Paukkupakkasia tuntuu riittävän koko maassa. Ainakin lumi narskuu kengissä aivan kuin perunajauhopakettia puristelisi. Valitettavasti talvi tarkoittaa myös sitä, että autoa saa marinoida lämmitystolpassa pitkään. Silti ei ole takeita jäätyneen oven aukeamisesta, eikä varsinkaan oven kiinni pysymisessä. ”Ei-ei-ei pysty!”, laulaa starttimoottori, mutta lopulta, lyijyakun tiristäessä ulos ne viimeisetkin varaukset, saa auton hörähtämään henkiin! Vielä kun kynnellä kovertaa kaksi silmänreikää tuulilasiin, niin matka voi alkaa!
Tämän bensiinisyöpön Italian ihmeen lähestyessä uhkaavasti jo elinkaarensa loppua, haaveilee sitä näkevänsä auton puristettuna kompaktiksi punaiseksi metallikuutioksi. Sähköautot tekevät tuloaan ja latauspisteitä syntyy kuin sieniä sateella, mutta uskaltaako sähköautoon investoida?
Autokuume on inhottava tauti. Todellinen ympäristöteko on tietenkin saattohoitaa vanha bensiinikäyttöinen autonraato ensin niin loppuun, että sen kestävyyden puolesta saa ensin toivoa, sitten rukoilla polvillaan ja lopuksi työntää autovanhus viimeiset metrit romuttamolle pääsemään tuskistaan. Kuluttaahan uuden auton valmistus niin paljon arvokkaita metalleja ja kallista energiaa, ettei sähköautomyyjän kynittäväksi pidä suin päin ryhtyä.
Sähköautolla olisi kiistattomia etuja. Sähkömoottorin hyötysuhde on erinomainen. Auto olisi hiljainen. Vain tuulen suhina kuuluisi matkalla lähikauppaan ja takaisin latauspisteelle. No, ehkä jo hiukan pidemmälle. Autossa olisi vähemmän mekaaniselle kulutukselle alttiita osia. Ja olisihan se nyt herranjumala äärettömän makea vehje! Kiihtyisi kuin ampiainen!
Sähköautojen kohdalla valitettavasti tulee mieleen joitain aiheellisia kysymysmerkkejä: akuston energiatiheys ja auton lämmitys. Kun pakkanen paukkuu, niin pitääkö konsoliin upottaa koppa puupilkkeitä ja kamina, että ikkunat pysyvät sulana? Suomen sää voi kesällä olla kohtalaisen suotuisa sähköautoilun suhteen, mutta silloinkin kuumimpina heinäkuun helteillä olisi pieni vieno toive saada autoon ilmastointi, edes sellainen tuulivoimalla toimiva…
Bensiinin ja kaasun energiatiheys on armottoman suuri, jos sitä vertaa vastaavan tilavuuden ja massaisen sähköakuston energiatiheyteen. Lataus pitäisi hoitua nopeasti. Jos huoltoasemien akkujenvaihtorumbaan ei halua ryhtyä, niin tämä jo melkeinpä pudottaa pelistä kaikki sähkökemialliset parit. Suuren varauskapasiteetin omaavat kondensaattorit toki latautuisivat nopeasti suurellakin virralla, mutta haasteena tässäkin on akuston koko ja paino.
Jotain tarttis keksiä. Kokonaan toinen kysymys tietysti on, että voiko energiaa siirtää autoon tien varrella notkuvista sähköpylväistä? Voisiko energian tuottaa peräti autossa itsessään?
Ainakin toistaiseksi annan vielä lumen sataa työkalupakkiin ja jatkaa vanhan auton tekohengittämistä. Huomenna on toki uusi päivä ja uudet kujeet!
Valokuva: kloriittiparisto, Mika Toivonen
Lähde: Aluminum-Chlorine Battery, 1972. Approved for public release. Frank J. Seiler Research Laboratory, US Army.
Aluminum-Chlorine Battery PDF
Otsikko oli sähköautoilu talvisäässä. Miksi ei kerrottu miten sähköautolla autoilu onnistuu talvisäässä. Ei ketään kiinosta blogin kirjoittjan höpinät. juttu muistutti Ilta-sanomien juttua takavuosilta ” missi ei vieläkään raskaana”, ketä muuta kiinostaa kyseiset jutu kuin idioottia tai älykääpiötä. Joten kertokaa nyt miten se sähköautolla autoilu onnistuu
Kalliiksi, pirun kalliiksihan se täkäläinen talviautoilu tulee ilmakehälle. Tällaiset ”jutu” ovat ihan paikallaan. Tosin raivostuttanevat henkilöitä, joihin vetoavat lähinnä nuo uskomattoman lapselliset automainokset lopputavun röhkivine miesäänineen.
”Voisiko energian tuottaa peräti autossa itsessään? ”
Nerokas ajatus! Ja onnistuu helposti. Ota vanhasta autostasi laturi ja asenna se sähköautoon. Aja miten paljon hyvänsä, eikä akun varaustaso laske. Kiinassa joku oli jopa asentanut sähköauton nokalle tuuliroottorin joka pyörii ajoviimasta. Ilmaista energiaa…
Mitä tekemistä tuollaisilla lyijyakkuhöpinöillä on modernin sähköautoilun kanssa? Ei mitään. Kirjoitus oli täynnä disinformaatiota. Oliko kirjoittajalla mitään käytännön kokemusta sähköautoilusta? Suutari pysyköön lestissään. En minäkään autokauppiailta sääennusteita kyselisi.
Siis missä kohtaa kirjoitusta puhuttiin lyijyakuista ja sähköautoista samassa yhteydessä?
Omasta mielestäni hieno kirjoitus, jossa tuotiin esiin tuo vähän käsitelty ongelma sähköautoilun suhteen täällä (semi-)arktisessa ilmastossa: auton lämmitys. Se kun näillä perinteisillä polttomoottoreilla hoituu ihan vaan sillä epätaloudellisen laitteen tuottamalla ”hukka”energialla. Vähän samaan tapaan, kun ennen vanhaan meillä oli hehkulamppuja, jotka tuottivat lämpöä niinä kylminä pimeinä talven tunteina, mutta suuressa viisaudessaan joku viranomainen päätti, että ne ovat liian ”epätaloudellisia”.