Marraskuu. Tuo melankolinen ja 50 harmaan sävyn luvattu kuukausi, jonka nimikin viittaa kuolemaan (etymologiassa: marras tarkoittaa kuolemaa). Harmaa marraskuumme on toiminut monen kotimaisen muusikon inspiraation lähteenä, ja nyt mielessä alkaakin väistämättä soida Miljoonasade ja mandoliinipuu.
Me suomalaiset – jos ketkä – tiedämme mitä sisu on. Tämä hellittämätön tahdonvoima saa meidät vuosi toisensa perään puhaltamaan yhteen hiileen ja selviämään vuoden harmaimmasta ajanjaksosta. Suomalaista sisukkuutta eivät voi muut kuin kadehtia!
Marraskuun käynnistää Suomessa vuoden harmaimman ajanjakson ja harmaus on kulminoitumassa pian. Valoisa aika lyhenee nyt Helsingissä viiden, Jyväskylässä kuuden ja Utsjoella jopa 10 minuutin päivätahtia.
Viime vuonna saimme yhteistyökumppaniltamme Hartwallilta pyynnön selvittää, onko Suomi maailman harmain maa. Forecan tekemässä selvityksessä Helsinki osoittautui Euroopan harmaimmaksi pääkaupungiksi marraskuussa. Selvityksessä pohdittiin myös, mikä on Suomen harmain kaupunki.
Jatkamme inspiroivaa yhteistyötä Hartwallin kanssa tänäkin vuonna: nyt käännetään marraskuinen harmaus voimavaraksi ja ylpeyden aiheeksi. Tämän vuoden selvityksessä pääsimme tarkastelemaan Suomen harmauden ainutlaatuisuutta ja toteamaan, kuinka paljon se helpottaa meidän jokapäiväistä elämäämme talviaikana.
Ai miten niin helpottaa: jos harmautta ei olisi, paukkuisivat meillä Siperian kaltaiset hirmupakkaset liki puolen vuoden ajan.
Mistä harmaus johtuu?
Talviharmauteen vaikuttavia tekijöitä leveysasteillamme ovat:
- läntiset ilmavirtaukset ja vilkas matalapainetoiminta
- Atlantin ja Itämeren välitön läheisyys
- hyvin vähäinen haihdunta
Suomi kuuluu valtaosan vuodesta länsivirtausten vaikutuspiiriin eli meille saapuu Atlantin matalapaineita, jotka kuljettavat mukanaan sateita ja pilviä. Vielä marraskuun ajan pääosin jäättömänä lainehtiva Itämeri tarjoaa länsivirtauksille lisäkosteutta, joka Suomen yllä tuppaa herkästi tiivistymään pilviksi, sateiksi ja sumuiksi. Helsingin sijainti kosteankylmän Itämeren rannalla tekee kaupungista marraskuussa Euroopan harmaimman pääkaupungin.
Talviaikana haihdunta on leveysasteillamme hyvin vähäistä, koska aurinko paistaa niin lyhyen aikaa ja hyvin matalasta kulmasta. Ilmassa muhii tähän aikaan vuodesta paljon kosteutta, ja haihdunnan ollessa vähäistä se pyrkii tiivistymään pilviksi ja sateiksi. Tämä tekijä lisää olennaisesti talvikuukausiemme harmautta.
Harmaa sää on suomalaisille ilonaihe!
Uskokaa tai älkää, mutta marraskuinen läpitunkematon harmaus on voimavara, joka helpottaa elämäämme monellakin eri osa-alueella. Harmaus suojelee meitä paukkupakkasilta, valtavilta lämmityskuluilta ja toisaalta myös huonolta ilmanlaadulta. Paukkupakkasilla kun on tapana kerätä kaikki ilmansaasteet alimpiin ilmakerroksiin, missä ne aiheuttavat monille hengitystieoireita.
Jos suomalainen harmaus vietäisiin pois ja talvemme selkenisivät, keskilämpötilamme romahtaisi noin 30 asteella. Verrataanpa vähän: Helsingin keskilämpötila vertailukaudella 1981-2010 oli marraskuussa 1,6 °C, kun taas vastaavilla leveysasteilla sijaitsevassa Venäjän Jakutskissa keskilämpötila on -27,0 °C. Ja tammikuussa ero suurenee entisestään: Helsinki -3,9 °C, Jakutsk -38,6 °C.
Atlantin läheisyys, sieltä saapuvat matalapaineet ja niiden tuottama harmaus lämmittävät talvi-ilmastoamme jopa yli 30 asteella.
Harmaus ei ole kaikkien etuoikeus! Ja niinpä tänäkin vuonna, Vuoden harmaimpana päivänä tulevana lauantaina, aion ylpeästi olla harmaa suomalainen.
Pilvet pelastavat meidät pakkasilta – katso vertailu
Pilvet ja suuri ilmankosteus suojelevat meitä pakkasilta tehokkaimmin: pilvet estävät lämpösäteilyn karkaamisen maanpinnalta avaruuteen ja ilmassa oleva vesihöyry hidastaa kylmenemistä. Tämän vuoksi pilvisellä ja kostealla säällä pakkanen ei pääse samalla tavalla paukkumaan kuin esimerkiksi Siperian kuivassa mannerilmastossa.
Vertailimme Helsingin marraskuisia lämpötiloja, auringonpaistetunteja ja sademäärää Jakutskin lisäksi myös vastaavilla leveysasteilla sijaitsevaan Kanadan Yellowknifeen. Tulokset puhuvat vahvasti harmauden puolesta:
- Mitä pilvisempää, sen lämpimämpää:
Runsas pilvisyys suojelee meitä tähän aikaan vuodesta pakkasen kiristymiseltä. Auringonpaistetunteja on Helsingin leveysasteilla vähemmän kuin Venäjän ja Kanadan mannerilmastossa, koska lämpimien merialueiden läheisyys kasaa päällemme kosteutta, sateita ja pilviä.
- Marraskuiset sateet suojelevat pakkaselta myös:
Mitä sateisempaa, sitä suurempi ilmankosteus. Ilmassa oleva vesihöyry kykenee sitomaan itseensä lämpöä ja näin ollen hidastaa kylmenemistä. Mannerilmastossa talvisadanta on huomattavasti Suomea pienempi.
- Helsingin marraskuun pakkasennätys on leveysasteisiin nähden mieto:
Sekä Jakutskin että Yellowknifen pakkasennätykset ovat marraskuussa selvästi kylmemmät kuin Helsingissä. Myös lämpötilan vaihtelut eri vuodenaikojen välillä ovat merellisessä Helsingissä mantereisia verrokkikaupunkeja pienemmät. Jakutskissa ero vuoden kylmimmän (-64,4 °C) ja lämpimimmän (38,4 °C) lukeman välillä on liki 103 astetta! Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla vastaava ero on ”vain” 67,6 astetta (kylmin: -34,4 °C, lämpimin 33,2 °C).
- Päivän ylin keskimääräinen lämpötila on plussan puolella vain Helsingissä:
Kun lähdetään Helsingistä itään päin, kohti mantereisempaa ilmastoa, tippuvat päivän ylimmät lämpötilatkin. Esimerkiksi Pietarissa ja huomattavasti etelämpänä sijaitsevassa Moskovassakin on marraskuussa keskimäärin kylmempää. Harvassa leveysasteillamme sijaitsevassa kaupungissa tarkenee terassilla lämpöasteissa vielä marraskuussakin.
- Päivän alin keskimääräinen lämpötila on niukin naukin pakkasen puolella Helsingissä:
Lämmintä Itämerta käy kiittäminen siitä, ettei vuorokauden alin lämpötila pääse laskemaan tätä matalammaksi marraskuussa Helsingissä. Kauempana merialueen lämmittävästä vaikutuksesta kovemmat pakkasetkin ovat todennäköisiä.
- Sadepäivät
Sadepäivien lukumäärä marraskuussa on Helsingissä peräti 18-kertainen Jakutskiin ja Yellowknifeen nähden. Kuivassa ja kylmässä mannerilmastossa ilmaan mahtuu paljon vähemmän kosteutta ja tämän vuoksi ei olekaan tavatonta, että kuukauden sateet satavat alas vain yhden päivän aikana. Helsingin 18 sadepäivääkin kannattaa ottaa positiivisen kautta: kun sataa, ei kovasta pakkasesta hätää.
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos, NOAA, Погода и Климат, Environment and climate change Canada
Hei Markus!
Vaikka liputatkin harmaan marraskuun puolesta, niin ilmastonmuutoksen myötä harmaus lisääntynee ja auringonpaistetuntien määrä vähenee ainakin etelä-Suomessa talviaikaan? Miten esim. Helsingissä lähitulevaisuuden talvet/keväät jolloin on pimeää ja harmaata marras-maaliskuu(4kk)+maalis-huhtikuu(2kk) vaikuttavat ihmisten mielialaan, elintapoihin ja yleiseen jaksamiseen? Kummasti marraskuussa aurinkoisina päivinä ihmiset ovat ulkoilemassa, mutta harmaina päivinä ihmiset ovat kauppakeskuksissa tai sisällä. Hyggeilykään ei ole ihmiselle välttämättä hyväksi, jos se tarkoittaa herkkuja ja passiivista sisälläolemista.
Suomalainen Sisu tarkoittaa monille etelänmatkoja ja kaukomatkoja Euroopan ulkopuolelle marraskuussa tai talven pimeinä aikoina. Terassikausi Helsingissä päättyy aina viimeistään lokakuun alussa. Keski-Euroopassa kyllä terasseilla ollaan vaikka 5 c lämpötilassa, mutta Suomessa ei.
Vertailuun olisi voinut ottaa vaikka Alaskan Anchoragen ja Venäjän Magadanin kaupungit. Molemmat sijaitsevat meren rannalla. Valitsit kaksi äärimmäisen ilmaston kaupunkia jotka sijaitsevat kaukana meristä. Mikä tekee esim. Oslosta tai monista Norjan kaupungeista vähemmän harmaita marraskuussa?
Hei ja kiitos kommentistasi.
Kyllä, näin on arveltu käyvän. Talvien lämpenemisellä on leveysasteillamme suora kytkös suurempiin sademääriin ja lisääntyvään pilvisyyteen. Haihdunta ei ole lisääntymässä, joten muutokset näyttäytynevät entistäkin intensiivisempänä harmautena.
On täysin aiheellista pohtia, miten tämä kaikki vaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme ja elintapoihimme. Luulen, että asialla – kuten monella muullakin – on hyvät ja huonot puolensa. Vaikutusta on varmasti myös sillä, päädymmekö pysyvään talvi- vai kesäaikaan.
Selvityksessä vertailimme tarkoituksella Helsinkiä kylmempiin leveysasteverrokkeihin, sillä Etelä-Alaskan ja Norjan talvi-ilmasto on melko lähellä meitä. Tarkoitus oli löytää esimerkkejä, missä marraskuun kokonaissadanta ja keskimääräinen pilvisyys on Helsinkiä pienempi, ja sitä kautta tuoda esiin harmauden lämmittävä vaikutus.
En voi olla kirjoittamatta mielipidettäni tästä kirjoituksesta. Forecan blogi kuuluu suosikkeihini. Pidän sitä ammattilaisten kirjoittamana, meille maallikoille tarkoitettuna luotettavana tietolähteenä.
Tämä kirjoitus ei mielestäni vastaa edellä kirjoittamaani kuvausta. Tämä kirjoitus on halpa, eikä mielestäni kuulu tähän blogiin, vaan mielummin iltalehtien maksettuihin mainoksiin. Ilmastofaktat kirjoituksessa ovat varmasti oikein, mutta faktoista on tehty harhaanjohtavia päätelmiä Helsingin ilmastoon, ja johtopäätökset ovat puolueellisia. Objektiivisesti tarkasteltuna Helsingin marraskuisia suojakelejä ja harmautta ei varmaan voida ihannoida, jos kilpailevaksi skenaarioksi ei valittaisi arktista Siperian ilmastoa, vaan esimerkiksi luminen pikkupakkanen.
Foreca: kiitos mielenkiintoisesta blogista, mutta olisiko mahdollista pitää tällaiset maksetut, epätieteelliset ja tarkoituksellisesti harhaanjohdattelevat kirjoitukset blogin ulkopuolella?
Hei, kiitos kommentistasi ja mukava kuulla, että seuraat blogiamme aktiivisesti.
Toteutimme tämän selvityksen yhteistyössä asiakkaamme kanssa ja selvityksen tarkoitus olikin kääntää marraskuinen harmaus voimavaraksi. Halusimme tuoda harmaudesta esiin uuden näkökulman, koska yleinen mielipide harmaasta marraskuustamme lienee melko negatiivinen. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään ajattelemaan, että harmaudella ja sen talvi-ilmastoamme lauhduttavalla vaikutuksella on myös positiivisia puolia.
Blogimme ensisijainen tarkoitus on tuottaa ajankohtaista, luotettavaa ja mielenkiintoista asiantuntijasisältöä selkokielellä. Toivottavasti myös tämä kirjoitus voidaan mieltää sellaisena, vaikka lähestymiskulma onkin ehkä hieman aikaisemmista julkaisuista poikkeava.
Mukavaa marraskuun jatkoa!
Markus, kiitos hyvästä vastauksestasi.
Yhteistyökumppanit ovat toki tärkeitä, ja ymmärrän myös, että meidän suomalaisten olisi varmaan hyödyllistä oman henkisen hyvinvointimme vuoksi pyrkiä positiiviseen ajatteluun tästä (ainakin etelässä) harmaasta vuodenajasta.
Tämän blogikirjoituksen kommentoijista vain nimimerkki Mietinpä vain tuntuu olevan samoilla linjoilla kanssani, joten ehkäpä tämä kirjoitus menee lukijakunnan seulasta läpi :) Olisi hienoa kuitenkin nähdä objektiivista ja tieteellistä otetta tässä blogissa jatkossakin.
Jännä juttu – kiitos, Markus!
Ehkä vähempikin vertailu olisi riittänyt. Mutta – toden totta – on yllättävän hienoa nähdä onni onnettomuudessa.
Täällä harmaassa ja hämärässä tuntuu elämä jotenkin unenomaiselta. Ei jaksa uskoa uuteen kevääseen ja luonnon heräämiseen. Se voi tehdä hyvääkin sielulle: pysähtyä ja rauhoittua useammaksi päiväksi. Tai sitten hakeutua harrastuksiin tai paikkoihin, joissa harmautta ei näe. Mielestäni paras tapa elää yli marraskuun on ripustaa (joulu)valoja ikkunoille ja pihoille ja kynttilöitä pöydille. Unohtamatta päivittäistä lenkkeilyä – vaikkapa sitten kumisaappaat jalassa!
Erittäin mielenkiintoinen ja hyvä juttu. Kiitos! Tämä tieto pelastaa harmauden keskellä ja voi tyynesti ihailla tätäkin aikaa vuodesta,
Erittäin hyvä ja selventävä kirjoitus! Kiitos!
Lämpöenergian hinta on saatettu sikakalliiksi suomalaisille ja ihan bisnes-mielessä, kun suoraan sanotaan. On hienoa että meillä on näitä luonnonmukaisia fysikaalisia ilmiöitä tuomassa helpotusta pitää asuntomme kohtuukuluin lämpimänä pitkän kylmän kauden yli.
Ps. Ensinmäisessä ilmasto-vöyhötyksen aallossa muistaakseni ennutettiin sateiden ja harmauden lisääntyvän Pohjolassa sekä korkeapaineiden muodostumiskyvyn heikkenevän?
Nyt viimeisen kymmenen vuoden ajan vuotuiset sademäärät ovat pikemminkin laskeneet ja 2018 sekä 2019 ovat suorastaan olleet vähäsateisia laajoilla alueilla Ruotsissa ja Suomessa. Korkeapaineita on ollut viimeisten vuosien aikana ennätyspaljon saaden aikaan metsien kasvun heikkenemistä, järvien ja pohjavesien kuivumista.
Olen ilolla ottanut vastaan täällä Keski-Suomessa kaikki kosteudet ja sadepisarat, jotka taivaalta ovat tulleet viime vuosina, niin paljon on jouduttu turvautumaan kastelulaitteisiin sekä syventämään jopa porakaivoja saadaksemme kunnon talousvettä.
Nyt näyttäisi siltä, että sateettoman kesän jopa naistenviikon jälkeen saamme vihdoinkin tervetullutta vettä täydentämään kuihtuneita maaperän vesivarastojamme. Nyt kaikki, mikä taivaalta tulee, ”sataa laariin”, kun kasvit eivät sieppaa kasvuunsa eikä haihtumista tapahdu vaan päinvastoin! :)
Kiitos Markus!
Hieno esitys. Hyvä tuoda esille (ehkäpä hieman leikkimielisesti?) harmauden kääntöpuoli. Toivottavasti saamme lisää vastaavia kirjoituksia.
Kiitos mielenkiintoisesta vertailusta. Totta, harmaa on ankea, tylsä väri kun sitä on liikaa. Raskaan pilvinen, utuinen sää tuntuu unettavan. Mutta mielummin näin, kuin kovempia pakkasia, vaikka ne toisivatkin aurinkoa mukanaan. Kireällä pakkasella aurinko ei paljoa piristä, kun ulkona ei tarkene olla ainakaan pitkään. Lisäksi pakkanen tuo mukanaan käytännön ongelmia ja taloudellisia rasitteita etenkin energian tuotannolle ja liikenteelle. Näitäkään ei sovi vähätellä. Ollaan kiitollisia loppusyksyn ja talven matalapaineista ja kun aurinko pilkahtaa se tuntuu sitäkin piristävämmältä.