Päättynyt joulukuu oli eteläsuomalaisille talven ystäville fiasko. Lumi ja pakkaset pysyttelivät visusti poissa ja kuukauden keskilämpötila oli paikoin jopa yli viisi astetta tavanomaista korkeampi. Termisen talven alkaminen on Etelä-Suomessa lykkääntynyt 2000-luvulla yhä useampaan otteeseen vuodenvaihteen yli ja näin on käymässä myös kuluvana talvena. Yksittäisistä kuukausista joulukuut ovat lämmenneet Suomessa eniten: jopa viisi astetta viimeisen 150 vuoden aikana.
Talvet ja pysyvä lumipeite voivat kadota osasta maata
Ilmastonmuutos näkyy Suomessa voimakkaimmin talvikuukausien lämpenemisenä ja meillä keskilämpötilan kohoaminen on maapallon keskiarvoa suurempaa. Talvet lämpenevät jopa kaksi kertaa kesäkuukausia enemmän ja talvikuukausien lämpenemisen suuruudeksi on arvioitu 4-7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Tämän hetkisestä lauhasta ja vetisestä säätilasta on kuluvan vuosisadan aikana tulossa siis uusi normaali: talvi ei ole välttämättä maan etelä- ja lounaisosassa alkanut vielä tammikuun puolellakaan ja erityisesti rannikoiden läheisyydessä pysyvästä lumipeitteestä tulee katoava ominaisuus. Vuosisadan loppuun mennessä sekä terminen talvi että pysyvä lumipeite saattavat kadota tyystin esimerkiksi Helsingistä ja Turusta. Tätä kehitystä tukee yhä pidempään sulana ja lämpimänä pysyvä Itämeri, joka muuttaa sateet rannikoiden tuntumassa herkemmin vedeksi ja pitää lämpötilan sisämaata korkeampana.
Termisen talven myöhäinen alkaminen on tullut 2000-luvulla tutuksi jo Helsingissä useaan otteeseen. Viimeksi talven alkaminen lykkääntyi Kaisaniemen mittausasemalla vuodenvaihteen yli vuonna 2018, jolloin talvi starttasi etelä- ja lounaisrannikolla laajalti vasta 7.-10. tammikuuta. Myös vuosina 2014, 2012, 2008 ja 2007 termisen talven alkaminen viivästyi yli vuodenvaihteen osassa maata.
Joulukuu 2019 oli hyvä esimerkki tulevaisuuden talvistamme
Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vuosien varrella olen sisäistänyt tämän ja oppinut arvostamaan erityisesti meidän neljää uniikkia vuodenaikaa. Valitettavasti talvesta on tullut etelärannikolla asuville vähän häilyvä käsite: vaikka terminen talvi kirjataankin tilastoihin, tuntuu välillä siltä kuin elettäisiin ikuista marraskuuta aina huhtikuulle saakka. Syksyä ja talvea ei enää oikein erota toisistaan.
Päättynyt joulukuu on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan talvemme ovat vuosikymmenien mittaan menossa. Keskilämpötilan nousun myötä myös talvisadanta kasvaa meillä, ja muutos on suurin maan pohjoisosassa. Kun Etelä- ja Länsi-Suomi saavat yhä suuremman osan talvisateistaan vetenä ja maa pysyy lumettomana, mitataan Pohjois-Suomessa entistäkin paksumpia hankia.
Kulunut joulukuu olikin paikoin Lapissa ennätysluminen, kun joulupyhien aikana esimerkiksi Kittilässä ja Sodankylässä mitattiin yli 80 sentin hankia. Lapissakin lumipeitekauden kesto on tulevaisuudessa lyhenemään päin, mutta vastaavasti sydäntalvella lumipeitteen paksuus voi kasvaa talvisadannan lisääntyessä. Lapissa valtaosa talvisateista tulee talvien lämpenemisestä huolimatta pysymään lumena. Tämä toimii tulevaisuudessa myös tärkeänä matkailuvalttinamme, sillä yhä harvinaisemmiksi ovat käymässä Euroopan alueella takuulumiset talvikohteet.
Jaahas, taas mennään kun tuli vaihteeksi lämpöisempi kuukausi joka sekin meni täysin luonnollisen vaihtelun rajoihin..
Hiilidioksidipitoisuus on noussut vasta 70 vuotta, sitä ennen se oli lähes vakio. Lämpötilan nousu 1600 -luvulta 1900- luvun puoliväliin ei siis varmasti johdu ihmisen toiminnasta.
Sodankylässä 2019 oli vasta 42. lämpimin vuodesta 1909 alkaen mikä tarkoittaa sitä, että data sopii yhä vain huonommin ilmastomallien ennustuksiin.
Siis Sodankylä sopii huonosti ilmastomallien ennustuksiin . :)
Pääsääntöisesti esittämäsi asiat pitävät paikkansa. Tosin tuosta nykyisen säätilanteen mahtumisesta luonnollisen vaihtelun rajoihin voi olla perustellusti eri mieltä. Mutta historialla ei ole tässä merkitystä, olennaista ovat viimeiset 75 vuotta, jona aikana olemme tuprutelleet ilmakehään 80-90 % siellä olevasta hiilestä. Ilmakehän CO2 pitoisuus on viimeksi ollut näin korkea 800 000 vuotta sitten. Silloin tuon tason saavuttaminen vaati kymmeniä tuhansia vuosia, nyt olemme onnistuneet siinä muutamassa vuosikymmenessä. Kun tuossa edellisessä CO2 tasossa merenpinta oli 25 m nykyistä korkeammalla, on mielenkiintoisia aikoja odotettavissa. Eli tarttis tehdä jotain ja heti.
Sinulle on selitetty x kertaa eri forumeilla, että yksittäisen mittauspisteen lämpötilaennätyksillä suuntaan tai toiseen ei ole sinällään mitään merkitystä kirsikanpoimintaa lukuunottamatta, koska lämpötila ei missään yksittäisessä pisteessä muutu yhtäjaksoisen lineaarisesti maapallon laajuisessa kaoottisessa systeemissä kuten ilmakehä. Sitä ilmeisesti ajat takaa, että pitäisi olla aina vain kuumempia kesiä ja lauhempia talvia kuin joskus ennen muinoin? Periaatteessa niinkin voisi käydä, mutta se olisi jumalaton yhteensattuma.
Sitä ihmettelen, että kauanko tämän ymmärtäminen kestää?!
Hivenen tilastomatematiikan perusteita. Kun aikasarjan pituus kasvaa, niin yksittäinen mittauspiste tai alue approksimoi yhä paremmin laajempaa aluetta. Eli vuodesta 1909 alkaen aikasarja on jo niin pitkä, että Sodankylä approksimoi hyvin koko Suomen kehitystä. Edelleen, Sodankylän aikasarja approksimoi riittävän hyvin koko Skandinaviaa, joka voidaan havaita myös NORDKLIM -aineistoon verrattaessa. Todennäköisesti se approksimoi riittävän hyvin vielä laajempaa aluetta.
Sillä alueella mitä aikasarja approksimoi hyvin, ei ole tilastollista yhteyttä hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan välillä. Matemaattisesti asia vain on näin eikä se muuksi muutu huutoäänestyksellä. Näin ollen lämpenemisskenaarioille ei ole tällä hetkellä perusteita.
Jos lämpötilojen muutokselle lähdetään hakemaan selitystä, niin silloin asiaa pitää tarkastella ainakin 1600 -luvulta lähtien.
Siis meteorologia ja ilmastotiede ovatkin tilastomatematiikkaa.
Näiden tietojen valossa tasaiset ja alavat pellot etelässä ja lounaassa alkavat sitten olla veden ”vallassa” talvella, joten syysviljojen kasvatus epäonnistuu, kun vesi tulee sateena joka välillä sulaa – välillä jäätyy ja myös sillä on vaikutusta piha- ja puutatarhakasveihin, es. avomaan mansikan viljelyyn (voihan varmaan tulevaisuudessa kaiken kasvattaa ”tehdasolosuhteissa” ihan ”neljän seinän sisällä” – mausta en ole varma, mutta kai mauttomuuteenkin tottuu..) Kotimaisen ruuan kuluttajana ja aiemmin kasvattajana ei tunnu hyvältä.
Lumen suoja olisi monessa asiassa tarpeen (kasveille ja eläimille), joskin se tuntuu olevan joillekin painajainen, kun ei ole aina vihreää ja lämmintä – toki ajattelussa nykyään pitää olle yksilön tarve, oikeus pääasiana….että haittaako nuo edellä mainitut asiat ? Kunhan kummastelen.
Hei Tarja,
Hyvä huomio. Lämpenevät talvet tietävät myös suurempia sademääriä, mutta haihdunta meillä ei ole lisääntymässä talviaikana. Talvitulvat ovatkin vielä melko uusi asia Suomessa, mutta valitettavasti siihenkin on varauduttava.
Lumi on mainio eriste ja siitä on paljon hyötyä sen alla talvehtiville eläimille ja kasvustolle. Jos kovat pakkaset pääsevät iskemään ja lumipeite uupuu, voi tämä olla kohtalokasta.
Ankealta tosiaan vaikuttaa lähitulevaisuuden talvet ainakin Helsingissä. Ensin neljä kuukautta(marras-maaliskuu) on harmaata, pimeää ja vesisateita+kaksi kuukautta harmaata(maaliskuu-toukokuu)=6 kuukautta jolloin luonnossa tapahtuu vähän muutosta. Harvassa ovat ihmiset jotka tälläisestä puoli vuotta nauttivat?
Helsingin maantieteellisellä sijainnilla päivät ovat paljon lyhyempiä ja pilvisempiä talvella kuin Keski-Euroopassa. Valkoinen lumi tuo valoa pimeyden keskelle ainakin tammi-helmikuussa.
Kiitos jälleen hyvästä kirjoituksesta! Yksi asia uutisoinnissa yleisesti sekä myös tässä kirjoituksessa on mielestäni harhaanjohtavaa ja turhan kauniiksi väritettyä. Usein saa lukea, että tulevaisuudessa talvet Lapissa muuttuvat yhä lumisemmiksi. Mielestäni olisi syytä korostaa selvemmin sitä, että talven alkaminen viivästyy ja talven loppuminen aikaistuu myös Lapissa, kuten muuallakin maassa. Vaikka lumisuus lisääntyisi keskitalvella Lapissa, lienee muutos Lapinkin talvissa kuitenkin varsin murheellinen.
Pitäisikö ilmastonmuutosuutisoinnin olla mahdollisimman realistista ja karua, jotta me lukijat havahtuisimme tähän koko maapalloa ravisuttavaan muutokseen?
Realistisesti totean, että nyt on Lapissa paljon lunta, joka osaltaan johtuu siitä että talvi tuli aikaisin. Lokakuut eivät ole lämmenneet yhtään 60 vuoteen, joten talventulo ei Lapissa ole siirtynyt eikä siirry jatkossakaan ennen seuraavaa pikkujääkautta tai varsinaista jääkautta, jolloin sinne tulee ainainen talvi.
Pitäisi olla karua, me suomalaiset emme kaipaa hyviä uutisia tai muutenkaan mitään valonpilkahduksia elämäämme. Varsinkaan talvella. Pitäisi kertoa kaikenlaisista, hiemankin Ilmastolaitoksen keskiarvosta poikkeavista, sääilmiöistä ja miten ne saattavat johtua ilmastokriisistä. Siitä käristyskupolista, joka tappaa meidät kaikki.
Tulee myös jatkuvasti muistuttaa miten eri asiat saattavat ehkä vaikuttaa negatiivisesti. Koska sään ääri-ilmiöt, vaikkakin ovatkin tilastollisesti vähentyneet, saattavat silti voimistua tulevaisuudessa. Ja sää ja ilmasto ovat eri asia. Sekin pitää muistaa.
Vaikka nyt sää onkin lämmin, niin se johtuu ilmastonmuutoksesta. Siitä länsimaiden ihmisten tekemästä. Ja kesällä kun välillä hytistään, niin se on vain säätä, eikä sillä ole mitään tekemistä ilmaston kanssa. Paitsi ääri-ilmiönä, jotka siis saattavat lisääntyä. Kaikesta huolimatta, meillä on enää 10 vuotta aikaa.
Tämä pitäisi lainsäätäjien ulottaa myös koululaitokseen. Ilmastokoulutus täytyy säätää pakolliseksi. On hyvä jo esikoulusta saakka iskostaa lasten, noiden ilmastorikoksista kauheimpien, päähän, että tekevät mitä tahansa niin kaikki menee huonosti ja se on hänen / iskän / äitin syy, koska hiilimono on niin iso. Vaadi vanhemmiltasi pienempiä monoja tai ole kokonaan ilman. Jos ahdistaa, niin syö pillereitä ja osoita mieltä. Ja sitäpaitsi meidän mono on paljon isompi kuin afrikkalaisten. Kaikki lasketaan. No ei ihan kaikkea, koska nyt on muiden vuoro saastuttaa.
Ainoastaan verot on hyvä. Auto huono. Paljon veroja, vähän autoja. Ei lämmitystä. Muista – enää 10 vuotta. Kello tikittää.
Hei,
Kiitos hyvästä huomiosta. Suuntaus lienee juurikin tuo, mitä mainitsit: lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa sekä syys- että kevätpuolella, näin on käymässä todennäköisesti myös maan pohjoisosassa. Vuosien väliset vaihtelut pysyvät kuitenkin edelleen suurina vastaisuudessakin.
En ole (onneksi) juurikaan törmännyt uutisointiin, jossa ilmastonmuutosta kaunisteltaisiin tai glorifioitaisiin. Kyse on vakavasta asiasta ja jokainen siihen liittyvä tieteeseen perustuva uutisointi on varmasti paikallaan. Uskon, että yhä suurempi osa meistä on nykypäivänä valveutuneempia ilmastonmuutoksen tuomista haasteista ja vaaroista – tietoa on nykyään helposti ja monipuolisesti jokaisen saatavissa.
Talvien lämpeneminen Suomesa on iso taloudellinen etu kaikille meille. Säästyy jopa 7 kuukauden ajalta turha lämmittäminen ja samalla palamiseen perustuvat uunit ja polttolaitokset syytävät vähemmän niitä paljon parjattuja pienhiukkasia ja hiilipäästöjä.
Vielä kun lumentulo muuttuu pikkuhiljaa vesisateiksi, niin säästyy lumien aurauksista melkoinen summa ja samalla kalustojen ilmanpäästöt pinenevät.On paljon enemmän meille suomalaisille hyötyä kuin haittaa hitaasti etenevästä ilmaston lämpenemisestä. Lainaan Jaajo Linnainmaata haluatko miljonääriksi-ohjelmassa usein sanomaansa. ”meillä menee hvyin” tulevaisuuden suhteen. :)
Esimerkkinä olkoon vuoden alussa tullut eläkekorotus 1,23 % ja kun helmikuun alussa veronpidätykset päivitetään, niin tilanne on + – 0.%. Lämmin syksy on tuonut tullessaan jo huomattavan netto-korotuksen ja lauha talvi toisi vielä lisää sitä kuuluisaa ostovoimaa. :)
Toisaalta kukaan eikä mikään instanssi ei ole puhunut halaistua sanaa auringon aktiviteetista. Aktiivisuuden vaihtelu tuhansien ja miljoonien vuosien aikana on vaihdellut melkoisesti. On ollut maapallon lämpenemisiä ja jäähtymisiä ilman ihmiskunnan vaikutuksia. Nykyisessä vöyhkäämisessä on aivan varmasti kysymys osittain vain uusien bisneksien synnyttämisestä ja luodaan uhkakuvilla ja innovaatioilla siihen mahdollisuudet. Tällöin voittajia ovat uusien yritysten omistajat ja osakkaat. Häviäjiä ovat köyhät ja kurjat, jotka edustavat kuitenkin enemmistöä maapallolla.
No mitenkäs joulukuiden lämpötilojen kanssa on sitten käynyt? Otetaan tarkasteluun vuodet 1961-2019. Ilmatieteenlaitos ystävällisesti antaa datan vuodesta 1961 alkaen ja tuolloin hiilidioksidipitoisuuskin oli juuri aloittanut nopeamman nousun.
Hämmästyttävästi jaksolla 1961-2005 joulukuiden lämpötila ei noussut tilastollisesti merkitsevästi lainkaan. 1961-2019 sen sijaan trendi näyttää jopa viiden asteen lämpenemistä. Mutta mistä tämä johtuu? Se johtuu erityisesti vuosista 2006, 2007, 2008, 2011 ja 2019. Näiden viiden vuoden joulukuut olivat huomattavan lämpimiä.
No miksi nämä viisi joulukuuta sitten olivat lämpimiä, johtuiko se hiilidioksidipitoisuuden noususta? Aineiston perusteella ei voida tehdä tällaista johtopäätöstä, koska vuosina 1961-2005 korrelaatiota ei ole. Nuo viisi joulukuuta olivat lämpimiä siitä syystä, että silloin ilmavirtaukset tulivat lähes yksinomaan lännen ja etelän väliltä. Kyse on siis siitä kuuluisasta luonnollisesta vaihtelusta ja sattumasta.
Aineistosta nähdään myös se, että kylmät ja lämpimät joulukuut tulevat ryppäinä. 2020 -luvulla joulukuut tulevat todennäköisesti olemaan selvästi kylmempiä kuin menneellä vuosikymmenellä.
Markus voisi nyt antaa aineistosta oman analyysinsä, jos katsoo että siinä on nähtävissä hiilidioksidiperäistä vaikutinta.
Täällä Rymättylässä meillä on selvä korrelaatio hiilidioksidipitoisuuden nousuun nähden. Täällä on kyse suorastaan eksponentiaalisesta korrelaatiosta.
Sinällään ironista, että tällaisten synkkien kelien lisääntyessä kasvaa varmasti matkailu valoisimpiin maihin ja lappiin. Se taas luo lisää päästöjä ja jatkaa tätä oravanpyörää. Jokainen miettiköön asiaa omalla kohdallansa, mutta kaikille luonto tai kaunis talvi ei ole näköjään käsitteenä tai arvona sellainen, jonka eteen voisi ajatella omaa toimintaa tai pystyä luopumaan jostakin. Mitä kaikkea kaunista me menetämmekään ilmastonmuuttuessa. Ihmiskunnalle lumi ei välttämättä ole kuin mukava lisä talvenkeskelle, mutta joillekin eläimille se on elinehto.
On toki totta, että emme yksittäisinä ihmisinä tai maana voi kantaa harteillamme koko maailman ilmastoa emmekä sitä pelastaa. Mutta on väärin ajatella, että no ei tämä yksi lentomatka tai vaikkapa kivihiili sähkö vaikuta mihinkään. Valitettavasti jokainen tällainen valinta on viesti ettemme haluakaan muuttua. Tällaisia toimintoja harjoitetaan niin kauan kun joku niitä ostaa tai vaikkapa ilmastonmuutos ei tule rahan ja talouden tielle. Sitten vasta saatetaan havahtua mitä tuli tehtyä. Jokainen parempi valinta on taas viesti ja halu muutoksesta, mitä enemmän niitä vaaditaan eri suunnista, sitä enemmän asiat muuttuvat. Kaiken tarvitsee lähteä jokaisesta itsestään. En usko, että poliittinen voima tai valta kykenee muuttamaan asioita riittävästi niin kauan kuin talous on intressinä.
No, toivottavasti ihka oikea talvi tulisi pian, onko tämä nyt sitten kevään, syksyn vai sittenkin talven keskelle. Vaikka ei kovin lupaavalta näytä :(
Markukselta jäi kokonaan 1930 – luvun lämpimät Tammikuut, tässä oikaisu. Pelkään kuitenkin pahinta ettei hän suostu tätä videota julkaisemaan, mutta eihän se kuitenkaan ole este tuoda julkisuuteen muutakin kautta. https://youtu.be/3UI2O2b-VVI
Eikö Markus kirjoittanut ”Joulukuut ovat lämmenneet Suomessa eniten – näin muutos näkyy käytännössä”. Mitäs tuo harhaanjohtava videopätkä tähän kuuluu. Harhatiedon levittäjät tarttuvat mielellään videon ”todisteisiin”.