Pohjoisen napa-alueen ylle stratosfääriin syntyy tyypillisesti tähän aikaan vuodesta pohjoisimpia leveysasteita kiertävä polaaripyörre, joka saa alkunsa napa-alueen voimakkaan kylmenemisen ja ilmanpaineen laskun seurauksena. Viime päivinä polaaripyörre on puhkunut lähes ennätysvahvana eteläisen Grönlannin yllä, missä tuulen nopeudeksi on stratosfäärissä mitattu 80 m/s. Polaaripyörteen voimakkuudella tiedetään olevan kytkös myös talvisäähämme.
Voimakas polaaripyörre pitää talven loitolla
Voimakkaan polaaripyörteen aikoihin lauhan talvisään todennäköisyys leveysasteillamme on tavanomaista suurempi. Tiivis polaaripyörre suosii lauhoja ja kosteita länsivirtauksia pitäen kylmän ja arktisen ilman sisäpuolellaan. Tiiviin pyörteen aikoihin Atlantin NAO-indeksi on todennäköisesti positiivinen, mikä tarkoittaa vilkasta matalapainetoimintaa Islannin edustalla ja korkeapaineen aluetta Azoreilla. Näiden välistä Pohjois-Eurooppaankin pääsee usein virtaamaan lauhaa ilmaa lännestä.
Stratosfäärin voimakas ja äkillinen lämpeneminen napa-alueen ympäristössä johtaa polaaripyörteen heikentymiseen. Muutokset säätyyppiin seuraavat usein viikon tai parin viiveellä. Heikentyneen ja hajonneen polaaripyörteen jälkiseurauksena arktista ilmaa pääsee valahtamaan eteläisemmille leveysasteille, kuten Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan.
Sekä vahvan että heikon polaaripyörteen vallitessa on kuitenkin täysin sattumanvaraista, missä tavanomaista kylmemmän tai lämpimämmän sään alue sijaitsee. Sattumanvaraisuus on havaittavissa myös tämän hetkisessä säätilassa: Yhdysvalloissa kolkutellaan kylmyysennätyksiä ja samaan aikaan osassa itäistä ja pohjoista Eurooppaa sää on vuodenaikaan nähden jopa harvinaisen lämmintä.
Stratosfäärin lämpeneminen on lähtökohtaisesti helpommin ennustettavissa kuin keskileveysasteiden säätila alatroposfäärissä. Se, mihin, milloin ja miten stratosfäärin lämpenemisen aiheuttamat muutokset polaaripyörteessä vaikuttavat maanpinnalla, on puolestaan hankalammin ennakoitavissa.
Lauha marraskuu, mutta joulukuussa hyytyy?
On mielenkiintoista seurata polaaripyörteen vaikutusta säätyyppiimme alkavana talvena. Tiiviin polaaripyörteen vaikutukset näkyvät parhaillaan myös pitkän ajan ennusteissa: valtaosassa Eurooppaa tulevat viikot näyttävät tavanomaista lämpimämmiltä. Talvi loistaa poissaolollaan Etelä- ja Keski-Suomessa lähiajan ennusteissa.
Vahva polaaripyörre on kuitenkin osassa ennustemalleista jäämässä väliaikaiseksi vaiheeksi. Stratosfäärin lämpenemisen on ennustettu tapahtuvan Pohjois-Siperian yllä marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla ja tällä saattaa olla vaikutuksia säätyyppiimme.
21 eri ennustemallista koostuvassa GEFS-parviajossa (Global Ensemble Forecast System) länsituulet stratosfäärissä ovat selvästi heikkenemässä lähiviikkojen aikana.
Tämä on nyt lähinnä yhden meteorologin varovaista spekulointia, mutta tämän kaltainen muutos stratosfäärin tuuliolosuhteissa voi kieliä voimakkaasta kylmenemisestä, joka kuitenkin tapahtuisi viiveellä. Kääntyvätkö marraslauhat jouluhytinöihin – se jää nähtäväksi.
Forecan 4.11 laadittu kuukausiennuste kertoi että sää jatkuu koko Suomessa marraskuussa normaalia kylmempänä. Viikon päästä 11.11 uusi kuukausiennuste käänsi kaiken päälaelleen eli marraskuu jatkuukin normaalia lämpimämpänä. Tästä näkee että on aivan turhaa yrittää ennustaa säätä edes viikon päähän koska muuttujia on niin paljon ja ennusteet ovat entistäkin epäluotettavimpia. Joten spekulointi joulukuun säästä on tässä vaiheessa aivan turhaa.
Jenkkien ja eurooppalainen sääpalvelu ennustivat lokakuussa että Suomessa on normaalia lämpimämpi alkutalvi tammikuun alkuun asti.
Joten…
Oletan että tämä kaikki on seurausta ilmastonmuutoksesta (vanhalta nimeltään ilmastonlämpeneminen) . Muutaman viime vuoden aikana kesät talvet läpeensä joka kuukausi on ollut aina joko normaalia kylmempi tai normaalia lämpimämpi mutta ei koskaan normaalilämpöinen. Ja normaalia kylmempi ja normaalia lämpimämpi ovat kuukauden sisälläkin vuorotelleet esim 1-2 viikon sykleissä kuten tässä kuussa ja lokakuussa ja syyskuussa jne.
Eli synkkä totuus ilmastonlämpenemisestä meille suomalaisille on paljastunut ja niille jotka ovat haaveilleet että Suomessakin on pian Manner Eurooppalainen talvi ovat joutuneet pettymään. Lumiraja ei pakene Lappiin eivätkä maanviljelijät Suomessa viljele viljoja läpi vuoden. Ehei hyvät maanmieheni, Suomessa ilmasto ei lämpene vaan esim mahdollisen Golf- virran kääntymisen myötä tai jopa ilman sitäkin Suomessa ilmasto viilenee. Talvista tulee sateisia lunta ja vettä, pakkasta ja suojaa vuoronperään ja kesät ovat joko täysin kuivia ja kuumia kuten 2018 tai sitten viileitä ja sateisia. Mutta ei enää koskaan normaaleja lämpötiloja. Eikä sademääriä.
Pakkasia ja lunta on saatu 2010 lähtien jopa Etelä ja – Lounais Suomessa reippaasti aika monena talvena. Aikanaan jopa päättäjät uskoivat tähän lämpenemiseen ja lumirajan nousuun lapin korkeudelle asti ja siksi VR tilasi Pendoliinoja joiden toimntakyky on nähty nykyisillä etelän pakkasilla ja Tielaitos hävitti Tiekarhuja ja myi niitä mm. Viroon koska niille ei katsottu olevan mitään käyttöä lumettomassa Etelä Suomessa. Että näin
Näinpä
Kylläpä vaan nuo 15 vuorokauden ennusteet on aika hyvin pitäneet kutinsa. Suomi on vaan sijaintinsa puolesta epäkiitollinen paikka ennustaa säätä. Kannattaa kuitenkin yrittää. Esim. juuri tuo polaaripyörteen käytös antaa kyllä osviittaa oraakkeleille. Enemmän luotan Forecan ennusteisiin kuin tänne palstalle kirjoittavien ennusteisiin.
Pari synkkää totuutta: harrastelija meteorologi ei pärjää ammattilaisille ja mielipide ilmastotieteilijä on erittäin epäluotettava ammattilaisiin verrattuna.
Tuon perusteella vasta joulukuussa talvi.
Eli jos oikein ymmärrän, niin tuo tuuliennuste, mikä kaaviossa on, on 14 vrk eteenpäin blogikirjoituksesta, eli ulottuu 28.11. asti? Ja stratosfäärin tuulten heikkeneminen tänä aikana johtaa siis stratosfäärin äkilliseen lämpenemiseen (sudden stratospheric warming) joka taas puolestaan usein johtaa polaaripyörteen heikkenemiseen/ murtumiseen? Ilmeisesti siis viiveellä niin, että kun tuulet heikkenevät kuun loppuun mennessä, niin äkillinen lämpeneminen tapahtuisi kuun vaihteessa, ja siitä seuraava polaaripyörteen hajoaminen ehkä itsenäisyyspäivän tienoilla, mistä alkaisi useamman viiko kylmä kausi? Onko aikataululuonnokseni oikean suuntainen?
Muuten, eikö nyt olla auringonpilkkuminimissä, ja täten 3 kovaa talvea edessä? Onko tätä huomioitu vuodenaikaisennusteissa – nythän ennustetaan normaalia lämpimämpää talvea…
Kiitos kommentista ja kysymyksistä, Jyri.
Näin on, ennuste yltää marraskuun loppuun saakka. SSW on kytköksissä tuulten heikkenemiseen: stratosfäärin lämpeneminen ja zonaalisten tuulten heikkeneminen kulkevat yleensä käsi kädessä. Polaaripyörteen heikkeneminen johtaa usein myös sen jakaantumiseen, jolloin arktisen ilman pulsseja pääsee herkemmin valahtamaan jopa keskileveysasteille.
On hankala arvioida, miten mahdollinen stratosfäärin lämpeneminen marraskuun loppupuolella vaikuttaa tänä vuonna polaaripyörteeseen ja Suomen säähän. Toistaiseksi pitkän ajan ennusteet ovat olleet tavanomaista lämpimämmän sään kannalla, mutta täytyy toki muistaa, että polaaripyörteen heikkenemisen vaikutukset maanpinnalla ovat sattumanvaraisia ja paikallisia: kaikkialla ei ole samanaikaisesti kylmää, vaan lämpimiäkin alueita löytyy. Tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kuitenkin kasvanut Euroopan, Euraasian ja Yhdysvaltojen mantereella polaaripyörteen heikkenemisen myötä.
Tämä meneillään oleva lauha jakso tietää sitä, että Etelä-Suomessa ja Lounais-Suomessa terminen talvi tuskin pääsee alkamaan tavanomaiseen aikaan ja osassa Keski-Suomeakin jo alkanut terminen talvi jouduttaneen perumaan ja uusi alku siirtämään myöhäisempään ajankohtaan.
Pohjoisessakin lämpötilapoikkeama tulee raketin lailla ylöspäin. Marraskuun 10. päivän tienoilla oltiin keskilämpötilassa Sodankylässä vielä yli -15 asteessa ja siten ennätysvauhdissa, mutta viime päivät ovat muuttaneet tilannetta siten, että keskilämpötila on eilisen jälkeen ”enää” rapiat -11,7 astetta ja sellainen riittäisi vuodesta 1908 alkaen kylmyystilastossa vasta sijalle 12. Kun lauha jakso tulee vielä jatkumaan ja tilastoissa on useita marraskuita aivan muutaman kymmenyksen sisällä tuosta lukemasta, niin voi hyvinkin olla, että kohta tämä marraskuu ei ole pohjoisessakaan enää edes 20. kylmimmän joukossa. No, poikkeama on edelleen yli 4 astetta tavanomaista kylmemmän puolella, mutta ennätysjuna meni jo ja todennäköisesti myös muutkin kärkisijat valuvat tavoittamattoman kauas.
Tämä nykypäivän sää on vaikkapa kuukausikeskilämpötilojen kylmyysennätysten osalta verrattavissa siihen, että vertaa piirikunnallisen tason juoksijaa arvokisatason maratonjuoksijaan. Pysyy vauhdissa mukana jonkin aikaa, mutta ei koskaan maaliin asti. Ja sitten kun se kyydistä putoaminen tapahtuu niin jäädäänkin kauas.