Month: marraskuu 2017

Marraskuussa ei Suomessa juuri korkeapaineita katseltu.

Meteorologiaksi sanottuna: viileän polaarisen ilmamassan ja lämpimämmän keskileveysasteiden ilmamassan rajavyöhyke kulki osapuilleen koko kuukauden ajan Suomen yllä tai läheltä.

Suomeksi? Sadealueita kulki Suomen yli harva se päivä, pitkää poutajaksoa ei päässyt syntymään. Koko kuussa ei ollut yhtä ainoaa päivää, jolloin ei olisi satanut ainakin jossakin päin maata! Koko aikaa ei kuitenkaan ollut taivas pilvessä, kuun alussa nähtiin revontulia maan eteläosassa asti.

 

Tutkitaanpa marraskuun kulkua sääparametri kerrallaan.

Lämpötila

Suuren osan kuusta lämpötila oli vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolella. Itse asiassa Helsingissä, kuten muussakin maan etelä- ja keskiosassa, oli vain kolme parin päivän pätkää, jolloin lämpötila laski edes keskiarvon tasalle, saati sen alapuolelle. Maan pohjoisosassa oli kuun puolivälin jälkeen hieman viileämpi viikko, jolloin lämpötila pysyi keskiarvon tasalla tai jäi jopa sen alle.

Lukemia:

Marraskuun korkein lämpötila oli Helsingin Kumpulan asemalla 4. marraskuuta mitattu 9,8ºC. Lähes suomalaisen juhannuksen (ainakin pessimistisen sellaisen) lämpöinen lukema ei kuitenkaan ollut ennätyslämmin, samalla asemalla on vuonna 2000 mitattu marraskuussa 10,9ºC lämpötila ja koko maan marraskuun ennätys vuodelta 2015 on peräti 14,3ºC.

Kuun toistaiseksi kylmin lämpötila -28,4ºC mitattiin Utsjoki Kevon asemalla 22. marraskuuta. Kittilässä oli 30. marraskuuta -28,3ºC. Kirjoitan tätä kuun viimeisenä päivänä, ensi yönä eli kuun viimeisenä yönä elohopea saattaa Pohjois-Lapissa laskea vielä alemmaksi. (Päivitys 1.12.2017: Marraskuun kylmimmät lukemat jäivät ennalleen, mutta talven tähän asti kylmin lämpötila mitattiin aamulla 1. joulukuuta: -30,6ºC, Utsjoki Kevo Kevojärvi.)

Kuten lämpimimmän lämpötilan kohdalla, ennätyksiä ei rikottu: Utsjoen aseman marraskuun kylmyysennätys on vuoden 1984 -35,4ºC lämpötila, koko maan marraskuun kylmyysennätys puolestaan vuoden 1915 Sodankylän -42,0ºC. Hyr. (Päivitys 1.12.2017: Korjattu koko maan kylmyysennätyksen lukemaa)

Sade

Marraskuu tuntui sateiselta. Ainakin minusta. Tilastot ovat samaa mieltä – Espoon Nuuksiossa on tähän päivään mennessä satanut 128,7 mm. Luku noussee vielä tämän päivän aikana.

Maan eteläosassa, melko lähellä etelärannikkoa, marraskuun keskimääräinen sademäärä vuosina 1981-2010 oli 70-75 mm. Vettä tuli siis Espoossa kymmeniä millejä enemmän kuin keskimääräisenä vuonna. Tässäkään asiassa ei silti käväisty lähelläkään ennätystä, koko maan ennätys on vuodelta 1996 – 216 mm!

Sateettomia päiviä ei marraskuussa koko maan mittakaavassa ollut yhtä ainutta, paikallisesti ei sentään satanut ihan joka päivä. Sadepäivien lukumäärä oli katsomissani paikoissa melko lähellä keskiarvoa, mutta hieman sen yläpuolella. Helsingissä satoi 24 päivänä, Turussa 23, Tampereella 24, Jyväskylässä ja Kouvolassa 26 päivänä. Pohjoisessa sademäärä jäi vähemmäksi, kuten keskiarvon mukaan kuuluukin: Rovaniemellä sadepäiviä oli 21 ja Ivalossa vain 15.

Tuuli

Myrskypäiviä oli marraskuussa vain yksi, 23. marraskuuta. Myrskypuuskia sen sijaan havaittiin huomattavasti useammin, yhteensä 12 päivänä. En laskenut myrskypäiviin tai myrskypuuskapäiviin lainkaan mukaan tunturiasemahavaintoja, muuten myrskypäivälaskuri olisi pompannut pilviin. ”Huipulla tuulee” -sanonta ei ole syntynyt syyttä!

Kokonaisuutena marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja melko sateinen. Seuraavaksi jäämme seuraamaan, minkälainen joulukuu on tulossa! Minkälainen olisi sinulle ihanteellinen joulukuun sää?

 

Pimeyden kausi on käsillä!

Toivotus ”siirry sinne, missä ei aurinko paista” voidaan tänään tulkita kehoituksena matkustaa Nuorgamiin. Aurinko laski siellä tänään viimeisen kerran tänä vuonna, seuraavan kerran aurinko piipahtaa taivaanrannan yläpuolelle vasta 17.1. Melkein 8 viikkoa vailla aurinkoa, hurjaa!

Tällä kertaa blogissa asiaa kaamoksesta.

Kaamoksen syy

Maapallon akseli, siis se suora, jonka ympäri pallomme pyörii edetessään radallaan vuotuista kierrosta auringon ympäri, ei ole suorassa, vaan 23,5º kallellaan. Tuon kallistuskulman takia aurinko paistaa puolet vuodesta pääosin eteläiselle, puolet pääosin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Tuo epätasainen auringonsäteilyn saanti johtaa siihen, että meillä on vuodenajat ja vuotuinen vaihtelu valon määrässä.

Sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla on vyöhyke, jolla aurinko pysyy valoisimpaan vuodenaikaan taivaalla koko vuorokauden läpi, pimeimpään se ei nouse lainkaan. Vyöhykkeen rajana pohjoisella pallonpuoliskolla on Rovaniemen keskustan pohjoispuolella kulkeva napapiiri ja tuota täyspimeää aikaa kutsutaan meillä kaamokseksi, valoisaa yöttömäksi yöksi.

Napapiirin sisällä: faktoja

• Suomessa kaamos (ja yötön yö) kestää pisimmillään lähes kahdeksan viikkoa, lyhimmillään vain yhden päivän / yön.
• Norjan Huippuvuorten Longyearbyenissä kaamos alkoi tänä vuonna lokakuun 27. ja päättyy helmikuun 15. päivä. Vuodesta siis karkeasti kolmasosa on pelkkää pimeyttä, kolmasosa pelkkää valoa ja vain kolmasosan vuodesta vuorokauteen mahtuu sekä päivä että yö.
• Ainakin laskennallisesti sekä pohjois- että etelänavalta löytyy paikka, jossa aurinko on horisontin yläpuolella puoli vuotta ja alapuolella toiset puoli vuotta! Vuosi kestää siellä yhden ”vuorokauden”.
• Arktis / Antarktis on yhtä leveä eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla sen sisällä on enemmän asutusta. Etelänapamanner on ihmisten pysyvästi asutettavaksi liian kylmä ja sen ulkopuolella maa-alueet ovat etelän napapiirin sisällä vähissä.

 

Auringonvalon vähyys vaikuttaa tutkitusti sekä ihmisten että muiden eläinten mielialaan ja käytökseen. Juuri sinä vuodenaikana, jolloin itsensä lämpimänä pitäminen ulko-olosuhteissa vaatisi eniten energiaa, ruoan hankinta on erityisen hankalaa sekä ruoan puutteen että pimeyden takia. Biologiasta ainoastaan koulutiedot omaavana en voi olla ihmettelemättä, miten vaikkapa pikku lapintiaiset onnistuvat pitämään itsensä hengissä läpi pitkän kylmän vuodenajan. Aika sankareita.

Viihdytkö sinä vaihtelevien valo-olosuhteiden maassa vai riittäisikö pienempikin vuodensisäinen vaihtelu?

Nyt eletään vuodenajan vaihtumisen aikaa – syksy on hitaasti taittumassa talveen.

Meiltä meteorologeilta kysytään usein, milloin terminen talvi alkaa; tieto haluttaisiin mieluiten täsmällisenä, päivämäärän ja kellonajan kera. Niin kuin kyselijöille haluaisimmekin antaa vastauksia, asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Miksi?

Termisen talven määritelmä

Talven ajatellaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Kuten meille kaikille Suomessa asuville on tuttua, lämpötila ei käyttäydy kauniisti ja suoraviivaisesti vuoden edetessä, vaan heiluu lämpimän ja kylmän välillä kuin mikäkin. Joskus, lähinnä säätyypin muuttuessa, jopa 20-30 Celsiusasteen ero lämpötilassa vaikkapa puolen vuorokauden sisällä on täysin mahdollinen. Millä saadaan bongattua tuo keskilämpötilan putoaminen nollan alle, kun lämpötilat vaihtelevat niin paljon?

Nykyään terminen vuodenaika lasketaan Ilmatieteen laitoksella lämpösummasta. Heidän sivuillaan esitetään asia näin: ”talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa”. Termisen vuodenajan vaihtumisesta ei ilmoiteta heti muutoksen tapahduttua, vaan lämpötilan kehittymistä pitää seurata jonkin aikaa: tieto termisen talven alkamisesta tulee vasta kahden viikon päästä itse tapahtumasta.

 

Termisen talven tilastoja

Terminen talvi on Suomessa pisin vuodenaika. Suomi on pohjois-etelä-suunnassa pitkä maa, joten maan eteläosan ja maan pohjoisosan talvien pituudessa on huima ero. Lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla talvi kesti vertailukautena 1981-2010 keskimäärin alle 110 vuorokautta, kun taas Pohjois-Lapissa samana aikana talven pituus oli keskimäärin yli 190 vuorokautta. Talven keskimääräisessä pituudessa oli siis huima lähes kolmen kuukauden ero!

Mittaushistorian aikana varhaisimmillaan talvi on alkanut jo 15.9., tämä tapahtui Inarissa vuonna 1961. Samalta talvelta löytyy myös talven pituusennätys, tuo talvi kesti Sodankylässä ja Inarissa 230 vuorokautta.

Milloin terminen talvi alkaa keskimäärin? Katsotaanpa kuvaa:

 

Tämän hetken tiedon mukaan tämän vuoden terminen talvi on edennyt melko lähelle vertailukauden keskiarvon mukaan maan pohjoisosassa, paikoin jopa vähän sen edellä. Etelämpänä eteneminen on pysähtynyt ja keskiarvosta on jääty vähän jälkeen; vielä ei tiedetä, koska terminen talvi alkaa maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukausiennusteen mukaan meille on virtaamassa ensi viikolla väliaikaisesti kylmempää ilmaa. Saa nähdä, vauhdittaako se termisen talven etenemistä. Kumpaa sinä suosisit, hitaasti ja rauhallisesti etenevää (tai jopa väliin jäävää) talvea vai selvää kylmää vuodenaikaa?

 

Marraskuu lienee monen suomalaisen inhokkikuukausi: märkää, tuulista, harmaata, vähän päivänvaloa ja erityisesti etelässä lumen puute saa harmauden tuntumaan normaaliakin intensiivisemmältä. Marraskuun suomenkielinen nimikin viittaa kuolemaan: routaisessa maassa kuolevia ruohovartisia kasveja kutsutaan martaiksi.

Sijaintimme 60. leveyspiirin pohjoispuolella Atlantin läheisyydessä ei ole kovinkaan mairittelevaa tähän aikaan vuodesta, sillä päivänvaloa on vähän ja vilkas matalapainetoiminta pitää päivät pilvisinä ja harmaina, jolloin päivänvalon vähäisyys korostuu entisestään. Tilastojen valossa vähiten valoa lankeaa joulukuussa, mutta tuovatko joulu ja uusivuosi ainakin henkistä valovoimaa keskelle vuoden pimeintä aikaa – onko marraskuu mielestäsi vuoden ankein kuukausi?

Kaamos alkaa Lapissa

Etelässä päivänvalo lyhenee marraskuun aikana kahdella tunnilla, jolloin esimerkiksi Helsingissä päivän pituus lyhenee alkukuun reilusta kahdeksasta loppukuun reiluun kuuteen tuntiin. Utsjoella kaamos alkaa sitä vastoin 26. marraskuuta kestäen tammikuun loppuun saakka.

Aurinko laskemassa 6.11.2017. Kuva: Matti Hietala

Ensilumi etelään, pysyvä lumipeite maan keskiosaan

Marraskuun puolivälissä ensilumi sataa tilastojen valossa myös etelärannikolle, tosin tänä vuonna ensilumi saatiin harvinaisen aikaisin jo lokakuun puolella. Tyypillisesti maan keskiosassa pysyvä lumipeite saadaan Pohjanmaan rannikkoja lukuun ottamatta marraskuun loppupuoleen mennessä, mutta eteläisimmässä Suomessa vasta joulukuun loppupuoliskolla. Etelä- ja lounaisrannikolla marraskuu on vuoden toiseksi sateisin kuukausi: lämmin Itämeri antaa lisäenergiaa sateille ja voimistaa niitä merialueiden ja rannikoiden tuntumassa. Idästä tulevien kylmien ilmamassojen yhteydessä etelärannikon tuntumassa voimakkaatkin lumipyryt ovat mahdollisia, mutta lumi harvoin jää pysyvästi maahan.

Lunta rantakalliolla Lohtajalla 2.11.2017. Kuva: Matti Hietala

Terminen talvi alkaa etelässäkin

Marraskuun aikana terminen talvi alkaa maan etelä- ja keskiosassakin, tosin 2000-luvulla termisen talven alkaminen on usein viivästynyt. Termisen talven alkaminen tarkoittaa lämpötilan laskemista pysyvästi nollan alapuolelle. Vuosien välinen vaihtelu on tähän aikaan vuodesta suurta, sillä säätyyppimme määräytyy sen perusteella, kuulummeko karkeasti ottaen idän korkeapaineen vai lännen matalapaineiden vaikutuspiiriin. Marraskuussa kaikki on mahdollista yli 10 asteen lämpötiloista paukkupakkasiin ja lumipyryihin.

Jäitä Jyväskylän Palokkajärven rannalla 7.11.2017. Kuva: Maarit Siitonen

 

Lokakuu – jo kuukauden nimi kuulostaa kuraiselta.

Tämä lokakuu ei pettänyt, sateita riitti pientä vaille ennätyksen rikkomiseen asti. Katsotaanpa, mitä kuukauden aikana tapahtui säässä.

Suursäätila (meteorologien käyttämä sana sille, millä tavalla matala- ja korkeapaineet käyttäytyivät koko Euroopan mittakaavassa) suosi Suomessa sateita. Liikkuvien matalapaineiden, samalla niihin liittyvien sadealueiden, reitti kulki Suomen yli lähes koko kuun ajan – maamme yli liikkui sadealue toisensa jälkeen ja koko maan mittakaavassa meillä oli vain yksi useamman päivän mittainen lähes sateeton jakso: n. 20.-25.10. Tuolloin Suomen ylle vahvistui viileää ilmaa tuonut korkeapaine. Loppukuuksi sateet palasivatkin rytinällä, etelässäkin saatiin ensilumi.

Lämpötila

Yleisesti lokakuu oli lämpötilaltaan aluksi pitkään lähellä keskimääräistä, mutta kuun loppupuolen korkeapaineen yhteydessä muuttui keskimääräistä kylmemmäksi lähes koko maassa; ainoastaan Pohjois-Lapissa viileneminen keskiarvoon nähden ei näkynyt yhtä selkeästi kuin muussa Suomessa.

16. lokakuuta lämpötiloissa nähtiin selvä lämpimän ilman piikki, kun meillä käväisi lämmintä ilmamassaa, jota Föhn-tuuli lämmitti entisestään; aurinko vielä paistoi. Tuolloin lämpötila käväisi Ahvenanmaan Jomalassa peräti lukemassa 16,6ºC, Turussakin lämpötila nousi yli 15 asteen ja suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa +10ºC yläpuolelle. Lämpöpiikin yhteydessä ei kuitenkaan hätyytelty ennätyksiä, sillä korkein lokakuussa mitattu lämpötila löytyy vuodelta 1985, jolloin Helsingin Malmin lentoasemalla mitattiin lukema +19,4ºC.

Viileän ilman yhteydessä ei myöskään rikkoutunut ennätyksiä, mutta kuun kylmin lämpötila, -23,5ºC, mitattiin vain 20 minuuttia ennen kuun vaihtumista Sallan Naruskan asemalla. Lämpötila jatkoi vielä laskemistaan -24,5ºC asti, mutta kuun vaihtumisen takia tuo yön kylmin lukema hyppäsi marraskuun tilastojen puolelle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkoi lokakuun aikana suuressa osassa maan pohjoisosaa.

Sade ja tuuli

Lokakuu oli hyvin sateinen. Suurin sademäärä mitattiin Espoon Nuuksiossa, jossa koko kuun lukemaksi tuli huima 226,5 mm. Ennätys jäi karvan päähän; edellinen ennätys, 228,1 mm, mitattiin Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006. Espoosta en löytänyt äkkiseltään tilastoja, mutta Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuli lokakuun aikana tilastokaudella 1981-2010 vettä keskimäärin 73 mm. Tässä kuussa sadetta tuli kolmen lokakuun edestä!

Ensilumi satoi aivan etelässäkin 25.-26.10. Nyt voidaan hyvällä omallatunnolla puhua lumimyrskystä, saman matalapaineen yhteydessä mitattiin lounaisilla merialueilla myrskylukemia useammalla asemalla. (Videon otin 25.10.2017 Hangon Tulliniemessä)

 

Lokakuussa Suomen yli kulkivat hurrikaani Ophelian rippeet, sen yhteydessä meille(kin) kulkeutui Espanjan ja Portugalin metsäpalojen pienhiukkasia sekä Saharan pölyä. Aurinko värjäytyi taivaalla huomiota herättävän punaiseksi 17. lokakuuta.

Kuukausiennusteen mukaan marraskuusta olisi tulossa keskimääräistä lauhempi. Kuukausiennusteet saattavat välillä muuttua matkan varrella, joten jäämme seuraamaan talven lähestymistä jännityksellä ja kiinnostuksella!