Loppukesän merkkejä on jo vääjäämättä ilmassa: iltojen pimeys nakertaa valoisaa aikaa lyhyemmäksi yhä enemmän ja enemmän, syksyisen oloisia matalapaineita sadealueineen saapuu Suomeen ja keskikesän kirkkaanvihreät sävyt luonnossa ovat vaihtuneet suorastaan painostavan tummiksi. Tänään on tasan kuukausi syyspäiväntasaukseen ja siihen mennessä terminen syksy on jo tilastollisesti alkanut eteläisintä Suomea lukuun ottamatta.
Terminen syksy, jolloin vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10°C alapuolelle, starttaa yleensä ensimmäisenä Käsivarresta jo elokuun puolivälin jälkeen. Sieltä syksy etenee viikon sisään Keski-Lapin ylle ja yleensä syyskuun alkupäiviin mennessä se on alkanut koko Lapissa lukuun ottamatta Meri-Lappia ja suurimpien järvien ympäristöä.
Oulun korkeudella syksy alkaa tyypillisesti syyskuun puoliväliin mennessä ja etenee eteläisimpään Suomeen muutamassa viikossa. Yleensä terminen syksy onkin alkanut koko maassa lokakuuhun mennessä. Suuria vaihtelujakin on: aikaisimmillaan terminen syksy on alkanut esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä jo 4. syyskuuta ja myöhäisimmillään vasta 15. lokakuuta.
Rannikoilla majailevat kansalaiset saavat keskimäärin odotella syksyn alkua sisämaan asukkeja pidempään. Merialueet ja suuret järvialueet ovat varastoineet kesän aikana lämpöä ja luovuttavat sitä nyt hitaasti ilmakehään. Rannikon ja sisämaan väliset lämpötilaerot ovat kääntyneet täysin päinvastaisiksi – huhtikuusta elokuuhun saakka sisämaa on ollut yleensä aurinkoisina päivinä selvästi rannikkoa lämpimämpi, mutta nyt on rannikkolaisten vuoro päästä nauttimaan tästä etuoikeudesta. Eron voi huomata ihan pääkaupunkiseudun ympäristössäkin syksyllä erityisesti ilta- ja yöaikana, jolloin Helsinki-Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan -mittausasemien välinen lämpötilaero voi olla useitakin asteita kaisaniemeläisten eduksi. Suurimmillaan lämpötilaerot rannikkoalueiden ja sisämaan välillä ovat loppusyksytä ja alkutalvesta, jolloin merialueet voivat vielä olla lähes 10-asteisiakin, mutta manner pääsee kylmenemään nopeasti lämmittävän tahon puuttuessa (aurinko ei enää loppuvuodesta juurikaan lämmitä).
Meren lämmittävän vaikutuksen myötä syksy on rannikoilla sateisinta aikaa, kun taas mantereen sademäärät hiipuvat tasaiseen tahtiin syksyn edetessä.
Loppukesään ja alkusyksyyn liittyy myös eräs mielenkiintoinen ilmiö, jota kannattaa rannikoilla asuvien tarkkailla – vesipatsaat (veden yllä oleva trombi)! Itse en ole sellaista koskaan päässyt todistamaan, mutta lähes joka vuosi niistä on Suomenlahdeltakin havaintoja. Otollisimmat olosuhteet ovat nimenomaan elokuun loppupuolella ja alkusyksystä, kun meri on vielä lämmin ja Suomi kuuluu matalapaineen vaikutuspiiriin. Heikko tuuliväänne ja alhaalla roikkuvat pilvet meren yllä lisäävät mahdollisuuksia.
ECMWF (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) julkaisi muutama viikko sitten pitkänajan sääennusteen syksylle. Verrattuani sitä vastaavaan yhdysvaltalaiseen NOAA:n ennusteeseen on viitteitä siitä, että syksystä olisi tulossa erityisesti Itä- ja Pohjois-Eurooppaan tavanomaista lämpimämpi. Luoteis-Venäjällä näyttäisi olevan myös tavanomaista korkeampi ilmanpaine, mikä viittaa eteläisiin ilmavirtauksiin. Kenties tavanomaista enemmän lämpimiä ja aurinkoisia päiviä syyskuulle? Loka- ja marraskuussa aurinkoa ei voi enää taata korkeapainetilanteissa, sillä auringon teho hiipuu merkittävästi ja pilvisyyttä pääsee muodostumaan herkemmin.
Tätä kirjoittaessani ei ole vielä merkkejä termisen syksyn alkamisesta oikeastaan missään päin maata, joten voidaan olettaa, että syksy saapuu maan pohjoisosaan tänä vuonna aikataulustaan jäljessä. Tämän viikon loppupuolella ja mahdollisesti myös ensi viikon alussa saamme nauttia melko aurinkoisista poutapäivistä, kun korkeapaine vahvistuu Fennoskandian länsiosaan. Se kierrättää loppuviikoksi pohjoisesta hieman viileämpää ilmaa ja erityisesti yöt kylmenevät. Pohjanmaalla ja Lapissa on hallanvaara, hrrr! Korkeapaineen liikkuessa Suomen itäpuolelle voi ensi viikon alussa päästä etelästä annos lämpimämpää ilmaa.
Millaista syksyä sinä odotat?
Kyllä syksy jo saisi tulla sateineen. Ei ole täällä pahemmin satanut kesän aikana ja siksi olisi mukava päästä nauttimaan edes muutamasta sadepäivästä.
Odotan kylmää ja kuulasta syksyä. Kirkasta todennäköisesti onkin, mutta kylmää saanee odotella. Tai sitten toteutuva vaihtoehto on +10 astetta lokakuusta jouluaattoon asti ja vettä loputtomiin…
Kauniit kuulakkaat syyspäivät olisivat tervetulleita tänne satakuntaan, ei vettä loputtomiin.
Pidän kaikista vuodenajoista, aikanaan oli syksy juuri lempivuodenaikani. Nyt Helsingissä asuessani olen oppinut inhoamaan sitä pitkää pimeää hyisten läpitunkevien sateiden ja tuulen ryydittämää aikaa, sen kun voisi lohkaista pois tai saada edes reilusti vähäisemmäksi. Muuten – tervetuloa syksy! Tervetuloa talvi!
Odotan rapsakkaa, melko aurinkoista ja viileää syksyä. Toukokuun alusta lähtien on ollut hyvin lämmintä, joten viileä syksy ja sen jälkeen luminen talvi olisivat toivomuslistalla. Mutta niin kuin ennusteistakin voi nähdä, syksy ei ole vielä lähelläkään ja jos netin kausiennusteisiin on luottamusta, niin leuto syksy olisi viileää todennäköisempi. Tosin niinhän se on nykyään muutenkin.
Lämmenneessä ilmastossa on 75-prosenttinen todennäköisyys, että tulee keskimääräistä lämpimämpi vuodenaika ja 25-prosentttinen todennäköisyys keskimääräistä viileämpää, muuan ilmatieteen laitoksen meteorologi sanoi tilaisuudessa, johon otin osaa pari vuotta sitten.
Jaa, että aurinkoko ei enää loppuvuodesta juurikaan lämmitä. Jos näin olisi, niin meillä olisi jo muutamassa minuutissa aika vilu ja elon liekki loppuisi lyhyeen. Vaikka tämäkin foorumi on eräänlainen blogi, niin kaiketi sitä asiantuntijalta voi hieman tarkkuuttakin odottaa.