Sää viilenee melko tavalliseksi

Julkaistu
Tuomenkukkien tuoksu huumaa. Kuva: Andrew Hill/Geograph

Pieni jo koettu kesänpoikanen olikin jo vähän hemmottelua meille pohjoisen ihmisille. Nyt palataan arkeen eli odottamaan kesää, sitä oikeaa. Kesäkuun alkuunkin on vielä useita päiviä, joten hätäkös tässä. Vielä se kesä ehtii. Vimeisen viikon lämpö on kohottanut meriveden lämpötilaa, mikä on tärkeä asia. Tosin nyt kun ilmat viilenevät, vaikuttaa se myös veteen, muuta esim. Suomenlahden pintälämpötila vakiintunee pintalämpötilaennusteen mukaan kuitenkin n. 10 asteeseen tai vähän yli. En haikaile uimista, vaan tuon kylmän meren vaikutuksen vähenemistä, rannikkoalueella kun asun.

Iltapäivälämpötilat alkavalla viikolla – kun jätetään melko sateiseksi laskettu maanantai laskuista (riippuen pilvien ja sateiden aikataulusta etelässä voi olla vielä lämmintäkin) – ovat maan eteläosassa 15 asteen vaiheilla ja Lapissa 10 asteen alapuolella. Viileintä ilmamassa on keskiviikon maissa, sen jälkeen etelän sisämaan päivälämpötilat ovat vähän yli 15 astetta. Mutta miten viileää tämä sitten oikeastaan on? Se on selvää, että paljon viileämpää kuin mihin on juuri totuttu, mutta kun sitten valitamme vaikka junissa, busseissa, ratikoissa tai työpaikalla, miten viileää sää on, niin olemmeko mitenkään jäljillä siitä, mikä on viileää tai kylmää ja mikä itse asiassa ei. Tarkastelu olisi syytä tehdä vuodenaika huomioiden!

Perjantaina on ensimmäinen kesäkuuta. Kun ja jos sää on silloin mahdollisimman tavallisen eli ajankohdan keskiarvoisen lämpöistä, mitataan päivän ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaalla, Turussa, Jyväskylässä sekä Joensuussa 17, Lappeenrannassa 18 astetta. Vaasassa 16, Oulussa 15 ja Sodankylässä 13 astetta. Ylimmät koskaan (siis 1.6.) mitatut lämpötilat ovat siinä kolmen kympin tuntumassa tai vähän alle, Sodankylässäkin 28 astetta. Vaihtelua siis piisaa vaikka muille jakaa.

Kesän odottelu siis jatkuu koko lailla vuodenajan mukaisissa tai viileimmillään pari astetta niitä alemmissa lämpöoloissa. Ei paha. Ja entäs sateet sitten? Säätyyppi muuttuu sillä tavalla epävakaiseksi, että etenkin iltapäivisin saadaan vähintään paikallisia sadekuuroja, selvimmin sisämaassa, mutta jos haetaan ennustekartoista sanoisinko selvät isommat sadealueet, niin tosiaan nyt heti maanantaina Suomessa sataa, etelässäkin viimeistään illalla, ja seuraavia kunnon sateita saadaan odottaa, ehkä Itä-Suomea lukuun ottamatta, oikeastaan vasta lounaasta maan etelä- ja länsiosaan perjantaina ja yleisemmin maan etelä- ja keskiosaan lauantaina. Sunnuntaina sateiden pääpaino olisi pohjoisessa, mutta myöhemmin sateita riittäisi myös etelässä. Mutta sataen suvi tulee, kuten tiedetään.

 

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1281185

Ilmatieteen laitoksen lakisääteisenä (ja verovaroin kustannettavana) tehtävänä on kerätä luotettavaa tietoa Suomen ilmastosta. Siksi laitan tähän rohkeasti linkin varsin runsaaseen ILMASTOtietoon siitäkin huolimatta, että olemme SÄÄpalvelun puolella kilpailijoita. Käsitteiden sää ja ilmasto hahmottaminen toisistaan erillään on yhtä oleellista sääpalvelun ymmärtämistä kuin esim. säähavainnon ja sääennusteen näkeminen kahtena eri asiana.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto?p_p_id=WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-3&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM_edu.wisc.my.webproxy.URL=http%3A%2F%2Fcdn.fmi.fi%2Flegacy-fmi-fi-content%2Fproducts%2Ftemperature-and-snow-depth-climate-maps%2Findex.php

Kesä on täällä taas

Julkaistu
Näin pitkällä ei Etelä-Suomenkaan kesä toki vielä ole. Kuva: elisanet.fi/Risto Latva

Perinteisten synop-säähavaintoasemien erilliset lämpömittarit, jotka on viritetty mittaamaan nimenomaan päivän maksimilämpötilaa, luetaan vasta klo 21:n iltahavainnon yhteydessä. Ja vastaavasti yön viralliset minimit tiedetään vasta aamuyhdeksältä, tiedonkulusta johtuen selvästi klo 9:n jälkeen. Toki nykyään on myös muunlaisia mittareita, jotka pystyvät kertomaan reaaliajassa myös päivän maksimilämpötilan, mutta perinteisesti asiassa on viivettä, joka aina hankaloittaa, kun lehdistö haluaisi tietää päivän tarkat mitatut ylimmät lämpötilat ennen lehden menemistä painoon.

Itse en ole edes kiinnostunut moisista ennätysten  asteen kymmenyksistä, koska niillä ei mielestäni ole merkitystä – ainakaan minulle,  muttei välttämättä yleisemminkään, koska havaintoverkko on esimerkiksi joka tapauksessa harva, ja vaatii jo siksi melkoista mielikuvitusta ajatella, että oikeasti kaikkein lämpimintä sattui olemaan juuri siinä kohtaa, missä oli säähavaintoaseman lämpömittari. Päin vastoin on luonnollisinta ajatella, että kaikkein lämpimin jää aina oikeasti mittaamatta. Suuntaa antavuus on sen sijaan sitä todellista tietoa, ja voi, kun tämä tajuttaisiin myös mitä tulee sääennusteisiin.

Oleellista on, onko sää  suunnilleen sen ja sen lämpöistä. Pelkästään tuulen samanaikainen läsnäolo tai ilman kosteussisällön suuret vaihtelut muuttavat lämpimyyden tunnetta joissain tilanteissa enemmän kuin parin hassun lämpöasteen muutos. Tässä on varmaan paljon yksilökohtaisia eroja, mutta itse olen hyvinkin kiinnostunut lämpötilan asettumisesta tiettyyn ikään kuin luokkaan: kesäelämä (Etelä-Suomessa!) alkaa noin 15 asteesta, ja tuulettomassa ja pilvettömässä säässä 18 on jo pieni kesä, ja parikymmentä astetta ehkä jo se Suomen kesä. Mielestäni kesäsää on lämmintä, tai on siis kesäisen lämmintä, jos lämpötila on tuo 20 tai jokusen asteen yli. Näissä lämpötiloissa sää on myös miellyttävintä. Ihan sama, onko asteita sitten 21 tai 23.

Helteet ovat sitten asia ihan erikseen. Suomessa saa aina muistuttaa siitä, miten hellettä (päivän ylin lämpötila 25 astetta tai yli / vuorokauden keskilämpötila 20 astetta tai yli) esiintyy vain, kun ilma on paljon lämpimämpää kuin kyseisenä vuodenaikana keskimäärin. Etelän sisämaassa hellepäiviä on nykyilmastomme keskimääräiskesänä siinä viitisentoista.

Edellä esittämäni perusteella minun mielestäni maan eteläosassa on jo kesä. Etelän sisämaassa oli tänään yhdeksisentoista astetta, huomenna maanantaina asteita on jopa 23 ja maan keskiosassakin 15…18.  Tiistaina on asteen pari viileämpää, ja viileintä on keskiviikkona. Silloin n. 15 asteen raja päivän ylimmässä lämpötilassa kulkee suunnilleen Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle ja lämpimintä, juuri ja juuri 20 astetta, on lounaisimman Suomen sisämaassa.

Viikon loppupuolella sää lämpenee, ja nyt niin, että perjantaina 20 asteen lämpötiloja päästäneen mittaamaan jopa Etelä-Lapissa! Alkavan viikon lämpötilat kertovat toki myös siitä, että viikko on korkeapainevoittoinen, ts. myös aurinkoa on tarjolla. Vasta viikon päästä alkuviikolla tilannetta muuttaisi luoteesta virtaava selvästi viileämpi ilma.

 

 

Kuvan linkki: http://www.elisanet.fi/risto.latva/toritunsuvi.html

Idässä alkavalla viikolla jo kesän yritystä

Julkaistu
Auringon mitalla onnea äidille! Kuva: Public Domain Image

Äitienpäivästä tuli lähes pilvettömin mahdollinen, mutta iltapäivän edetessä taivaalle hiipi sentään jokunen kumpupilvi muistuttamaan siitä, miten aurinko lämmittää maanpintaa ja sen läheistä ilmaa… -ei, nyt kauniin kevätpäivän kunniaksi kaikki teoria sivuun ja ulos aurinkoon! Keväinen tuulenvire on kesävaatteissa vähän vilpoista, mutta ainahan se tuulensuojainen paikka jossain on. Ai mikä UV-säteily? Lyhytaaltoista ja tappavaa… Mutta sitä varten on otsonikerros tuolla ylhäällä… Vaikka aurinkoa riittää, en huomaa ainakaan tänään varoitetun auringon UV-säteilystä, joten sitä otsonia nyt kai sitten vaihteeksi on, säteilyä suodattamassa.

Pakko katsoa äkkiä tietokoneiden sääkarttoja. Olisiko näitä äitienpäiviä enemmänkin? Ei, kyllä pilvisyys jo huomenna lisääntyy, eniten pohjoisessa mutta myös lännessä. Etelärannikkoa ja Itä-Suomi jäävät muuhun maahan verrattuna aurinkoisimmiksi. Etelälounainen tuuli voimistuu, ja ainakin Lappi saa lounaasta sateita. Lounaan vaikutus säähämme jää onneksi lyhytaikaiseksi, koska siellä päin eivät lämpimimmät ilmat nyt ole. Tiistaista tulee muutospäivä: lähinnä Pohjanmaan tienoilla pilvipeite paksunee ja voi vähän sadellakin, mutta maan etelä- ja itäosaanpa virtaa lämpimämpää ilmaa ja päivälämpötilat ovat sisämaassa 15 asteen luokkaa. Pohjoisessa ollaan 10 asteen vaiheilla, Lapissa 5 ja 10 asteen välissä. Tuuli heikkenee.

Keskiviikosta jopa lauantaihin asti meillä on säätilanne, missä Itä-Suomeen virtaa kaakosta aina vain lämpimämpää ilmaa, mutta jonka länsirajalla liikkuu pilvisyyttä ja sadealueita kohti pohjoista. Näin siis maan länsiosassa. Viimeistään torstaina ja perjantaina idässä päästäisiin nauttimaan jo yli 20 asteen päivälämpötiloista, näin siis ”kertoo” tietokone. Moinen ilmiö voinee hyvin ulottua myös Kainuuseen ja jopa Koillismaalle, eivätkä helteetkään ole idässä pois suljettuja, se voi olla pienestä kiinni.  Voi, kunpa ilmakehä nyrjähtäisi nyt vielä sen verran, että lämmintä riittäisi länteenkin – muutenkin kuin pilkistelemään sadealueiden raoista.

Tällä ”tietoa” viimeistään ensi sunnuntaina lounaiskantti ottaisi taas asemansa, jolloin kevät eteneminen maltillistuu.

 

 

Kuvan linkki: http://www.public-domain-image.com/plants/flowers/sunflower/slides/sun-flowers.html

Ajankohtaista: Veneilysäät, vähän myös merituulesta

Julkaistu
Rantaviiva voi näkyä myös samansuuntaisena pilvijonona kaukana sisämaassa. Tässäkin on jo meren ja pilven vuoropuhelua. Kuva: geograph.org.uk

Huh huh. Ei hellettä, vaan että päivystysvuorot sekoittivat taas mieltä niin, että nettipäiväkirjan täyttö jäi aidosti vapaapäivälle, sunnuntaille. Palkkatyö on paitsi välttämätöntä, usein sellaista, ettei sen tarjoamasta näkökulmasta näe metsää puilta. Pitäisi edes hetkeksi istahtaa kaikessa rauhassa, sitten kun asiaan on tarvittavaa etäisyyttä, ja miettiä vaikka, että kun on kuudes toukokuuta, niin mikä on juuri tähän aikaan vuodesta ja vielä kohta luonteenomaista vaikka jollekin sääpalvelun osa-alueelle. Mitä siellä luonnossa taas oikein tapahtuukaan?

Foreca aloitti jälleen vapulta veneilysäiden tuotannon – siis nyt puhun sanallisista, meteorologin laatimista ihan perinteisen Merisään (oma tuotteensa varoituksineen tietyillä kriteereillä, sääviranomaisen tekemä!) tapaisista teksteistä, joita on sitten mahdollisuus kuulla osana asiakasradioittemme ohjelmaa. On ihan toinen juttu, että tuotannossa on laajemmin monenlaisia kuva- ja karttamuotoisia automaattisesti tuotettuja tuuliennusteita. Tähänkin blogiin taisit tulla Foreca.fi -etusivun kautta. Sieltä kannattaa etsiä näitä merialueiden tuuliennusteita, vasemmasta laidasta.

Näitä tarkoittamiani meteorologien kirjoittamia tuuliennusteita laadimme myös joillekin sisämaaradioasiakkaillemme. Tällöin arvioimme tuulen kehittymistä lähinnä suurilla järvenselillä. Pienillä vesillä monenlaiset paikallisilmiöt muuttavat tuulta voimakkaasti. Mutta sama koskee veneilysäitä merialueille: ei ole mahdollista tehdä ennustetta –  varsinkaan lyhyttä ja ytimekästä – niin, että sen olisi tarkoituskaan päteä joka ikisessä laiturinnokassa. Tuulelle esteetön avomeri painottuu aina, toisaalta emme voi tietää, ja josko veneilijä aina itsekään, tuleeko pysytelleeksi visusti rannikon suojassa vai suuntaako myös ulapalle ja kuinka pitkälle. Ellei tuule liikaa tai ole merenkäyntiä, Helsingistäkin matka voi olla vaikka Tallinnaan, jolloin vastaan tulee taatusti myös varsinaisen avomeren tuuli.

Mutta se tarkoittamani vuodenaikaisasia, se on maa- ja merituuli-ilmiö, tai lyhyemmin ehkä vain merituuli, koska sen tuulensuunnallinen vastakkaisilmiö maatuuli sattuu yölle. Yleisemmin meidän leveysasteillamme ilmanpaineen maanpinnan suuntainen jakautuma, ilmanpainekenttä, määrää tuulikentän. Suoraan ilmanpaine-eroista johtuvaa tuulta kulloisessakin tilanteessa voitaneen kutsua vaikka perustuuleksi. Sen päälle tulee muita tuulen nopeuteen ja suuntaan kohdistuvia vaikutuksia, etenkin rannikon lähellä, mutta myös siitä johtuvia, onko vesi kylmää vai lämmintä suhteessa yläpuoleiseen ilmaan.

Ehkä laaja-alaisin paikallistuuleen vaikuttava ilmiö rannikolla on merituuli. Se voi yksinkin kehittää oman tuulikenttänsä, siis ilman perustuulta, mutta muuttaa usein perustuulen suntaa ja nopeutta rannikon lähellä ja vieläpä niin, että tuulen suunta muuttuu päivän kuluessa. Maalla merituulen vaikutus ulottuu kunnon merituulitilanteissa helposti kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin, jolloin keväinen ja alkukesäinen merituuli viilentää ja kuivattaa tiettyä aluetta vaikuttaen esim. maataloudessa alueen suotuisuuteen. Rannikolla voi iltapäivisin usein nähdä, miten paitsi meren yllä on selkeää ja rannikolla merituulen myötä seljennyt, myös kaukana sisämaassa valkean pilvivallin, joka voi sisältää myös kuuropilviä. Sinne johonkin on ehtinyt  merituulirintama, ja sinne asti tuulee mereltä kylmää ilmaa.

Ilmakehä on monimutkainen, mutta tästä on rautalankamallia käyttäen kyse: Meri on kylmä, nytkin esim. Suomenlahdella vain n. +5 -asteista. Aurinko lämmittää maanpinnan, jolloin myös maanpinan läheinen ilma lämpenee ja alkaa kylmää kevyempänä kohota ylöspäin. Korvaavaa ilmaa alkaa virrata kylmältä mereltä. Syntyy kiertoliike, sirkulaatio, missä satojen metrien korkeudella vastaavasti tulee maalta merelle, missä puolestaan on laskevaa ilman likettä. Hyvin hienojakoisessa tarkastelussa on kyse myös siitä, että merellä on kylmän alustan synnyttämää korkeapainetta ja maalla vastaavasti matalapainetta.

Periaatteessa vastaavanlainen alustojen välisestä lämötilaerosta alkunsa saava, tosin ajallisesti ja paikallisesti (vuodenaikaisvaihtelu, valtameri-manner -jakautuma) hyvin paljon isomman mittakaavan kiertoliike on monsuuni-ilmiö.

Suomenlahden rannikko ei ole aivan länsi-itä -suuntainen, vaan kun mereltä tuulee suoraan, tuulee enempi kaakosta kuin etelästä. Tällaisena merituulikin aamupuolella usein alkaa (siis tilanteessa, missä on lähes pelkkä merituuli, perustuuli on vähäistä). Vaan kun pästään iltapäivään, jolloin merituuli on sanotun kiertoliikkeen kehittyessä myös voimistunut, tuuleekin lounaasta.

Tuulen sunta on siis kääntynyt myötäpäivään. Tämä johtuu ns. coriolisvoiman vaikutuksesta kiertoliikkeeseen vähitellen. Mutta tuulta tarkkailevalle entisajan kalastajalle selvisi ainakin, että koska aurinkokin vaihtaa paistosuuntaansa aivan samalla tavalla, taivaalla päivän kuluessa vasemmalta oikealle, näyttää aina tuulevan auringon suunnasta. Siitä tuulen vanha nimi: solgångsvind. Pohjanlahdella merituulen iltapäivätuulensuunta on tyypillisesti luoteinen.

Auringon painuessa mailleen merituuli sammuu, ja sellaisissa oloissa, missä maanpinta yöllä kylmennee vastaavasti suhteessa merenpinan lämpötilaan, syntyy kiertoliike toisin päin ja tuulee maalta merelle. Joskus aika hauskoja asioita voi pätellä esim. vertaamalla toisiinsa eri korkuisten savupiippujen savujen liikesuuntia.

Helsingin keskusta  saa osansa merituulesta myös niin, että terassilla tuskin tarkenee, vaikka sisämaassa olisi jo täysi kesä ja Keravallakin heitetty jo tuulipuvut nurkkaan ajat sitten. No, oma valinta, muttei kannata vilustuttaa itseään.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/547996

Vappuörinä on jo alkanut – kevätkarnevaaliako?

Julkaistu
Lisää karnevaalin henkeä kevätjuhlaan, vähemmän viinaa, örinää, eritteitä ja roskia. Kuva: Gret@Lorenz/flickr

Useat kalenterimme isommat juhlapyhät ja muut tärkeät päivät ovat lähestyessään sääpalvelun ”sesonkia”. Vappu vielä erikseen sisksi, että sitä on juhannuksen ohella tapana viettää ulkosalla, mikä ei meidän ilmastossamme aina ole sitä hienointa herkkua. Yleiseksi kevään aloittajaiskarnevaaliksi vappu on oikeastaan aivan liian aikaisin; vanha akateeminen Flooran päivä (13.5.) olisi keskimäärin jo paljon suotuisampi ajankohta. Muutos kohti kesää kun on tähän aikaan vuodesta sen verran nopeaa.

Etelän sisämaassa (Helsinki-Vantaa) keskimääräisen päivälämpötilan muutos vapusta kuun puolivälin kieppeille on peräti nelisen  (11:stä 15:een) astetta. Lisäksi ainakin Helsingin vapunviettoa (lienee se ylivoimaisesti suurin yksittäinen) koettelee vielä yksi tärkeä asia: kylmä meri. Suomenlahden pintavesi oli Ilmatieteen laitoksen eilisen jääkartan mukaan 3-4 -asteista, eikä Helsingin keskusta, Ullanlinnanmäestä puhumattakaan, ole kovin kaukana tuosta valtaisasta kylmyyden lähteestä, kauniista kyllä.

Ei siis saisi tuulla mereltä, jotta olisi lämpimintä mahdollista. Mutta kai sihen suomalaisen vapun olemukseen liittyykin myös jotain uhmakkuutta: luonnon uhmaamista. Kyllä me vietämme vappumme, perkele, vaikka räntää tulisi napaan asti. Sitä varten on viina. Jo eilen oli katukuvassa tavallista enemmän käytännössä umpipäihtyneitä, tänään olen yövuoroa odotellessa pysynyt kotosalla.

Alussa mainitsemani ”sesonki” tarkoittaa sitä, että säätä kysytään tavalista selvästi enemmän, työpaikan puhelin siis soi. Kaukaa viisaasti olen töissä vapunaaton iltavuorossa ja vapunpäivänä, jolloin siitä ei kukaan enää ole kiinnostunut: on jo muuta tekemistä.

Euroopan tietyt osat ovat jo hyvin lämpimän ilman vallassa, aivan helteisen lämpimän. Se ulottuu idästä Välimeren alueen ja Keski-Europan itäosaan niin, että raja kulkee suunnilleen Balkanilta Saksan itäosaan ja siitä Eteä-Itämerta viistäen itään niin, että Valko-Venäjä jää vielä selvästi hellealueeseen.. Lähes 25 asteen lukemat ovat mahdollisia tänään ja huomenna myös ihan eteläisimmässä Ruotsissa. Eteläisimmän Suomen sisämaassa voi olla vappuaattona iltapäivällä n. 15 lämpöastetta, mutta se edellyttää riittävästi auringonpaistetta. Olemme sen verran lähellä ilmamassojen raja-alueytta, että pilvisyys voi olla vaikea ennustettava.

Joka tapauksessa heti vapunpäivänä tulee jo muutos etenkin maan pohjoisosan, ehkä idänkin säähän: kohti sateita ja viileämpää. Lounaan sisämaassa voi vielä hyvinkin olla lähes 15 astetta. Niin ikään vielä keskiviikkona etelän sää pitää juuri ja juuri pintansa takatalvea vastaan, mutta torstaista eteenpäin se on menoa. Vielä on palttoiden aika. Luvasa on epävakaista, suorastaan satesta ja viileää säätä. Lämpöennätysten sijaan voisimme alkaa jännätä sitä, kuinka alas päivälämpötila onnistuu jossain jäämään. Viikon päästä alkuviikolla olisi aina vain suurempien sateiden vuoro. Katsotaan, toteutuuko tämä. Jos, niin kannattaa muistaa vanha sanonta: sataen suvet tulee.

 

Kuvan linkki: http://www.google.fi/imgres?q=venedig+carnival&num=10&hl=fi&as_st=y&biw=1426&bih=777&tbs=sur:fc&tbm=isch&tbnid=-n4uzxbsJQHmXM:&imgrefurl=http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236055781&docid=bR2PTAxOFof5mM&imgurl=http://images.cdn.fotopedia.com/flickr-2236055781-hd.jpg&w=886&h=650&ei=JRydT-_uIoSk4ASetPCpDg&zoom=1&iact=rc&dur=1&sig=101103424852866614006&sqi=2&page=1&tbnh=143&tbnw=195&start=0&ndsp=7&ved=1t:429,r:0,s:0,i:74&tx=332&ty=357

Vappu tulee – poks!

Julkaistu
Kotisimat käyntiin, varaslähtö wappuun ja taatusti paistaa! Kuva: wstryder/flickr

Matalapaineita suhahtelee Suomessa lähiviikkona niin, ettei niitä kannata edes laskea. Tällaista suursäätilaa voisi kutsua vaikka sateisen vaihtelevaksi, tosin silloin unohtuisi, ettei tässä nyt millään muotoa joka hetki sada. Mutta arvaamattomuutta ennusteisiin on luvassa.  Koska useimmat odottavat jo herkeämättä niitä kesäisiä ilmoja, olkoonkin ettei niitä aina ole täällä edes kesällä, kannattaa sääkarttojen sekamelskasta poimia yksi asia, josta jopa isot ilmakehämallit ovat jokseenkin samaa mieltä: sateet tulevat ja menevät, mutta ilma Suomessa lämpenee. Kyllä, luit oikein: LÄMPENEE. Tästä voisi toisaalta heti veistää, että niin tietysti, kesähän tässä tulee. Mutta ei, näköpiirissä vapuksi on siis ihan oikeasti niin lämmintä ilmaa, ettei läheskään kaikkina kesän päivinä ole moista.

Pitää vain malttaa odottaa. Nyt ensimmäinen lämmin harppaus on käsillä jo tänä viikonloppuna: päästään etelässä lumettomalla alueella aurinkoisessa säässä jo tasolle 15 astetta, sen sijaan pilven alla, sateesta puhumattakaan, on selvästi viileämpää. Toisaalta lumipeitealueella on herkemmin sumupilviä, pilvisyyttä sekin. Ilmamassan ohella ehkä merkittävin kevään edistymisen hidaste on lumipeite, jota lukuisat vesisateet toki koko ajan sulattavat. Sula maa vasta mahdollistaa korkeat päivälämpötilat.

Toinen askel kohti lämpimämpiä säitä – ja puhun nyt maan melko eteläosasta – on joitain päiviä ennen vappua, ja kun katsettaan pyörittää aivan viimeisillä lasketuilla ennustekartoilla, suorastaan näkee, kuinka ilma täällä lämpenee vielä vappuna.

Ullanlinnanmäellä vietin vappuaamupäivää viimeksi kauan sitten. Vuotta en muista, mutta myös silloin olimme saaneet Etelä-Suomeen jopa lähes helteistä ilmaa. Helsingissä, joka sijaitsee kylmän meren rannalla, osa kaupunkia jopa niemellä, tämä johti sumuun, jota syntyi erityisesti meren yllä. Ullanlinnanmäellä oli sankka sumu, vaikka auringon valoa oli samalla paljon. Sumu tai pilvi, lämpötila jää kummassakin tapauksessa selvästi auringonpaisteisen sään lämpötilaa alemmaksi. Mutta tämä yksi aiempi vappukokemus tuli mieleen, kun sääkarttoja tänään tutkin. Voisin siis tässä vaiheessa veikata Ullanlinnan vappusääksi humua, sumua, sumupilveä ja elon viehkoa värettä.

Tampereelta Forecan puoleen on tänäkin vuonna kääntynyt teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, jonka Teekkariwappu alkoi jo eilen 19.4. Toivottua ”hyvää säätä” on luvassa kosolti, kunhan pukeutuminen on kunnossa. Ja ainakin YO-talossa on katto. Sama lämpenevyystrendi pätee myös Tampereella. Päivittäisiä ennusteita ei kovin monen päivän päähän kannata liikaa uskoa, kosta sää on kuitenkin niin suuresti vaihtelevaa. Älkää liukastuko!

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/wstryder/3476582578/sizes/z/in/photostream/