Lapissa lunta jopa lähes 120 cm – jääkö kunnon pysyvä lumi tulematta etelään?

Julkaistu

Lapissa hanget ovat kasvaneet jo paikoin yli metrin korkuisiksi. Etelään pysyvää lunta ei ole edelleenkään näköpiirissä.

Lumitilanne 11. helmikuuta 2020 aamulla: Lapissa lunta on tavanomaista enemmän, kun taas etelässä ja osassa länttä maa on yhä lumeton.

Jos kaipaat talvilomalla lunta, suuntaa Lappiin! Suurin lumensyvyys oli tänään aamulla Kittilässä Pokan mittauspisteellä, 117 senttimetriä. Keskimäärin lunta on Kittilän tienoilla tähän aikaan helmikuusta vajaat 80 senttimetriä, joten lunta on jopa 40 senttimetriä tavanomaista enemmän. Viime talvena Pokan suurin lumensyvyys jäi hieman alle metriin.

Hanget kasvavat Lapissa edelleen.

– Yleensä lumensyvyydet ovat Lapissa suurimmillaan vasta maaliskuun lopussa ja huhtikuun alkupuolella, joten lumensyvyydet voivat vielä kasvaa kaksikin kuukautta, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Talven mittaan Lapissa on jo pariin otteeseen käyty 120 senttimetrin lukemissa lumensyvyydessä. Helmikuun 2. päivänä Kittilän Kenttärovan mittauspisteellä oli lunta 121 senttimetriä ja Kittilän Pokan asemalla 120 senttimetriä. Tämän jälkeen hanget painuivat hetkeksi kasaan, kunnes 120 senttimetrin lukemiin päästiin Kittilän Pokan mittausasemalla uudelleen 10. helmikuuta. Helmikuun kaikkien aikojen Suomen ennätykseen lumensyvyydessä on kuitenkin vielä matkaa. Se on 160 senttimetriä, mitattu 5. helmikuuta 1997 Kilpisjärvellä.

Viime vuonna Helsingissä lunta yli 40 senttimetriä, nyt ei yhtään

Vaikka Lapissa on yli metrin hankia, on etelässä ja lännessä yhä laajalti lumetonta, eikä pysyvää lunta ole näköpiirissä. Tuore neljän viikon kuukausiennustekin näyttää selvästi keskimääräistä lämpimämmältä.

– Pysyvän lumen saaminen etelään näyttää tämän hetken ennusteiden mukaan huonolta. Ajoittain voi sataa lunta ja räntää, mutta osa sateista tulee vetenä, joten todennäköisesti lumet eivät pysy maassa kovin pitkään. Ainakin seuraavan kymmenen päivän ennusteessa ollaan etelässä useana päivänä plussan puolella. Lisäksi helmikuun edetessä auringon lämmittävä vaikutus alkaa tuntua koko ajan enemmän, sanoo Anna Latvala.

Helsingin Kaisaniemessä lumi on tänä talvena vain käynyt lyhyesti maassa. Pisimmillään lunta on ollut yhtäjaksoisesti neljän päivän ajan, 30.11.–3.12.2019. Suurin lumensyvyys Kaisaniemessä on tänä talvena kaksi senttimetriä.

Viime talvena Helsingissä oli runsaasti lunta. Kuva: Nina Pohjola, 30.1.2019

Keskimäärin lunta on Helsingin Kaisaniemessä Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tähän aikaan noin 20 senttimetriä, viime vuonna lunta oli talven mittaan ajoittain yli 40 senttimetriä. Keskimäärin pysyvä lumi tulee Kaisaniemeen 31. joulukuuta ja on maassa 98 vuorokautta eli yli kolme kuukautta. Myöhäisimmillään pysyvä lumi on saatu Kaisaniemeen 2. maaliskuuta 2008. Tuona talvena 2007–2008 Kaisaniemessä lumipeite pysyi maassa pisimmillään vain yhdeksän päivää. Näitä yhdeksän päivän lumijaksoja oli kaksi, 27.11.–5.12.2007 ja 2.3.–10.3.2008. Pysyvällä lumipeitteellä tarkoitetaan talven pisintä jaksoa, jolloin lunta on maassa yhtäjaksoisesti vähintään yksi senttimetri. Vähälumisin talvi Helsingin Kaisaniemessä on vuodesta 1911 lähtien ollut talvi 1963–1964. Silloin suurin lumensyvyys talven aikana oli 15 senttimetriä.

Myös maan keskiosassa lunta on tavanomaista vähemmän. Esimerkiksi Jyväskylässä lunta on tähän aikaan keskimäärin noin 40 senttimetriä, nyt alle 20 senttimetriä.

Lapin suurten lumensyvyyksien taustalla on Suomessa viime aikoina vallinnut lauha länsivirtaus. Tämä on tuonut Suomeen jatkuvasti matalapaineita sateineen. Lapissa lämpötilat ovat olleet enimmäkseen pakkasella, joten sateet ovat tulleet suurelta osin lumena, kun taas etelässä sateet ovat olleet enimmäkseen vettä ja vain hetkittäin lunta ja räntää.

– Sama asetelma jatkuu ennusteiden mukaan edelleen, toteaa Anna Latvala.

4 vastausta artikkeliin “Lapissa lunta jopa lähes 120 cm – jääkö kunnon pysyvä lumi tulematta etelään?”

  1. Hei Karita,
    Kiinnostaisi tietää mikä on Arktisen jää/ nykyään kai pitää sanoa sulatilanne? Kiinnostaisi tietää, en ole löytänyt blogeista juttua tämän talven tilanteesta.

    1. Ainakin sääkartoilla Grönlannin alue on ollut sinisävyinen eli kylmää on piisannut. Parina edellisenä talvena, kun etelä-Suomessa on ollut talvisempaa, on Grönlannin alueella ollut lämpimämpää.

    2. Hei Maarit,

      Kiitos kysymästä. Pohjoisen napa-alueen ympäristössä oleva jäätilanne on tänä talvena hyvä. Tiiviin polaaripyörteen vuoksi arktinen alue on pysynyt hyvin kylmänä ja jäätä on päässyt muodostumaan laajemmalle alueelle: http://nsidc.org/arcticseaicenews/

  2. Talvikuukausien keskilämpö noussee kaikkien aikojen ennätykseen

    Kun juuri päästiin ihmettelemästä tammikuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätyksiä, ollaan nyt valmistautumassa uuteen ennätykseen. Talvikuukausien keskilämpötila on nousemassa säähistorian korkeimmaksi.

    Suomen tähän mennessä lämpimin talvi (joulu-, tammi- ja helmikuu) on rekisteröity vuonna 2008, jolloin joulukuun alusta 2007 helmikuun loppuun 2008 vietetty rupeama toi Tohmajärven Kemiessä lukemat -2,6, Joensuun lentoasemalla -2,9 ja Juuan Niemelässä -3,4 astetta.

    Lähellekään noin leutoja talvilukemia ei ollut päästy sitä ennen. Lähimpänä olivat talvet 1948-49 (Tohmajärvi Kemie -4,4) ja 1960-61 (-4,4).

    Myös Helsingissä, josta on pisin (1845-2019) mittaussarja, talvi 2008 on ylivoimaisena ykkösenä astein +1,3. Nyt tuo ennätys rikottaneen myös Helsingissä, sillä talvikuukausien keskilämpötila on siellä helmikuun 12. päivän jälkeen uskomattomat +2,2 astetta.

    Lyhin talvi vuonna 2014

    2000-luvun tähän mennessä toiseksi lämpimin talvi on ollut 2013-14, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin -4,6 astetta. Se sijoittuu seitsemänneksi vuodesta 1927 alkaneella 94 vuoden mitatulla jaksolla.

    Tuo talvi oli tiettävästi myös kaikkien aikojen lyhin keskisessä Pohjois-Karjalassa: pysyvä lumipeite saatiin tammikuun puolivälissä ja lumet alkoivat sulaa jo maaliskuun alkupuolella. Kuun lopussa ei ollut enää hiihtokelejä.

    Vaikka eletään vasta helmikuun puoliväliä, on lähes varmaa, että keskilämpötilaennätys syntyy. Vuoden 2008 ennätys siirtynee muistojen joukkoon, vieläpä selvästi.

    Ennätyksen rikkoutumista eivät estäne edes mahdolliset loppukuun muutamat reippaammat pakkaspäivät, sillä lauha virtaus jatkunee paria viileämpää päivää lukuunottamatta ainakin 22. päivään asti.

    Myös helmikuun keskilämpötila noussee viiden korkeimman joukkoon. Ei kuitenkaan ennätykseen, sillä vuonna 1990 mitattu -0,2 lienee ainakin toistaiseksi lyömätön lukema.

    Eero Könönen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.