Lokakuun poikkeuksellisen runsaat sateet eteläisessä Suomessa ovat nostaneet vesistöjen pintoja. Useimmissa ojissa sekä puroissa maaperän imukapasiteetti on jo täynnä, enempää vettä ei enää kaivattaisi. Turun moottoritie ja Espoon Löfkullan golfkenttä ovat kärsineet ylimääräisestä vedestä, eikä tulvimisen odoteta helpottavan vielä ainakaan seuraavaan viikkoon, vaikka sademäärät ovat laskemaan päin. Eniten vettä on lokakuun 13. päivään mennessä kertynyt Espoon Nuuksion mittausasemalla, jossa on satanut 164 mm, mikä on jo yli kaksinkertainen sademäärä lokakuun normaaliin sademäärään nähden.
Foreca kävi paikan päällä analysoimassa ja kuvaamassa tulvapaikkaa.
Tulvaherkät alueet Suomessa
Tyypillisimmin Suomessa laajamittaisempia tulvia on 1900-luvulla havaittu kevään sulamisvesien yhteydessä, esimerkiksi vuosina 2000 ja 1984. Tällöin runsaslumisten talvien jälkeen äkillinen kevään käynnistyminen on aiheuttanut nopean sulamisen ja lisäksi kevään vesisateet ovat mahdollisesti vauhdittaneet sulamisprosessia. Kesätulvista mainitsemisen arvoinen on rankkasateiden seurauksena syntynyt Vantaanjoen tulva vuonna 2004 ja Suomenlahden tulviminen pääkaupunkiseudulle vuonna 2005. Tulvia on toki esiintynyt meillä pienimuotoisempina syksyisin ja talvisinkin, joskin talvitulvat meillä toistaiseksi ovat olleet maltillisempia.
Poria ja Rovaniemeä on pidetty Suomen tulvaherkimpinä alueina vesistön tulvimispotentiaalista johtuen. Sitä vastoin meriveden kohoamisesta johtuvia tulvaherkkiä alueita löytyy Helsingin, Turun ja Kymenlaakson rannikkoalueilta. Pohjanmaata ja Lapin jokilaaksoja on sen sijaan pidetty kevättulville otollisina alueina. Rankkasadetulvien aiheuttamia tulvimisalueita ei tässä ole otettu huomioon, sillä äkillisen rankkasateen aiheuttama tulva on periaatteessa mahdollinen millä alueella tahansa, jos vettä kertyy lyhyessä ajassa suuri määrä.
Tulvien yleistymiseen syytä varautua tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina
Suomessa tulvien todennäköisyys on EU-maiden alhaisin tällä hetkellä, mutta ilmastonmuutoksen yhtenä haittapuolena on tulvariskin kohoaminen. Eri vuodenaikoina tapahtuvat muutokset ilmasto-oloissa, kuten keskimääräisessä sadannassa ja lämpötiloissa, altistavat Suomen tulevaisuudessa herkemmin tulvimiselle. Runsaan sadannan aiheuttamien tulvien lisäksi myös merenpinnan noususta aiheutuvien tulvien riski on syytä ottaa tosissaan. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa tulvimiseen seuraavalla tavalla eri vuodenaikoina.
Talvitulvat
Erityisesti Suomen talvien on ennustettu tulevaisuudessa lämpenevän, joidenkin ilmastomallien mukaan jopa viidellä asteella vuosisadan loppuun mennessä. Jo muutamankin asteen lämpeneminen aiheuttaa sen, että yhä suurempi osuus talvisateistamme tulee vetenä erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, jolloin sekä lumipeitekauden pituus että keskimääräinen lumensyys vähenevät. Sitä vastoin pohjoisessa lumipeitteen määrä saattaa talvisateiden lisääntyessä jopa kasvaa sydäntalvella, mutta lumikauden pituus lyhenee. Talvitulvat voivat tulevaisuudessa lisääntyä suuremman talvisadannan, jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien kasvaessa. Lämpenevien talvien vuoksi Suomen talvisademäärän on arveltu kasvavan, ja erityisesti etelässä runsaat vesisateet voivat laukaista ennennäkemättömiä talvitulvia, sillä talvisin haihtuminen ja maaperän imukapasiteetti ovat varsin alhaisia. Lisäksi etelä- ja lounaisrannikolla on otettava huomioon meritulvien todennäköisyyden kasvaminen, joka vuosisadan puoliväliin mennessä tuplaantuu nykyisestä.
Kevättulvat
Kevättulvat saattavat yleistyä ja pahentua maan pohjoisosassa talvisadannan ja keskitalven aikaisen suuremman lumensyvyyden vuoksi. Erityisesti Rovaniemen seutu ja mahdollisesti muut tulville alttiit alueet, kuten Torniojoki, Paatsjoki ja Kemijoki saattavat kokea suurempia kevättulvia. Tulvien ajankohta todennäköisesti myös aikaistuu. Sitä vastoin etelässä ja osin myös Pohjanmaalla kevättulvat saattavat vähentyä, sillä lumipeitteen määrä talviaikana pienenee ja kevään tulo aikaistuu. Tämä pienentää lumen sulamisesta aiheutuvia virtaamia erityisesti maan etelä- ja keskiosassa. Etelässä kevätsademäärät saattavat erityisesti loppukevään osalta vähentyä vuosisadan edetessä.
Kesätulvat
Merkittävimpänä kesätulvien aiheuttajana ovat paikalliset rankkasateet. Taajamatulvia on meillä jo tyypillisesti lähes joka kesä esiintynyt rankkojen kuurosateiden yhteydessä jossain päin maata ja tulevaisuudessa vastaavanlaista paikallista tulvimista tulee myös esiintymään. Kesän sademäärien on ennustettu kasvavan jonkin verran maan pohjoisosassa ja etelämpänä pysyvän kuta kuinkin ennallaan. Mitä enemmän kesän keskilämpötila kohoaa, sitä voimakkaampia ovat kesän sade- ja ukkoskuurot. Lämpö mahdollistaa ilmakehän suuremman vesihöyrypitoisuuden ja sitä kautta voimakkaammat sateet. Vettä voi siis kerralla sataa entistäkin enemmän lyhyen ajan sisään, jolloin kaupunkien viemärit eivät ehdi imemään kaikkea vesimäärää kerralla ja paikallinen tulviminen voi olla merkittävää.
Syystulvat
Tämän lokakuun kaltaiset runsaat sateet voivat aiheuttaa syystulvia muuallakin maassa. Todennäköisimpiä ne ovat aikaisemmin olleet maan etelä- ja lounaisosassa, missä syyssademäärät ovat muuta maata korkeammat, mutta tulevaisuudessa syksyn sademäärä kohonnee muuallakin maassa. Syysmyrskyjen yhteydessä merenpinta voi nousta yli metrillä, ja globaali merenpintojen nousu ja lämpölaajeneminen tulee näkymään myös Itämerellä. Onneksi Suomessa tulvien torjunta on rakentamisessa otettu hyvin huomioon, mutta tilanne on valitettavasti täysin toinen useimmissa tropiikin kehitysmaissa.
Sinä Markus Mäntykannas, miksi et vastaa minun sähköpostiini?
Ei ole syksyn sademäärien kehityksessä mitään merkkejä ilmastonmuutoksesta, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Helsingissä viimeisistä 7 syksystä kuuden sademäärä on ollut vertailujakson (1961-2017) sademäärää pienempi. Muutenkin koko 2000 -luvun syksyt ovat olleet yleensä vähäsateisia verrattuna aiempaan.
Miksi meuhkataan ilmastonmuutoksella, kun datan mukaan Suomessa ei ole sellaista käynnissä?
Datan mukaan Suomessa on käynnissä melkoisen voimakas ilmaston lämpeneminen:
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html
Datan mukaan 1700 -luvulla alkanut lämpeneminen pysähtyi 1900 -luvun puoliväliin. Kirsikanpoimijat ottavat tuossa mukaan luonnollisen lämpenemisen jakson 1850-1950 ja jotenkin vihjaavat että ihmisellä olisi ollut jotain tekemistä vaikka hiilidioksidipitoisuus ei juurikaan vielä noussut.
Sillä aikaa todellisessa maailmassa koettiin juuri ensimmäinen katovuosi tässä viilenemisjaksossa, koneistumisesta huolimatta. Ja lisää tulee:
https://arxiv.org/abs/astro-ph/0312244
Kirsikanpoimijat huomaavat ensi syksynä, että kotimaisesta rukiista tehtyä ruisleipää ei aina ole saatavilla. Muutenkin ruoan hinta tulee jatkossa nousemaan Auringon aktiivisuuden laskun seurauksena.
Kannattaa siis tarkemmin miettiä mihin varautua ja mihin ei…
Ai niin, talvi näyttää saapuvan sieltä taas hyvissä ajoin, niin kuin kuuluukin.
1900-luvun puolivälin jälkeen lämpeneminen kiihtyi entistä nopeammaksi.
Vasta eilen mitattiin Suomen mittaushistorian lokakuun loppupuolen korkein lämpötila.
Ja joku höpöttää jotain viilenemisestä. Hohhoijaa.
Mihin perustuu väite siitä, että Suomessa tulvien todennäköisyys on EU-maiden alhaisin?
Hei Antti,
Lähteenä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto.
Tarkennuksena vielä, että tässä on tarkoitettu laaja-alaista tulvimista.
Niistä talvitulvista vielä sen verran että myös hyydetulvien mahdollisuus ei ole mitenkään pieni myöskään jatkossa.
Myös täällä Venäjällä kärsitään rankkasateiden aiheuttamista kaupunkitulvista. Markus kun mainitsi sen, että Suomessa osataan ottaa tulviminen rakentamisessa huomioon, niin se on totta. Sitä vain ei tule huomanneeksi siellä. Olen alkanut arvostamaan viemäreitä aivan toisella tavalla asuttuani Moskovassa. Täällä kun tulee rankkasade, mitkään viemärit ei vedä(onkohan niitä?), ja vettä on helposti 10-15 cm kaduilla. Usein Suomessa harmittelin kesäisiä viemäritöitä kaupungeissa. Enpä enää.
Onneksi syyskuu oli erittäin vähäsateinen, mutta nyt vettä vihmoo täälläkin.Ei ole rankkasateita ollut vähään aikaan, ne kai kuuluvat kesäisempiin lämpötiloihin -arvelisin.
Kirkkojärvi nyt tulvii harva se vuosi.
Onkohan se nyt niin, että tämän suven ja syksyn sademäärät tasoittavat vuotuisen sademäärän lähes normaaliin? Eli tuleva talvi on vähäluminen ja kevätkin paahtavan auringon kera kuiva ja sateeton? :)
Termisen talven laskenta näyttää käynnistyvän noin 20.10. suurimmassa osassa Suomea. Lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten aikaiseen talventuloon on hyvät mahdollisuudet laajalti.
Eipä taida alkaa edes Lapissa vielä. Esimerksi Utsjoelle ensi viikolla luvassa useita lämpöasteita.
Termisen talven laskenta alkaa kun vuorokauden keskilämpötila putoaa pakkaselle. Jos tällä tavalla saatu päivittäinen lämpösumma jää miinukselle kevääseen asti, terminen talvi merkitään alkaneeksi.
Terminen talvi saattaa alkaa viikonloppuna Oulu-Joensuu linjan pohjoispuolella.
”Terminen talvi saattaa alkaa viikonloppuna Oulu-Joensuu linjan pohjoispuolella.”
Sinähän se velho olet, kun pystyt noin vaan ennustamaan koko lopuuvuoden lämpösumman kehityksen. Oletko kysynyt töitä Ilmatieteen laitokselta tai Forecasta? He varmaan maksaisivat sinulle aivan hemmetin hyvää palkkaa, kun kerran olet paljon taitavampi kuin heidän parhaat meteorologinsa.
”Suomessa tulvien todennäköisyys on EU-maiden alhaisin tällä hetkellä, mutta ilmastonmuutoksen yhtenä haittapuolena on tulvariskin kohoaminen.”
Millaiseen tieteelliseen näyttöön väite kohoavasta tulvariskistä perustuu?
”Tulviin on syytä varautua jo Suomessakin”
Ai jo? Etpä ole tainnut paljon perehtyä historiaan – tulvia on ollut Suomessa kyllä ennenkin.