Alle kolme viikkoa aattoon – valkea vai musta joulu?

Takana on jopa ennätyksellisen vähäluminen marraskuu, ja joulukuun alkupuoliskonkin lumitilanne jää normaalia huonommaksi. Monelle meistä joulu on rauhoittumisen aikaa ja lumi tärkeä elementti joulun tunnelmaa. Tätä kirjoittaessani jouluun on tasan kolme viikkoa eli aivan liian pitkä aika yksityiskohtaisille ennusteille, mutta pystyykö lähiviikkojen suursäätilan perusteella arvioimaan jo joulun lumitilannetta? Myös tilastot auttavat tarkastelussa.

Katso ja kuuntele videolta tarkemmin lähiviikkojen sääennuste.

Lapissa takuuvarma valkea joulu, Turussa pienin todennäköisyys

Kun tutkitaan viimeisintä ilmastovertailujaksoa vuosien 1981-2010 osalta, voidaan todeta, että joulu on takuuvarmasti valkea suuressa osassa Lappia, Kainuuta ja monin paikoin myös Pohjois-Karjalassa. Valkean joulun todennäköisyys korreloi voimakkaasti rannikon läheisyyden kanssa: mitä lähempänä sulaa merta ollaan, sitä suurempi todennäköisyys mustalle joululle. Mantereen puoleisista kaupungeista Turussa on huonoin todennäköisyys valkealle joululle: siellä joka toinen joulu on musta. Helsingissä, Porissa ja Vaasassa yli puolet jouluista on valkeita, Jyväskylässä ja Oulussa suurin osa.

Valkean joulun todennäköisyys tilastoissa.

Pakkaset saapuvat pohjoiseen, etelä kahden vaiheilla

Lähitulevaisuuden säätyyppi on Suomessa kahtiajakoinen: pohjoinen kuuluu kylmän ja kuivemman pakkasilman piiriin, kun taas eteläinen Suomi on lauhemman ja kylmemmän ilman rajamailla. Ilmamassojen rajavyöhykkeelle tuppaa syntymään matalapaineita ja sadealueita. Lauantaina lumipyry näyttäisi tuovan reilusti lunta suureen osaan maata, mutta esimerkiksi etelärannikolla lumi tuskin kauaa pysyy maassa. Pyryn jälkeen pakastuu ja ensi viikko näyttääkin melko kuivalta pakkasviikolta valtaosassa maata, joten lauantain aikana satava lumi jää maahan etelä- ja lounaisrannikkoa lukuun ottamatta. Lapissa lumipeite voi tämän viikon aikana vahvistua jopa 20-40 senttimetrillä.

Pohjoisesessa lähiviikot näyttävät talvisilta ja valkea joulukin todennäköiseltä. Kuva: Tiina Korhonen

Pitkän ajan ennuste: valkea maa ennen joulua, jouluviikolla säätyyppi muuttuu

Näin joulun alla seuraamme tiiviisti mm. Euroopan keskuksen (ECMWF) lanseeraamia pitkän ajan sääennusteita ja pohdimme joulun lumitilanteen kohtaloa. Uusin pitkän ajan ennuste on hyvin linjassa 10-15 vuorokauden päähän yltävien numeeristen ennusteiden kanssa: säätyyppi kylmenee ja kuivuu viikonlopun jälkeen ja ensi viikolla valtaosassa maata on lumipeite. Kylmeneminen tietää myös kipakoita pakkasia erityisesti pohjoiseen, missä voidaan ensi viikolla käväistä -30 asteen kylmemmällä puolella. Etelässä tuuli suojelee pakkasen kiristymiseltä.

Joulua edeltävällä viikolla on hyvä mahdollisuus siihen, että lähes koko Suomesta löytyy lunta, mutta joulua kohden näkyy säätyypin muutos. Pitkän ajan ennuste tuo meille jouluviikolle lauhan sääasetelman loskakeleineen, joten ennen joulua sataneet lumet uhkaavat sulaa ainakin rantaviivan läheisyydestä pois. Tämän ennusteen nojalla on kuitenkin toivoa siitä, että joulu alkaa valtaosassa maata valkeana, joskin rannikoilla musta joulu näyttää tänäkin vuonna todennäköisemmältä skenaariolta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pitkän ajan ennusteet ovat yhä kokeiluasteella ja tilanne voi muuttua. Seurataan lähestyvän joulun kohtaloa vielä lähiaikoina!

Kurkkaa tuorein jouluviikolle asti yltävä kuukausiennuste Forecan etusivulta!

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

17 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    Näin se näyttää menevän, että yli 95%:esti on valkea Joulu. 1930- ja 1950- luvuilla oli usein mustia Jouluja, siinäkään kohtaa ei muutoksia huonompaan ole tullut.

  2. Leone sanoo:

    Lumettomat joulunajan päivät Pirkanmaalla:

    1930 -luku: 15
    1940 -luku: 4
    1950 -luku: 10
    1960 -luku: 0
    1970 -luku: 7
    1980 -luku: 1
    1990 -luku: 9
    2000 -luku: 7

    Lineaarinen trendi osoittaa että mustat joulunajan päivät ovat vähentyneet tuona aikana 4 pv per vuosikymmen. 2010 -luku tulee olemaan lähellä 1930 -lukua, mutta kahta mustien Joulujen vuosikymmentä ei tule peräkkäin, joten 2020 -luku tullee olemaan valkeiden Joulujen vuosikymmen.

    • Petri sanoo:

      Näyttää siltä, että Etelä-Suomessa kunnon lumiset pakkastalvet jäävät entistä lyhemmiksi ja tilalle tulevat pidemmät syksyt. Pysyvä lumipeite tulee entistä myöhemmin sään lämpenemisen vuoksi. Merikään ei jäädy koko talvena ollenkaan. Pidentyneet syksyt ovat jo jossain määrin lisänneet mustia jouluja Etelä-Suomessa. Jos samanlainen suunta jatkuu, voi talvet kadota kokonaan.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-ovat-tulevaisuuden-talvet-etela-suomessa-talvet-jaavat-historiaan-tilalle-tulevat-pitkat-harmaat-syksyt/7148930#gs.qaki1YU

      • Leone sanoo:

        Joulunajan tilastojen mukaan syksyt eivät ole venyneet viimeisten 80 vuoden aikana, vaan pikemminkin päinvastoin. Pirkanmaa on aika lailla eteläistä Suomea, joten tietosi ovat virheellisiä.

  3. Kalaneuvos sanoo:

    Arvailuahan joulun sää on tässä vaiheessa, mutta tuo mahdollinen säätyypin muuttuminen jouluviikolla voi
    muuttaa tilannetta radikaalisti. Lunta on varmasti suuressa osassa maata, eri asia on muuttuuko osassa maata valkea joulu loskaiseen jouluun.

    Tuosta lumitilanteesta muistuttaisin, että lumitilanne voi muuttua suurestikin jo yhden yön aikana ohi kulkeneen matalapaineen ansiosta. Tietääkseni pienestäkin vesimäärästä voi kehittyä useita senttejä lunta.

  4. Peter sanoo:

    En kaipaa lunta enkä varsinkaan liukkaita kelejä taikka tiukkoja pakkaslukemia. Täällä etelärannikolla on ihan hyvä talvisää, jos on vaikkapa muutama aste lämmintä ja poutaa. Tai jos nyt sattuu satelemaan, niin melkein parempi että tulee vetenä. Katujen kunnossapito on jopa pk-seudulla paikoin niin surkeaa, että pienikin lumipyry sekoittaa liikenteen täysin ja jos kotikadulta haluat jonnekin, itse pitää aurata ja hiekoittaa. Joulu tulee ja menee, lumilla tai ilman.

  5. Tunturisusi sanoo:

    Mukavaa tämä Valkean joulun odotus – ja kaikkein mukavinta on sitä seurata joka vuosi Forecan sääblogista.

    Asun kartalla alueella 2, ja täällä yleensä on aina valkoinen joulu ja seuraillaan vain sitä, miten käy Helsingin ja muun etelän.

  6. Klaara sanoo:

    Iänikuinen keskustelu! Miksi ihmeessä joulun pitäisi olla valkoinen? Vihreä joulu on paljon jouluisempi.

    • Mika sanoo:

      Valkoinen joulu on mukavampi ja minusta toivottavampi kuin musta.
      Ihan pelkästään valoisuuden vuoksi, sillä talvipäivän seisauksen aikainen pimeys on rasittavaa kaikenkaikkiaan.

      Vihreää joulua näillä leveysasteilla ei tule olemaan ikinä, koska valon puute huolehtii kasvukauden päättymisestä, vaikka lämpötilat olisivat kymmenekin astetta korkeampia.

      • Petri sanoo:

        Jos lämpötila nousi talvikuukausina riittävästi plussalle useina vuosina peräkkäin, tietäisi se sitä, että ensimmäisenä meiltä katoaisivat perinteiset havupuumme mänty ja kuusi. Ne vaativat ainakin 4 kk:n talvehtimiskauden ennen seuraavaa kasvukautta. Ilman sitä ne eivät kasva ja puustosta tulisi lehtipuuvaltainen.

        Samoin tulisi käymään muulle kasvillisuudellemme ja eläimistölle, jotka ovat riippuvaisia määrätyistä kasveista. Valon määrällä on merkittävä osuus, mitkä kasvit viihtyvät kyseisessä valaistuksessa.

  7. lumetonta sanoo:

    Mieluummin lakastunut nurmikko ja muu kasvillisuus vaikka koko talven, kuin etenkään viittä senttiä enempää lunta. Miksi ihmiset pitävät lunta mukavampana, kuin kasvillisuutta? Lumi on kuitenkin tylsän näköistä, kuollut elementti.

    • herra huu sanoo:

      Minustakin paljas maa ja edes jonkinlaiset värit eli vihreän ja ruskean haalentuneetkin sävyt näyttävät kauniimmilta kuin tylsä lumi, joka ei enää parin päivän jälkeen ole mikään erityisen esteettinen näky mielestäni vaan yliarvostettu elementti. Lisäksi lumi hohkaa kylmyyttä, joten sama lämpötila tuntuu lumisessa ympäristössä kylmemmältä kuin lumettomassa.

  8. Petri sanoo:

    Lumesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun lämpötila nousee plussalle ja pakastaa uudelleen, syntyy jäätä ja tästä puolestaan aiheutuu kolareita ja liukastumisia. Suojasään yhteydessä saattaa tulla vielä joku lumi-, räntä- tai vesikuurokin.

    Talvipäivän seisauksesta aletaan mennä kohti kevättä ja päivät alkavat pitenemään. 3 kk siitä eteenpäin on kevätpäivän tasaus.

  9. Petri sanoo:

    Itse en välitä lumesta, mutta pakkasta voisi olla muutama aste, jotta keli pysyy kuivana. Lumesta on ylimääräistä työtä kunnille, tiepiireille, taloyhtiöille ja yksityisille asukkaille, kun ne poistavat lumet ajoteiltä ja kulkuväyliltä. Kunnille, tiepiireille ja taloyhtiöille se on maksullista palvelua, mistä me kaikki maksamme. Yksityisille asukkaille aikakin on rahaa lumia poistaessa pihoiltaan. Samassa ajassa olisi pystynyt tekemään muitakin kotiaskareita.

  10. Petri sanoo:

    Muistan 1970-luvulta yhden lumettoman joulun ja talven, kun äiti osti minulle joululahjaksi sukset eikä silloin tullut koko talvena lunta ollenkaan tai jos tuli, se muuttui vedeksi.

    1980-luvulta muista ainakin yhden tosi kylmän talven, jolloin oli ihan Etelä-Suomea myöten -35 °C pakkasta. Mustia jouluja ei monta ollut. 1990-luvullakaan ei ollut kuin pari mustaa joulua

    2000-luvulla alkoivat mustat joulut yleistymään päästöjen vaikutuksesta. Silloin Etelä-Suomessa oli jo lähes joka toinen joulu musta. Lähes joka toinen joulu oli musta. Paikalliset poikkeukset ovat aina mahdollisia.

    2010-luku tulee olemaan 2000-luvun luokkaa. Usein pysyvä lumi on tullut Etelä-Suomeen ihan viikkoa ennen joulua.

    • herra huu sanoo:

      1985 ja 1987 olivat molemmat erittäin kylmiä talvia, etenkin jälkimmäinen. Helsingin pakkasennätys taitaa olla tammikuulta 1987. 2000-luvulla saattoi huomata lumettomien joulujen yleistymisen. Etelä-Suomen sisämaassa sellaiset olivat aiemmin melko harvinaisia, mutta nykyään ainakin luokkaa yksi kolmesta.

    • Jöns sanoo:

      Keskimäärin pysyvä lumi tulee Helsinkiin 26.12. ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan näin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.