Kevät tulee – oletko valmis?

Julkaistu

Kun talvi on jatkunut koko maassa näinkin pitkään, että esimerkiksi etelässä kevät on jo myöhässä yli kaksi viikkoa ja tavanomaisesti kevät on tähän aikaan koittanut jo Oulun korkeudella asti, niin kyllä se meteorologinkin mieltä lämmittää kun näkee ennustemalleissa jo varman kevään saapumisen. Ja on se vaan nyt niin odotettu ja varma juttu että ihan velvollisuuskin sitä on meteorologin julistaa!

Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012
Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012

Nyt elellään siis viimeisiä kevättalvisia päiviä, joten nyt kaikki talvimieliset ottakaa ilo irti näistä keleistä, sillä viikonloppuna alkaa kevät! Kevään tuo meille ensimmäinen kunnon vesisateita lounaasta tuova matalapaine. Nuo viheliäiset kaverit ovatkin tänä keväänä odotettua seuraa sillä ilman niitä etelän lämpö ja kevät eivät meille koskaan kulkeutuisi. Matalapaineet päättivät viimein lakata rienaamasta sateillaan Etelä-Eurooppaa ja ottavat nyt uuden suunnan kohti pohjoista.

Viikonloppuna lounaasta saapuva matalapaine näyttää tällä hetkellä tuovan lumia sulattavia vesisateita lähes koko Suomeen. Aluksi pilvisyys lisääntyy ja yöpakkaset hellittävät lämpimän ilmamassan edellä etelästä alkaen torstain ja perjantain aikana, kunnes sateet leviävät maahamme lauantaina. Maikkarin sääsivulta voit seurata tämän sadealueen ennustettua kulkua ja sitä tulevatko sateet omalla paikkakunnallasi millä voimakkuudella ja missä olomuodossa.

Maikkarin sääsivulta näet sadealueet, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.
Maikkarin sääsivulta näet Forecan tuottaman ennusteen sadealueista, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.

Tämä matalapaine tuo myös maahamme keväisen ilmamassan, ja näillä näkymin myös kauniin keväisen sään. Keski-Eurooppaan näyttäisi nimittäin alkuviikolla muodostuvan korkeapaine, jonka myötä Etelä-Euroopasta virtaisi meille 15 astetta nykyistä  lämpimämpää ilmaa. Päivälämpötilat voivat täten aurinkoisella säällä kohota jopa yli 10 asteeseen, parhaimmillaan jopa lähes 15 asteeseen! Vallitseva lumipeite kuitenkin ikävästi verottaa lämpötilan kohoamista, sillä sulava ja ilmaan vettä haihduttava lumi sitoo samalla lämpöä. Tästä syystä lämpötila ei pääse kohoamaan niin korkeaksi kuin lumettomalla maalla, jossa lämpötila voisi kohota samassa tilanteessa jo kesäiseen yli 20 asteeseen!

Näin pitkissä ennusteissa on kuitenkin valitettavasti epävarmuustekijöitä ja voi viellä olla että matalapaineet muuttavat reittiään Suomen pohjoispuolen sijaan Suomen yli ja sää pysyttelisi sateisempana ja pilvisempänä, eikä lämpötila kohoaisi yhtä korkealle kuin aurinkoisessa säässä. Mutta joka tapauksessa kevät tulee ja lumet sulavat nopeasti! Vuorokauden keskilämpötila nimittäin pysyttelee lähes koko maassa viikonlopun jälkeen reilusti plussan puolella, ja tehokkain lumien sulattaja on plusasteet ja vesisade.

Nyt tuoreiden ennusteiden mukaan matalapineet ovat päättäneet muuttaa ensi viikolla valitettavasti reittiään, eikä korkeapaine pääse kunnolla ulottumaan meille. Suomen yli kulkee viikon aikana useampi matalapine sateineen, joka estää lämpötilaa kohoamasta  pilvisyyden ja sateiden vuoksi. Aina ei voi voittaa, mutta mikäli jonakin päivänä sää on selkeä ja aurinko pääsee kunnoolla paistamaan, niin silloin lämpötilakin pääsee kohoamaan ainakin 10 asteen tuntumaan.

Kevät voi tänä vuonna myöhiäsen alkamisen vuoksi jäädä varsin lyhyeksi, nimittäin terminen kesä alkaa tavanomaisesti esimerkiksi maan eteläosassa jo toukokuun puoleen väliin mennessä. Varhaisimmillaan terminen kesä, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee yli 10 asteessa, alkoi eteläisimmässä suomessa vuonna 2000  jo 19.4! Mitä sinä odotat eniten keväässä ja haluaisitko sen kestävän pidempään, vai odotatko jo kesää? Itse odotan eniten lämpenevää säätä ja luonnon vihertymista sekä sitä että voi luopua talven synkistä rievuista!

Muokattu 13.4.

1. kuva: Aleksi Jokela

2. kuva: Ennustekartta Maikkarin sääsivulta; http://www.mtv3.fi/saa/#viikon-saa

Lämpenemisen merkkejä on jo

Julkaistu
Aurinko lämmittää jo kaikea tummaa, kuten puita ja metsiä. Saman ilmiön voi löytää talojen seinustojen tuntumasta.
Aurinko lämmittää jo kaikea tummaa, kuten puita ja metsiä. Saman ilmiön voi löytää talojen seinustojen tuntumasta. Kuva: Kallerna, Wikimedia commons.

Katsoin taas keskipitkiä ennustekarttoja, joita etenkin ECMWF:n (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) supertietokone on putkauttanut – minulle asti jopa kotiin, koska pääsen työni vuoksi osaan tietoja myös tietokoneitse. Tämä tapahtui jo niin monetta kertaa työurani aikana, vaikkakin nyt vapaapäivältä kotoa, että säätilan tajuaa nopeasti karttoja vilkaisemalla vähemmästäkin. Ja hauskaahan tämä on, itseni ja tämän Sään takaa -blogin lukijoiden iloksi tämä sujuu. Lumisateiden vielä riepoessa jopa eteläisintä Suomea.

Kun sään lasketun kehityksen oikein yksinkertaistaa ja keskittyy oleelliseen, mikä on välillä taito sinänsä tässä informaatiosaasteen maailmassa, sään tuleva kehitys on tämä: ilmamassamme – etenkin etelässä – lämpenee asteittain niin, että ensimmäinen etelässä edes joten kuten lauhaksi luonnehdittavissa oleva vuorokausi on perjantai. Sitä ennen on vielä maanantaisten paikallisten lumisateiden jälkeen korkeapainetta idästä. Ensi viikonloppu laajasti ottaen, siis maanantai vielä mukana, näyttää sitten tarkemmin, kuinka paljon maan eteläosassa sataa jo vettä. Viitteitä on voimakkaistakin sateista, mutta väliin jäänee myös poutasäätä, ja eiköhän aurinkoistakin.

Päivälämpötilat tuossa uudessa ilmamassassa ja tilanteessa ovat nekin toki korkeammat kuin aiemmat, mutta suurin muutos koskee öitä ja aamuja. Päivälämpötilojen kohoamista verottaa lumipeite, jonka sulattamiseen menee auringon energiasta iso osa. Toisaalta melko lämminvetiset sateet ovat lumen sulattajana omaa luokaansa. Kokonaisuutena tärkein lumipeitettä alentava mekanismi on haihtuminen. Mielestäni varsinaisen kevään alkamisen voisi määritellä lumipeitteen häviämisen ajankohdaksi, koska vasta sen jälkeen (OK, roudan sulaminenkin on vielä merkittävä) alamme saada auringon jo suuresta säteilymäärästä ”kaiken hyödyn”.

Koska auringon säteilymäärä on paljolti tähtitiedettä (siis pois lukien esim. pilvisyyden vaikutuksen), kanattaa tehdä ajatuskoe ja verrata nyt vallitsevaa tilannetta kesän ja alkusyksyn kuukausiin: niin monta päivää kuin tästät on juhannukseen (kesäpäivän seisaukseen), yhtä monta päivää juhannuksen jälkeen on osapuilleen vastaava säteilymäärä. Tietysti tulee sellaisia eroja, että alkukesällä esim. ilmakehän kokonaisotsonimärä on keskimäärin alempi kui syksymmällä, jolloin alkukesän aurinko on polttavampaa (UV-säteily) kuin loppukesän.

Mutta pinnistellään nyt ensin ulos tästä kevättalvesta…

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Puun_juuri_lumessa.jpg

 

Minä näin taivaalla halon

Julkaistu

Mikkelissä 30.3.2013. Kuva: Patu Manninen
Halo Mikkelissä 30.3.2013. Kuva: Patu Manninen
Olipa mukavaa viettää pääsiäistä perheen kanssa Mikkelissä. Sää oli ihana, kevättalvea kauneimmillaan. Me hiihdettiin, laskettiin mäkeä ja paistettiin nakkeja retkinuotiolla.

Lauantaina me käytiin pilkkimässä Salosaaren rannassa, Mikkelin edustalla. Kalasaalis oli laiha. Yksi vauva-ahven, ja yksi iso(!) nykäisy. Mutta pilvibongauksen kannalta retki oli menestys. Auringon ympärillä loisti kirkas halo.

Sää oli aurinkoinen, mutta auringon lämmitys ei tuntunut iholla yhtä voimakkaasti kuin kirkkaalla säällä. Taivaalla oli ohut, läpikuultava, harsomainen yläpilvi, Cirrostratus (Cs), joka koostuu pienistä jääkiteistä. Jäinen yläpilvi on halon elinehto. Halo syntyy kun jääkiteet sirottavat auringonvaloa jollakin tietyllä lailla. Siitä, että miten se tapahtuu voi lukea lisää englanniksi Atmospheric Optics-sivuilta ja suomeksi wikipediasta.

Näkemämme halo oli 22 asteen rengas. Se taitaa olla yleisin haloilmiö. Olen silti superylpeä uudesta merkinnästä Pilvibongarin taskuoppaaseen (Gavin Pretor-Pinney, 2010). 22 asteen renkaasta saa ainakin 20 pistettä.

Oletko sinä nähnyt taivaalla valoilmiöitä?

Lähteet: http://www.atoptics.co.uk/halo/circular.htm