Muista keväinen naistenpäivä 8.3.

Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin  naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero  Quiles / Wikimedia Commons.
Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero Quiles / Wikimedia Commons.

”Länsirintamalta ei mitään uutta” kuvaisi nyt hyvin Suomen säätä; maan, joka sijaitsee läntisten, usein myös lounaisten ilmavirtausten alueella ja on osa maapallon ”lauhkeaa” ilmastovyöhykettä. Ei tähtitieteellisenä talvenakaan (onneksi) meille  mitään oikeaa paukkupakkastalvea voi tulla, kun tänne sojottaa miltei koko ajan Pohjois-Atlantilta lauha puhallus. Helmikuussa ylitsemme itään kulkeneet matalapaineet sentään heittivät pariinkin otteeseen perässään kylmää ilmaa jopa Etelä-Suomeen, mutta nyt tällaiset ilmapyörteet puuttuvat tietokone-ennustesääkartoilta.

Erillisten matalapaineiden asemesta ylitsemme huitelee vain matalapaineen ”solia” tuoden toki sentään vaihtelua akselilla sataa, ei sada, sataa jne. Se on kuin päivänkakkaran terälehdistä kohtaloaan etsisi. Vasta ensi viikon puolivälissä ylitsemme voisi kulkea ihan matalapainekin, mutta meitä lähelläkään ei ole kylmää ilmaa, mitä paiskata sen enempää etelään kuin mihinkään muuallekaan.

Auringonpaisteella voisi tässä olla jo vähitellen kysyntää. Sunnuntaina on ehkä parhaat mahdollisuudet paitsi aurinkoon, myös hyvinkin korkeisiin lämpötiloihin ainakin maan etelä- ja länsiosan käytännössä lumettomalla alueella. Ilmavirtaus vain ei silloin ole läntinen, vaan lounainen. Tämä seikka lisää jonkin verran sumupilven mahdollisuutta ainakin verrattuna läntiseen tai peräti luoteiseen ilmavirtaukseen. Veikkaan kuitenkin aurinkoista ja jopa lämmintä kansainvälistä naistenpäivää.

”Pähkinäpensaan kukinta on alkamassa lämpimillä kasvupaikoilla Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla”, sanoo Turun yliopiston aerobiologisen työryhmän siitepölytiedote 5.3. Tiedotteita voi seurata myös Forecan sivuilla:

http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/pollen   . Kevään edistymistä voi seurata myös tällä tavalla kasvikunnan heräämisenä.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Acacia_dealbata.jpg

7 vastausta artikkeliin “Muista keväinen naistenpäivä 8.3.”

  1. Täällä Tampereen seudulla on lunta vielä reilut 10cm paikoin jäljellä saisivat sulaa pois, kun kerta kunnon talvea ei enään ole niin kevät saa tulla. Toivoisin lämmintä kevättä tännekkin mutta se edellyttäisi sitä toukokuussa, että tuuli kääntyisi Atlantilta päin mantereelle päin jos hellettä haluaa.

    1. Voimme olla varmoja että juuri noin myös käy. Maaliskuu näyttää tänä vuonna menevän vielä matalapainevyöryssä, mutta toukokuuhun mennessä se on hellittänyt ja viimeistään heinäkuusta alkavat pitkät helteet ja kuivuusjaksot. Kesän korkeapaineet ovat yhtä varmoja kuin talven matalapaineet.

  2. Täällä Kouvolassa lunta 30 senttiä. Saisivat lumet sulaa pois minunkin puolesta. Toivottavasti ei tarvitse odottaa toukokuuhun saakka mantereisia tuulia. Usein huhtikuussa kaakkoistuulet ovat tuoneet lämmintä ilmamassaa, joskus jopa helteitä.

  3. Ei ehkä kannata vielä tuulettaa lämmintä kesää, vaikka nyt onkin lämmintä. Tahtovat nuo korkea- ja matalapaineet vaihdella paikkoja. Vuosi sittenkin oli lauhaa ja sitten tuli kesäkuu ja juhannus. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa taisi itsenäisyyspäivän tienoo olla yhtä lämmin kuin juhannus.

    Kesän varmoista korkeapaineista voisi ottaa esimerkiksi vuoden 1974. Se oli varma matalapaine ja satoi joka päivä. Toivotaan, ettei nyt sellaista tulisi.

  4. Hyvähän blogi tämä oli vaikka muutama kommentoija ei tykännyt. Itse olen eri mieltä. Propsit kirjoittajalle, oli mukavaa luettavaa.

    Masentavan harmaata on ollut marraskuusta lähtien, huippujuttu että aurinko alkaa paistamaan. Ja kerta kun kunnon talvea ei ole täällä Tampereellakaan saa minun puolestani tulla lämmin ja kevät.

    Seuraavaa kesääkin 2015 (kesäkuu-elokuu ) voi ennustaa jo lämpötilojen puolesta tilastollisesti ainakin. Aina ennenvanhaan jos on ollut lämmin tammi-helmikuun jakso samalla kun Atlantin valtameri on ollut lämmin tai lämpenevässä vaiheessa (AMO+ eli esim. 1920-1950 tai 1989–>) Niin ei ole tullut yhtäkään normaalia lämpöisempää kesää. Viileän kesän todennäköisyys on 56% nyt ja 44% keskimääräisen, se olisi uutta jos tulisi normaalia lämpöisempi kesä nyt, mutta mahdollista silti vaikka tilastollinen todennäköisyys on 0%:

    Talvi 1926 tammi-helmi leuto –> Kesä keskimääräinen

    Talvi 1944 tammi-helmi leudohko –> kesäkuu viileä, heinä-elokuu lämmin

    Talvi 1949 tammi-helmi leuto –> koko kesä viileä 1989(kesä tavanomainen)

    Talvi 1990 tammikuu tavanomainen, helmikuu ennätyslämmin –> kesä asteen tavanomaista kylmempi

    Talvi 1992 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomaista viileämpi

    Talvi 1993 tammi-helmi leuto –> kesä hyvin kolea

    Talvi 1995 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomainen

    Talvi 2008 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomaista viileämpi

    Tilastot otin täältä :
    http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation
    http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html

    Täällä Atlantin lämpöisestä ja kylmästä vaiheesta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation
    http://www.esrl.noaa.gov/psd/data/timeseries/AMO/

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.