin Jumalan puhetta, jota vain poikkeusyksilöt osaavat tulkita? Näin keväällä, jos tai kun on aikaa eikä lumikaan tuosta maasta vielä oikein ota lähteäkseen, voi ajatuksiaan mainiosti risteyttää, idättää, kylvää ja kasvattaa vaikka rairuohoksi pikku tipuille. Rairuoholla saa kotiinsa vihreyttä jo pääsiäiseksi, joka on jo melkein ovella.

Tätä kirjoitan lauantaina, kylmänkalvakkaan mitättömässä olevinaan kevättalven säässä. Isojakin laikkuja on jo ilman lunta, ne ovat pälviä. Vähän niin kuin pälvikaljussa lähtee tukka. Mutta rohtoa pukkaa: lunta on tulossa vielä roppakaupalla ja varsinkin sinne, missä noita pälviä jo on. Luonto siis vähän paikkailee ja yksiväristää tienoota. Huomenna on palmusunnuntai. Jos haluaa eroon pikku trulleista ja virpomisista, kannattaa irottaa ovikello jo aamuksi. Tai sitten voi vain antautua, jolloin muna- ja karkkivarastot vain ajan tasalle. Älkää, virpojat, palelluttako itseänne!

Palmusunnuntaina ripottelee lunta vain siellä täällä, mutta malkamaanantain maissa lumisade yleistyy lounaassa, pikku hiljaa myös idempänä. Etelärannikolla lumisade saattaa saeta. Tikkutiistaina sää poutaantuu, paitsi niitä ihan vähäisiä pakkaslumia nyt voi tulla. Selkeintä on kellokeskiviikon tienoilla. Saa nähdä, miten hurjiksi yöpakkaset ehtivät.

Kiirastostain – Pitkäperjantain tienoo tuo matalapaineen ja lunta etenkin maan etelä- ja keskiosaan, mutta vähän sataa myös pohjoisessa. Lankalauantaina lumisade väistyy muka itään, mutta ei hätää, lännestä leviää jo saman päivän aikana uutta lumisadetta. Maan etelä-ja keskiosassa voi olla pääsiäispäivinä pyryssä pitelemistä. Tai ehkä sen saa pois vanhoin konstein: haetaan maanantaina puut (malat), ja veistetään ne tiistaina tarpeen mukaan, jota niistä voidaan tehdä keskiviikkona kello.

Paitsi puista, pääsiäisperinteillä on tietoa myös rautaesineiden ja tervapadan käyttämisestä siihen, mikä olisi tärkeää kiirastorstaina: melun aiheuttaminen. Etenkin vanhojen mummojen (missä ovatkaan nyt?) oli tapana lastata kelkkoja edellä mainitulla tavaralla ja vetää näitä kuormia samalla metelöiden koko kartanon ympäri. Tämä suojeli pahalta ja oli tietysti tarpeen, koska heti kohta, pääsiäislauantaina (Jeesuksen kuoltua pitkänäperjantaina!), olisivat noidat likkeellä, kunnes Kristuksen ylösnousemuksen aamuaurinko vääjäämättä lopettaa noitien puuhat.

Näitä pääsiäisjuttuja ja outojen viikonpäivänimien selityksiä on muuten monenlaisia rippuen kerrostumista ja paikkakunista. Viimeinen kerrostuma, joka edustaa kristinuskoa ja sen juurtumista meille, on tässä yhteneväisempi. Mutta nykyinen tieteellinen sään ennustaminen siis tietää kertoa, että kovin on kylmää tämä pääsiäisaika. Siinä kannattaa noitienkin pitää visusti palttoot päällä ja kokoontua tänä vuonna vaikka vain nuotiolle lämmittelemään kaiken pahanteon sijaan. Pääsiäiskokkoja poltetaan alueittain jo muutenkin, pahan karkottamiseksi.

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/krisdecurtis/449358784/

 

Tähän viikonloppuun lankeaa yksi tärkeimpiä vanhan kansan ilmanennustuspäiviä, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin, tuo mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää kertoa. Päivä on vieläpä omalla paikallaan, koska sattuu suoraan sunnuntaille.  Päivä liittyy jouluun. Vilkuna muistuttaa jo kirkkoisä Augustinuksen kertovan, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuun 25. päivänä eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Siinä, missä talvipäivän seisauksen juhla on joulu ja kesäpäivän seisauksen juhannus, Marian ilmestyspäivä edustaa vuotuisessa katsannossa kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi vastaan.

Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla. Marjalta kala kudulla, lintu soitimella. Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, sen jälkeen jäätää 40 yönä. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.). Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Esimerkit ovat lukuisat. Ei siis mikä tahansa päivä.

Nykyihmiselle tuleva sunnuntai on toisella tavalla tärkeä – ja tärkeä myös sääpalvelulle. Säähavainnot esimerkiksi kun tehdään kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtaikaa, samoilla kellonlyömillä. Näin ne ovat keskenään vertailukelpoiset selvitettäessä vaikkapa matala- ja korkeapaineiden sijaintia ja olemusta. Nämä kellonajat vaikuttavat läpi koko sääpalvelujärjestelmän: mm. siihen, mitä säätietoja meteorologi ehtii saada ennen minkäkin sääpalvelutuotteen valmistumista.

Tämä maailmanlaajuinen tuotantoprosessi tosiasiassa jatkaa elämäänsä järkähtämättä, mutta kellonajat ja niiden myötä yhteiskunta notkahtavat pikkuisen raiteiltaan. Minä, tai elimistöni, ei ole koskaan kunnolla tottunut siihen, että on herättävä joka aamu todellisuudessa tuntia aikaisemmin ties minkä energiansäästöfasismin nimissä. Ei tarvita valaistusta niin myöhään illalla, kun saadaan väki nukkumaan. Kun vain osaisikin tällä varjolla aikaistaa yöpuutaan!

Joten muistathan laittaa herätyskellon soimaan vähän ennen kolmea sunnuntain vastaisena yönä, jotta ehdit kääntää kotisi kaikki kellot tunnilla eteenpäin, siis klo 4:ksi. Kolmesta tulee neljä ja lasikengistä tulee kurpitsa, vai sekoitankohan nyt jo useita asioita. Mutta jos ja kun kello yhtäkkiä näyttää tunnin verran ”etuaikaa”, tarkoittaa se meteorologin työssä, että kaikki uusi sääaineisto tulee tunnin verran ”myöhässä”. Kellonaika on sopimus, vähän niin kuin valuutta. Kun on valuuttaa, saa vaikka junamatkan, mutta kellonaika voi tarkoittaa, että juna meni justiinsa.

 

Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236990916

Tasaisen harmaata sumupilveä,  utua tai sumua, tihkusateen mahdollisuus. Siinä maamme eteläosan sää jo toista päivää peräkkäin. Mutta tämä ilma tulee lounaasta ja on varma kevään merkki. Että mitä? Kevään merkki, juuri niin. Näin se kevät tänne pohjoiseen levittäytyy. Ja tämä nyt kaipaa pientä selitystä, totta kai, mutta uhratkaamme tälle harmaalle kevään airuelle lyhyt hetki oppiaksemme taas kerran siitäkin jotain yleisempää, jotain, jolla voi olla käyttöä laajemmin.

Tänne on täksi päiväksi, kuten oli jo eiliseksi, virrannut lämmintä ilmaa: tänään klo 15:n Jokioisten radioluotaus näytti vähän yli kilometrin korkeudella (850 hPa:n painepinnalla) lämpötilaa +5, ja tuolle korkeudelle mentäessä suunnilleen puolivälissä -2 astetta.  Tätä alempana puolestaan ilma oli hyvin kosteaa, käytännössä ns. kyllästymispisteessään eli ilman suhteellinen kosteus lähellä sataa prosenttia. On siis käynyt niin, että kun lämmin ilma on virrannut talven jäljiltä kylmän maan- ja merenpinnan ylle, on tämä pinta jäähdyttänyt läheisen ilmakerroksen niin, että on syntynyt vesihöyryn tiivistymisen tuloksena laajalle alueelle paksu sumupilvikerros. Sen päällä on puolestaan ilmakerros, missä lämpötila kohoaa ylöspäin mentäessä (ns. lämpötilainversiokerros, vrt. jokioisten radioluotaus ylöspäin kohoavan kaasupallon kuljettamien mittalaitteiden avulla).

Tällainen ilmakerros estää alemman ja ylemmän ilman sekoittumista keskenään, eli sumupilvi pysyy lähellä maanpintaa. Ja mikä tärkeintä: vaikka auringonsäteilyn määrä tähän aikaan vuodesta kasvaa päivä päivältä, ei se vielä riitä rikkomaan tätä mainittua lämpötilan pystyjakautumaa, jolloin taivas rävähtäisi viimeistään iltapäivällä selkeäksi, kuten kesällä on tapana. Tässä mielessä voidaan sanoa sumupilven ja sumujen johtuvan siitä, että tänne on virrannut vuodenaikaan nähden liian lämmintä ilmaa.  Kun sumupilvikerros on riittävän paksu, kasvaa myös tihkusateen mahdollisuus. Vain hyvin pienipisarainen tihkusade syntyy sumupilvessä.

Tässä auttaisi oikeastaan vain se, että ilma olisi samalla riittävän kuivaa. Tämä olisi helpoiten mahdollista niin, että lämmin ilma ei virtaisikaan meille lounaasta, vaan kiertäisi lännempää ja tulisi tänne sitten luoteesta, Norjan Kölivuoriston yli, ja vielä niin, että ilmavirtaus olisi riittävän voimakas. Näitäkin päiviä on toivottavasti vielä tulossa, vaan eipä lähiaikoina.

Tästä laajasta sumupilvimuodostelmasta päästäneen jo heti huomiseksi, koska maan keskivaiheilla liikkuu yöllä matalapaine itään, ja sen jälkipuolella aina Etelä-Suomeen asti näyttäisi virtaavan luoteesta viileämpää ja kuivempaa ilmaa.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1175142

Viime aikoina erinäiset sääuutisoinnit ovat ainakin minulle luoneet sellaista mielikuvaa, että kevättalvemme muuttuisi jotenkin ratkaisevasti lämpimämmäksi. Ja toki siihen suuntaan nyt hieman mennäänkin, mutta laittaisin kyllä jäitä hattuun, kuten tässä maassa on ylipäätään suositeltua tehdä. Olisikohan kyseinen retoriikka suorastaan peräisin sääoloistamme. Mutta tähtitieteelle eli kevään edistymiselle auringonsäteilyn viimeistään kyllin voimistuessa ei tämä kiukutteleva ilmakehämme sittenkään mitään mahda. Se ei tätä jokavuotista kisaa voita, mutta kampoihin se laittaa maaliskuussa vielä mennen tullen kun sille päälle sattuu.

Lauantai on jo esimakua kevättalvesta, jolloin lämpötila kohoaa iltapäivällä selvästi nollan yläpuolelle. Nyt vielä ehkä itäisintä Suomea ja Luoteis-Lappia lukuun ottamatta, mutta silti säässä on jo selvä pesäero aikaisempaan pakkasvoittoiseen. Sunnuntain vastaisen yön paikkeilla Suomen yli liikkuu vielä lumisateita ja taitaa käydä niin, että maan eteläosan yli itään harppaa oikein matalapainekin. Sunnuntaiaamuna lunta sataa vielä idässä, mutta päivä on useimmilla paikoilla aurinkoinen sekä maan etelä- ja keskiosassa luoteistuulinen. Aamun pakkaset vaihtuvat iltapäivälämpötiloihin, jotka ovat etelässä ja lännessä +2…+5 astetta, mutta idässä ja pohjoisessa edelleen lähellä nollaa. Ennen kuin lämpimät iltapäivät yleistyvät, täytyy vielä yhden lumisadealueen liikkua Suomen yli itään. Tämä tapahtuu maanantain vastaisen yön maissa.

Alkuviikolla koko maassa tuulee luoteesta, Norjan Kölivuoriston yli. Vuoristo paitsi kuivattaa ilmaa sateiden jäädessä sinne tuulenpuoleisille rinteille norjalaisten vesivoimaksi, ilma vuoriston suojanpuolella myös lämpenee, koska ilma on myös laskevassa liikkeessä, jolloin ilmanpaine kohoaa. Maamme itä- ja pohjoisosassa voi kuitenkin jokunen vähäinen lumikuuro tulla. Laskelma luoteistuulisen maanantain päivälämpötilaksi osoittaa etelässä jopa kuutta , idässä ja Etelä-Lapissa 2…4 astetta. Pohjois-Lapissa olisi heikkoa pakkasta.

Tiistaina tuuli voimistuu entisestään. Samalla sen suunta alkaa muuttua pohjoisemmaksi. Suomeen alkaa virrata kylmempää ilmaa. Sää on yleiskuvaltaan edelleen aurinkoista, mutta vähäisten lumikuurojen mahdollisuus kasvaa. Päivälämpötila on vain etelässä pari astetta nollan yläpuolella, muuten lähellä nollaa. Keskiviikon vastaisena yönä ja siis vielä keskiviikkoaamuna pakkasta on 5….9 astetta ja siihen päälle pohjoisluoteinen tuuli. Ei muuta kuin takinkaulusta pystyyn ja pipoa syvemmälle.

Ensi viikon loppupuolella tuuli heikkenee, jolloin yöt kylmenevät. Iltapäivälämpötilat sentään kipuavat ainakin etelässä vähän nollan yläpuolelle.

 

Kuvan osoite: http://www.mikelav.com/blog/media/BigWhite_12.jpg