Talvi on kääntymässä kevääksi ja ainakin etelän rannikkoseuduilla lumitilanne on lohduton. Turussa vuorokauden keskilämpötila on ollut nollan yläpuolella jo parisen viikkoa, näillä näkymin terminen kevät alkoi viime vuoden tapaan tukevasti helmikuun puolella. Tilastollisesti eletään kuitenkin sitä vaihetta talvessa, helmi-maaliskuun vaihdetta, jolloin lumipeitteen pitäisi olla etelässäkin paksuimmillaan. Pohjoiseen mentäessä tuo keskimääräisesti lumisin hetki osuu vieläkin myöhäisempään ajankohtaan, Pohjois-Lapissa maaliskuun loppupuolelle.
Talven mittaan lehtien vakio-otsikoihin kuuluu lumiennätyksien ihmettely. Kuluneena talvena kinoksia on mittailtu niin Kainuussa kuin lumibongarien vakioapajilla Kilpisjärvellä. Jos lumikarttoja vilkaisee hieman laajemmin, ja vieläpä useammalta vuodelta, havaitsee kuitenkin miten vähäistä vaihtelu pohjoisen lumipeitteessä on. Talvikuukausien sadanta tapaa pitkällä aikajänteellä tasoittua, ja pohjoisen lämpötilat pitävät huolen siitä että lähes kaikki sade jää lumena maahan. Lyhyet suojat eivät juuri pohjoisen kinoksiin pure, siihen vaaditaan kunnollinen kevätauringon lämmitys. Niinpä Lapissa lumensyvyys harvemmin poikkeaa merkittävästi keskimääräisestä, toki aina löytyy ne muutamat yli metriset kinokset.
Etelässä sen sijaan tilanne on aivan toinen. Pidemmistä suojajaksoista johtuen lumipeitteen paksuus vaihtelee senttimääräisesti hieman enemmän kuin pohjoisessa, ja kiusallisesti vaihteluväli alkaa nollasta, muutama vesisateisen lauha päivä kun hävittää ohuen lumipeitteen kokonaan. Lappiin matkustavan etelän hiihtolomalaisen silmään ei juuri pistä onko lunta maassa 60 vai 80 senttiä, lunta tuntuu olevan joka tapauksessa paljon. Sen sijaan jokainen helsinkiläinen huomaa onko omassa pihassa lunta 0 tai 20 senttiä. Joskus on tullut ihmeteltyä käsitettä “pysyvä lumipeite”. Mikä niistä talven lyhyistä ja satunnaisista lumijaksosta nyt olikaan se pysyvin?
Ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt. Kahden etelän supertalven (2009-10 ja 2010-11) myötä moni, allekirjoittanut mukaanlukien, ryntäsi suksikauppaan ja nautiskeli hiihtämisen riemusta postikorttimaisessa talvimaisemassa. Viimeiset kaksi talvea sukset ovat pysyneet varastossa ja laji on vaihtunut paljaalla asfaltilla lenkkeilyyn. Moni äimistelee lauhoja talvia, mutta tässä kohtaa meteorologi sanoo että näin sen kuuluukin tilastojen valossa mennä. Etelässä kunnon lumitalvet ovat harvinaisuuksia, ja sydäntalven vesisateinen pimeys normaalitila. Onneksi maaliskuussa päivä pitenee ja valon määrä kasvaa, oli sää minkälainen tahansa.
Kuva 1: Kristian Roine, Kuvat 2 ja 3: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne
Meteorologi tuskin kuitenkaan sanoo, että kaksi viimeisintä talvea olisivat kovin normaaleja saati normaaleja muualla 60 astetta pohjoiseen, vrt. Kanada ja Venäjä.
..ja miten kummassa vesisateinen pimeys voi olla normaalitila jo ihan pitkäajan tilastojen valossa talven kylmimpinä kuukausina?
Meteorologi varmaankin viittaa siihen, että merellinen säätyyppi on ollut erittäin yleinen talvisin jo yli 30 vuotta. Yksi tapa havainnoida tätä on tarkastella NAO-indeksiä, josta yhden määritelmän tarjoaa NOAA/NWS:
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.shtml
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table
Jos tarkastellaan pelkkiä talvikuukausia ja määritellään arvot +1 vahvasti merellisiksi, huomataan mm. seuraavaa:
– Vuosina 1950-80 oli kaikkiaan 6 merellistä talvikuukautta
– Vuosina 1981-2010 oli kaikkiaan 24 merellistä talvikuukautta
– Vuodesta 2011 eteenpäin on ollut 5 merellistä talvikuukautta.
Voidaan myös ennakoida että talvi 2014-15 oli merellisin koko ajanjaksolla. (tarkka lukema riippuu helmikuun arvosta, joka ei vielä näy listassa )
Voimakkaat matalapaineet Atlantilla ja länsivirtaukset ovat nykyään hallitsevia talvisin ja tästä johtuu se, että kunnon talvet ovat nykyään harvinaisia ja niitä esiintyy vain pari kertaa vuosikymmenessä. 1950-70 -luvuilla tilanne oli toinen, mutta nykyajan kannalta sillä ei ole enää mitään väliä.
1950-1980 on ollut viimeisen 100v ajalta lähes kaikkein kylmintä aikaa Suomessa. Olihan noita merellisiä talvia myös 1902-1938 paljon. Katsotaan mitä tapahtuu kun AMO-indeksi eli Atlantin merivirtasykli kääntyy samanlailla kylmäksi pikkuhiljaa kuten 1950-1960 kuinka sitten käy talville.
Jospa pääset aikaisemmin Räyskään harrastelemaan, kun lumet häipyy ja ”tintit” herää.
Kiitos Kristian mielenkiintoisesta jutustasi.
Ihmisen muisti on tosiaan lyhyt ja kun lyhyt muisti yhdistetään faktaan ”vuodet eivät ole veljeksiä”, niin kaikenlaisia väärinkäsityksiä voi syntyä.
Olen itsekin ihmetellyt tuota käsitettä ”pysyvä lumipeite”. Se on tuulahdus menneisyydestä, nykyaikaan jolloin lumi kestää maassa vain muutamia päiviä, se sopii huonosti.
Samaa voi toki sanoa koko talvestakin, jos ja kun sen määritelmä on että lämpötila pitää olla alle 0. Tämän vuoden pisin pakkasjakso kesti noin viikon, joulun ja uudenvuoden tienoilla. Alkutalvi oli siis 22.12 – 24.12, keskitalvi 25.12-26.12, ja lopputalvi 27.12 – 29.12.
Talven määritelmää pitäisi nykyajan oloihin muuttaa siten että sen katsottaisiin alkavan esim. +5 asteen alapuolella. Tai sitten vain todeta, että talvea ei Suomessa enää esiinny vaan se on korvautunut sadekaudella.
Hmm. esimerkiksi Etelä-Suomessa 50 kilometriä rannikolta sisämaahan on lunta ollut koko ajan maassa noin joulun tienoilta tähän päivään saakka ja hiihtämäänkin pääsee…:)
Ensi talveen jää siis parannettavaa. Eihän tämä talvi Kaisaniemessäkään ollut kuin vasta historian neljänneksi lämpimin.
Niin, miksi sitten Orlando kuvailet tilannetta Oulu-Kajaani akselin pohjoispuolella, missä on tälläkin hetkellä lunta > 40 cm, enimmäkseen 60-80 cm. Puolangan Paljakassa ollut metrin hanget jo reilun kuukauden päivät. Kuukauden keskilämpötilakin on pysynyt näillä alueilla pakkasen puolella (lukuunottamatta sitä, että esim. helmikuun keskilämpötilan poikkeama on ollut näillä alueilla jopa 4-7 astetta vertailukautta korkeampi (fmi.fi kuukausitilastot). Sadekausi – talvi, kumman valitset?
Ymmärrän kyllä, että Etelä-Suomessa talvi on käynyt uhanalaiseksi viime vuosien perusteella, mutta suuressa osassa maata tilanne on onneksi vielä toisenlainen. Suomi on edelleen pitkä maa pohjois-eteläsuunnassa ja edelleen tänne mahtuu sitä talveakin sekaan.
Paino sanalla vielä.
Kainuu on etelässä vaikkapa Rovaniemeltä tai Kuusamosta katsottuna. Silti on ollut useampia vuosia, jolloin näissäkin paikoissa on vielä jouluna ollut lähes lumetonta, johtuen vesisateista ja lounaisvirtauksista. Jos ja kun vastaava säätyyppi jatkuu koko talven, niin lumeton talvi on tosiasia myös Kainuussa, ja tällaisia talvia tullaan lähivuosina myös näkemään.
Ennen pitkää lumettomat talvet tulevat olemaan totta myös pohjoisessa, kun matalapaineet ja lounaisvirtaukset voimistuvat entisestään ja samalla ilmakehä lämpenee. 2000-luvulla on jo ollut vuosia jolloin vielä jouluna Lapissa on hyvin vähän lunta.
Ilmastonmuutos on toteutunut juuri sellaisena kuin siitä alunperin 80- ja 90-luvuilla puhuttiin. Etelä-Suomi on siirtynyt Tanskan ilmastovyöhykkeelle. Sademäärät ovat lisääntyneet talvella ja vähentyneet kesällä. Talvi on lakannut olemasta ja kesä on pidentynyt kuukauden molemmista päistä. Ainoa mikä ennustettiin väärin, oli muutoksen nopeus. Tuolloin arvioitiin muutokseen kuluvan n. 50-100 vuotta, mutta kaikki tuo on totta jo nyt, 2010-luvulla.
Itse asiassa, Petri Takala otti tuossa jokunen hetki kantaa siihen, että ilmastonmuutos vähentää matalapainetoimintaa, koska lämpötilaero päiväntasaajan ja pohjoisnavan välillä pienenee. Tässä valossa aika erikoinen näkemys, että lounaisvirtaukset voimistuisivat jotenkin. Nyt on vain ollut tyypillistä, että lämpimän puolen virtaukset ovat jässähtäneistä paine-eroista johtuen olleet koko ajan päällä.
Eipä siltä näytä ainakaan tähän asti. Kuten kirjoitin aiemmassa viestissä, merellinen säätyyppi on yleistynyt selvästi viimeisten 30 talven aikana.
Tämä kulunut talvi oli NAO-indeksin suhteen positiivisin ainakin vuoden 1950 jälkeen.
Toki näin, mutta totesit tuossa, että lounaisvirtaukset voimistuvat entisestään. Mihin tämä perustuu?
Se on trendi ja uskon sen edelleen jatkuvan.
Tosin kesällä matalapainetoiminta on vähentynyt, joten siltä osin tuo teoria voi pitääkin paikkansa.
Toi kannattaa lukea:
http://blogi.foreca.fi/2014/03/ilmastonmuutos-nyt/
Ilmastonmuutos on toteutunut juuri sellaisena kuin siitä alunperin 80- ja 90-luvuilla puhuttiin. – See more at: http://blogi.foreca.fi/2015/03/vuoden-lumisin-hetki/#comments
No ei todellakaan ole toteutunut sellaisena kuin 80- ja 90 -luvulla puhuttiin. Paljon on matkalla tullut mukaan jälkeenpäin keksittyjä selityksiä ja ”ennustuksia”. Kuten ”sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.” 80- ja 90 -luvulla ennustettiin tasaista lämpenemistä, ja sanottiin mm. että ”10 vuoden kuluttua talvet ovat lauhoja ja vähälumisia.” Ei sanaakaan ääri-ilmiöistä eikä erityisen runsaslumisista ja kylmistä talvista. Ennustettiin myös, että talvet lämpenevät ja kesät viilenevät Suomessa. Ei se ihan niinkään mennyt.
Eikä mitään puhuttu siitä että kylmyys siirtyisi Amerikkaan tai Keski-eurooppaan. Nyt vain jälkeenpäin on annettu ymmärtää, että ”koko ajan on tiedetty että se menee näin, kaikki mitä tapahtuu vahvistaa aiemmat teoriat ja ennustukset. Kaikki tämä liittyy lämpenemiseen.” Ja yhä edelleen ”ennustetaan” sitä tulevaisuutta…
Erittäin mukavaa on ollut ainakin Keski-Suomessa. Lunta on ollut sopivasti hiihtämiseen ja lämmityskulut ovat pienentyneet melkein puoleen keskimääräisestä talvestakin. Se tuntuu kukkarossa, kun politrukit jatkuvasti lisäävät energiaverotusta, niin Luoja meitä raukkoja armahtaa. :)
Hieno homma olisi, kun talvet olisvat jatkossakin tällaisia!