Eurokärvennys 2019: lämpöennätykset rikki 6 maassa – ilmastonmuutosta vai sattumaa?

Julkaistu

Eurooppaa on tänä vuonna grillattu kahdella intensiivisellä helleaallolla, joista ensimmäisen nimesimme afrohelteeksi. Kuumuus levittäytyi Afrikasta ensimmäisen kerran Eurooppaan kesäkuun loppupuolella, jolloin mittaushistorian lämpöennätys kirjattiin uusiksi Ranskassa. Kuukauden päästä saapuneen seuraavan kuuman puhalluksen yhteydessä lämpöennätykset paukkuivat rikki viidessä Länsi-Euroopan maassa. Ja nyt tuon helleaallon jäänteet ovat vaeltaneet kohti Grönlantia sulattaen jäätiköitä ennätystahtiin. Tanskan Ilmatieteen laitoksen mukaan Grönlannin ”sydämessä” kaukana sisämaassa yli 3200 metrin korkeudessa mitattiin perjantaina ennätykselliset ja huolestuttavat (!) 4,7 astetta, kun normaali lämpötila alueella on 13 pakkasastetta. Väistämättä herääkin kysymys: onko tämä kaikki ilmastonmuutoksen syytä vai sattumaa?

Nämä lämpöennätykset menivät uusiksi

Kaikkien aikojen lämpöennätykset kirjattiin kuluneen kesän aikana uusiksi Alankomaissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Saksassa. Norjassa sivuttiin kaikkien aikojen ennätystä, mutta ei ylletty uuteen ennätyslukemaan.

Kuluneen kesän aikana maakohtaiset lämpöennätykset paukkuivat rikki yhteensä kuudessa valtiossa. Lisäksi Norjassa sivuttiin vuonna 1970 tehtyä lämpöennätystä, 35,6 astetta, mutta lopullisessa laatuvalvonnassa tätä lukemaa ei hyväksytty (kts. linkki tekstin lopussa).

Ennätysaallon käynnisti kesäkuussa Ranska:

  • 46,0 astetta, Vérargues, Hérault (28.6.2019)

Ja heinäkuun 25. päivänä kirjattiin seuraavat ennätyslukemat:

  • Alankomaat: 40,7 astetta, Gilze en Rijen (25.7.2019)
  • Belgia: 41,8 astetta, Begijnendijk, Flemish Brabant (25.7.2019)
  • Iso-Britannia: 38,7 astetta, Cambridge, Cambridgeshire (25.7.2019)
  • Luxemburg: 40,8 astetta, Steinsel (25.7.2019)
  • Saksa: 42,6 astetta, Linger, Ala-Saksi (25.7.2019)
Kuluneen kesän kuumimmaksi lukemaksi on kirjattu Etelä-Ranskan 46,0 astetta. Tämä kuva on Ranskan Rivieralta (M. Mäntykannas).

Ilmastonmuutosta vai sattumaa?

Heinäkuun lopun helleaallossa poikkeuksellista oli sen laajuus ja intensiivisyys: uusia maakohtaisia lämpöennätyksiä kirjattiin peräti viidessä valtiossa ja osassa näistä vanha ennätys ylittyi asteella, jopa parilla. Lisäksi rikottiin liuta paikkakunta- ja sääasemakohtaisia ennätyksiä: mm. Pariisissa uudeksi ennätykseksi kirjattiin 42,6 astetta, ja vanha ennätys ylittyi yli kahdella asteella. Tiettävästi koskaan aikaisemmin ei ole nykyisen mittaushistoriamme aikana mitattu Euroopan alueella 40 asteen ylitystä yhtä pohjoisessa (leveyspiirillä 52 °N) kuin tämän heinäkuun helleaallossa.

Suomessakin ennätyshelteistä saatiin maistiaisia heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin asemakohtaisia ennätyksiä rikkoutui mm. Länsi-Lapissa, Helsinki-Kaisaniemessä, maan lounaisosassa ja Ahvenanmaalla.

Kaikkien näiden ennätysten takana ei enää mielestäni ole pelkkä sattuma. Toki esimerkiksi heinäkuun lopun helleaaltoon vaikutti ennen kaikkea Afrikasta saapunut kuuma ilmamassa ja pitkään paikallaan pysynyt korkeapaineen alue, joiden yhteisvaikutuksesta sää kuumeni Länsi-Euroopassa päivä päivältä.

Yhdeksi ilmastonmuutokseen liittyvistä lieveilmiöistähän on ehdotettu sitä, että erityisesti keskileveysasteilla samantyyppiset säätilanteet voivat lukkiutua paikoilleen yhä pidemmäksi aikaa. Kesäaikana tämä tarkoittaisi Euroopan yllä entistäkin pitkäkestoisempia korkeapaineen alueita. Jo pelkästään se, että korkeapaine sinnittelee paikallaan pitkiä aikoja ja ehtii lämmittämään ilmaa ympäristössään, lisää uusien lämpöennätysten ja erittäin kuuman sään todennäköisyyttä. Mitä pitkäkestoisempia korkeapaineita tulevaisuus tuo tullessaan, sitä kuumemmaksi meno yltyy. Täytyy sitten toki muistaa lieveilmiö toisinkin päin: viileitä ja hyvin sateisiakin kesiä on odotettavissa.

Päivitetty 7.8.2019: Lower Saxony -> Ala-Saksi / Norjan 35,6 asteen lukemaa ei hyväksytty laatuvalvonnassa: https://www.met.no/nyhetsarkiv/hvorfor-ikke-alle-hoye-malinger-blir-rekorder

30 vastausta artikkeliin “Eurokärvennys 2019: lämpöennätykset rikki 6 maassa – ilmastonmuutosta vai sattumaa?”

  1. ”Linger, Lower Saxony”

    En ihan usko, että Saksassa on tällaista paikannimeä. Ei kannata ehkä suoraan kopioida kaikkea joltain englanninkieliseltä sivulta.

    1. Herra huu, kiitos tarkkaavaisuudesta. Tämä on nyt päivitetty blogiin suomenkielisenä versiona ”Ala-Saksi”.

  2. Lämmin sää on ilmastonmuutosta, mutta kylmä sää on normaalia vaihtelua, niinpä niin. Sääkuviot ovat menneet uusiksi Auringon aktiivisuuden laskettua hyvin alas. Eiköhän niitä kylmyysennätyksiäkin lähitalvina hätyytellä.

    1. Jospa nyt jonain talvena saataisiin ihan ekaksi ne pakkaslukemat nelosella alkavaksi, sitäkään ei pariin viime talveen tapahtunut missään päin Suomea. Sitten seuraava askel voisi olla 2000-luvun pakkasennätys joka on rapiat -43 astetta, sekin on ehtinyt jo yli 13 vuoden ikään. Sitten -45 asteen alitus, jonka viimeisin alitus vietti viime talvena jo parikymppisiään, uutta sellaista kun ei ole tapahtunut 29.1.1999 jälkeen. Vasta sitten -45 asteen jälkeen voidaan alkaa edes ajattelemaan pakkasennätyksiä uudelleen.

      1. Ajattelin asiaa Euroopan tasolla, niin kuin blogimerkinnässäkin tehtiin. Mutta eipä niitä uusia lämpöennätyksiäkään ole Suomessa juurikaan ropissut. Niitähän pitäisi jo tulla solkenaan. Jos Norjassakin lämpöennätys on liki 50 vuoden takaa, niin eihän se ilmasto mihinkään ole lämmennyt Skandinaviassa. Tämä jatkuva rummutus on sikäli erikoista.

        1. Leone, tähän pienenä välikommenttina: Suomessa on kyllä 2000-luvulla rikottu lukuisia lämpöennätyksiä, kuten kuukausi-, keskilämpötila- ja paikkakuntakohtaisia. Lisäksi vuonna 2010 ylittyi mittaushistoriamme lämpöennätys Liperissä, 37,2 astetta. Tätä ylitystä pitäisin merkittävänä.

          Viimeisimpänä merkittävänä ylityksenä oli esim. Helsinki-Kaisaniemen asemakohtainen ennätys, ja tällä asemalla havaintoja on kuitenkin tehty jo 175 vuoden takaa, joten ennätystä voidaan sikälikin pitää tärkeänä.

          1. Ei tämä ennätysten tahti riitä mihinkään. Lämpenemisen Suomessa pitäisi nyt olla 0.5 astetta per vuosikymmen, ja samaa luokkaa myös viime vuosikymmenet, joten siitä voi tilastollisesti arvioida kuinka usein ennätyksiä jo pitäisi tulla. Jos edellinen lämpöennätys tuli 2010, niin siitä on jo kauan. Ja eihän tässä ole kai päästy lähellekään sitä, se saattoi vain olla äärimmäinen poikkeus.

  3. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Aiheeseen liittyen, ilmastonmuutoksen vaikutusta kesän helleaaltoon Länsi-Euroopassa on jo ehditty tutkia. Päätulos oli se, että helleaalto oli ilmastonmuutoksen takia n. 100 kertaa todennäköisempi kuin ilman ilmastonmuutosta. Toisin sanottuna, lämpötilat olisivat olleet n. 1.5 – 3 astetta alempia ilman jo lämmennyttä ilmastoamme. Lisää tietoa aiheesta: https://www.worldweatherattribution.org/human-contribution-to-the-record-breaking-july-2019-heat-wave-in-western-europe

    Ps. Tuota Norjan 35.6°C lukemaa ei hyväksytty laatutarkistuksessa: https://www.met.no/nyhetsarkiv/hvorfor-ikke-alle-hoye-malinger-blir-rekorder

    1. Hei Mika,

      Kiitos kommenteista ja linkeistä. Tutustun tuohon tutkimukseen ajan kanssa, mutta kiistatta sanoma on siis selvä: helleaallot ovat tulleet jäädäkseen.

      Huomasin nyt itsekin jälkikäteen, ettei Norjan lukema mennyt hyväksyntään – päivitän tämän tiedon myös tekstiini.

  4. Hei Markus! Olisi kiinnostavaa saada vastaava selvitys siitä mikä on aiheuttanut Uralin länsipuolista Venäjää ja Suomessa erityisesti Pohjois-Karjalaa koetelleen poikkeuksellisen kolean heinäkuun ja alkaneen elokuun lähes syksyisen sään. Esim. Joensuussa on ollut viimeksi yli +15 C viime viikon sunnuntaina (28.7) .Päivästä toiseen on ollut pilvistä, yllättäen ilmaantuvia sadekuuroja, koleaa tuulta jne. Ei kuulosta normaalilta heinä-/elokuun vaihteessa. Heinäkuun toinen viikko oli myös samanlainen Pohjois-Karjalassa.

    Olisiko mahdollisesti niin, että Venäjälle lukkiutunut arktinen ilmamassa mahdollisti Länsi-Euroopan ennätyshelteet kun Siperian ja Jäämeren ilmamassat jäivät Euroopan itärajoille kauaksi Keski-Euroopasta. Vienanmeren kylmäpurkaukset hädin tuskin viilensivät säätä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Millä tavalla jatkossa suhtaudutaan kylmyysennätyksiin? Ovatko ne ilmastonmuutosta vai sattumaa?

    1. Hei Juha,

      Toivottavasti tähän kysymykseen saitkin jo vastauksen kollegani uusimmassa blogipäivityksessä:

      https://blogi.foreca.fi/2019/08/ita-suomi-2019-toppatakkiheinakuu/

  5. Ilmaston lämpeneminen 50% + hiljainen auringon aktiivisuus 50% ennätyksien takana :) Oma näkemys.
    Vuosi 2010 osuu auringon ap-index minimin lähelle myös jolloin Suomessa ja Venäjällä oli ennätyksellisiä helteitä.

    Kuten myös aikaisemmista Suomen erittäin kuumista lämpötiloista suurin osa:
    1914, 1933, 1934, 2010 jne :
    https://4k4oijnpiu3l4c3h-zippykid.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/07/clip_image006-2.jpg
    https://www.suomi9000.fi/Suomi/uushlp/html/fin-42es.htm

    Eli kyllä Markus olet oikeilla jäljillä, tuskin ilman näin lämmintä ilmastoa olisi näin kuuma :) Mutta jos nyt muistelee auringonmaksimikesiä 2015-2017 välillä kun ap-index oli katossa :
    https://services.swpc.noaa.gov/images/solar-cycle-planetary-a-index.gif

    Ainakaan itselle ei muistu tuolta aikaväliltä kesiä kun sään vaihtelu olisi ollut niin suurta kuin nyt 2019 tai 2009-2010.

    Siksi sanoinkin ilmastonmuutos 50% aurinko 50% :)

  6. Markus, Markus, älä viitsi aikuinen ihminen. 1930 – luvulla oli ennätyskuumaa niin täällä kuin USA: ssa. Eikä Euroopassa kuten esim. Ranskassa mittauspisteet olleet edes realistisella tasolla. Kuten talojen katolla ja moottoriteiden välissä.

    Vahvasti liioittelua on myös Grönlannin sulaminen, toisaalta nythän pohjoisessa on kesä. Jos sulaminen jatkuisi samalla tahdilla niin puolet olisi sulanut 2 500 vuoden päästä. Nytkään siellä ei sula: https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/overlay=temp/orthographic=0.20,92.82,622/loc=-40.787,74.202

    Mitä tulee taas eteläiseen jäätikköön, niin sielläkään ei sula, vaikka sitä kuinka hehkutettiin suorastaan. https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/overlay=temp/orthographic=25.60,-80.35,529/loc=100.061,-84.934 Tulevana talvena pohjoinen tulee hehkumaan yhtä violetin punaisena kylmästä kuin etelä nyt.

    1. P.S. Lähteenä linkeilleni: GFS / NCEP / US National Weather Service

    2. No eihän Markus väittänytkään, että Grönlanti sulaisi. Totesi vaan, että jäätikkö sulaa ennätystahtia, kuten sulaakin.

    3. Val, kiitos kommentista. Jäätiköiden sulamiseen en osaa ottaa kantaa sen enempää, koska en ole aiheeseen perehtynyt. Yksittäisiä lämpimiä vuosikymmeniäkin on varmasti eri mantereilla esiintynyt aikaisemmin, mutta mantereiden tai maiden sijasta on syytä ottaa huomioon kokonaiskuva globaalilla tasolla:

      https://climate.nasa.gov/news/2841/2018-fourth-warmest-year-in-continued-warming-trend-according-to-nasa-noaa/

      Lämpeneminen näkyy selvästi.

  7. Muutokseltahan tämä tuntuu, mutta Suomen osaksi taitaa tulla enemmänkin kylmyysennätyksiä. Ennen kaikkea nuo ilmamassojen liikkeet tuntuu muuttuneen kummallisesti, vaikka niiden yhteenlaskettu lämpösisältö ei olisikaan paljon muuttunut..

  8. En olisi niin huolestunut lämpötiloista, mutta sademäärät ovat romahtaneet kahtena kesänä peräkkäin.
    Sunnuntain Forecan ennusteessa oli Keski-Suomeen luvassa 15 mm sekä kuurottaista että jatkuvaa sadetta. Tänä aamuna oli ennuste muutettu kuurottaiseksi ja 8 mm:iin. Juuri lounaan jälkeen petyin, kun nekin vähäiset ripsut oli poistettu???
    Missä ovat sateet ja laajat sadealueet? Ensin oli kuumaa ja kuivaa kesää. Sitten tuli kylmää ja kuivaa. Perinteistä kosteaa ja sateista mätäkuuta ei ole ollut kahteen kesään eikä syksytkään ole olleet kovinkaan sateisia. Ensialkuun ilmaston sanottiin muuttuvan pilviseksi, harmaaksi ja sateiseksi Suomen osalta, mutta nythän on kaikkea muuta. Sateet ovat kuin lottovoittoja viljelijöille ja metsänomistajille, kun sadealueet ovat pieniä repaleisia pilvimuodostumia mitättömine vesimäärineen. Mistähän muutoksesta sateiden osalta lie kysymys? :)

    1. Bosse, kyllähän tässä kuivuudesta on kärsitty laajoillakin alueilla. Siitä kielii jo se, että viranomaisen metsäpalovaroitus on ollut ties kuinka kauan voimassa. Nyt sää on muuttumassa kuitenkin epävakaisemmaksi, tosin ainakin alkuun sateet ovat paikallisia ja kuurotyyppisiä. Uskon, että viimeistään syksyn matalapaineet korjaavat tilanteen. Moni kaipaa sieniäkin, mutta sato jää pieneksi vähillä sateilla.

  9. Tälläkin vuosikymmenellä on jo monen Euroopan maan lämpöennätys noussut nelosella alkavien lämpötilojen kerhoon. Ainakin Alankomaissa, Belgiassa ja Luxembourgissa, kaikissa tänä vuonna ja Itävallassa vuonna 2013. Tsekissäkin mitattiin lämpöennätys, 40,4 astetta vuonna 2012, mutta sitä en tiedä, milloin on tapahtunut ensimmäinen +40 asteen ylitys Tsekissä.

    Seuraavat +40 asteen ylittävät Euroopan maat lienevät Iso-Britannia, Valko-Venäjä ja ensimmäisenä Baltian maana Liettua.

    1. Mielenkiintoista ja toisaalta pelottavaa seurata tätä ilmiötä. Nyt heinäkuun loppupuolella mitatut 40 asteen ylitykset olivat korkeimmillaan jo leveyspiirin 50 pohjoispuolella. Mainitsemasi maat voivat hyvinkin olla seuraavia listan jatkeena.

  10. Hei Markus,
    Mielestäni hellepäivien lukumäärän jatkuva ja kiihtyvä lisääntyminen kertoo selkeästi ilmastonlämpenemisen vaikutuksesta. Samoin ukkoset tuntuvat lisääntyneen Suomessa aivan kuten ilmastotiedemiehet ovat ennustaneetkin. Kiitos hyvistä kirjoituksista.

    1. Hei Maarit,
      Kyllä, ilmastonmuutos korreloi meillä mm. hellepäivien lukumäärän todennäköisyyden lisääntymisenä. Sitä vastoin ukkosten osalta tilanne ei ole yhtä selkeä: nythän kuluneen heinäkuun aikana meillä salamoi vähiten 60 vuoteen.

  11. https://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

    Satelliittimittausten mukaan heinäkuu ei globaalisti ollut mitenkään erikoinen. EU sen sijaan julisti ennätyksellistä kuumuutta, eli näillä maanpäällisillä vääristellyillä aikasarjoilla tehdään aiheetonta propagandaa.

    UAH ja Ilmatieteenlaitoksen mittaukset muuten ovat aika hyvin linjassa keskenään. ENSO tosin näkyy UAH:issa selvästi kun Suomessa se ei oikeastaan näy ollenkaan. Mutta ENSO redusoituna ovat aika hyvin linjassa. Tästä voidaan päätellä, että todellisuudessa ollaan globaalistikin 1930 -luvun tasolla.

    1. Spencer is a signatory to ”An Evangelical Declaration on Global Warming”.
      Se sitten Roy Spencerin mielipiteistä.

  12. Tuo UAH:in viime vuosien pomppu johtuu todella voimakkaasta El Ninosta. Sitten kun tulee voimakas L Nina, niin anomalia putoaa miinukselle.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.