Minä näin taivaalla halon

Julkaistu

Mikkelissä 30.3.2013. Kuva: Patu Manninen
Halo Mikkelissä 30.3.2013. Kuva: Patu Manninen
Olipa mukavaa viettää pääsiäistä perheen kanssa Mikkelissä. Sää oli ihana, kevättalvea kauneimmillaan. Me hiihdettiin, laskettiin mäkeä ja paistettiin nakkeja retkinuotiolla.

Lauantaina me käytiin pilkkimässä Salosaaren rannassa, Mikkelin edustalla. Kalasaalis oli laiha. Yksi vauva-ahven, ja yksi iso(!) nykäisy. Mutta pilvibongauksen kannalta retki oli menestys. Auringon ympärillä loisti kirkas halo.

Sää oli aurinkoinen, mutta auringon lämmitys ei tuntunut iholla yhtä voimakkaasti kuin kirkkaalla säällä. Taivaalla oli ohut, läpikuultava, harsomainen yläpilvi, Cirrostratus (Cs), joka koostuu pienistä jääkiteistä. Jäinen yläpilvi on halon elinehto. Halo syntyy kun jääkiteet sirottavat auringonvaloa jollakin tietyllä lailla. Siitä, että miten se tapahtuu voi lukea lisää englanniksi Atmospheric Optics-sivuilta ja suomeksi wikipediasta.

Näkemämme halo oli 22 asteen rengas. Se taitaa olla yleisin haloilmiö. Olen silti superylpeä uudesta merkinnästä Pilvibongarin taskuoppaaseen (Gavin Pretor-Pinney, 2010). 22 asteen renkaasta saa ainakin 20 pistettä.

Oletko sinä nähnyt taivaalla valoilmiöitä?

Lähteet: http://www.atoptics.co.uk/halo/circular.htm

10 vastausta artikkeliin “Minä näin taivaalla halon”

  1. Mahava kirjoitus! :) Näin itse kerran taivaalla pienen sateeenkaaren, joka oli käytännössä nurinperin ja ihan ylhäällä taivaassa ei maassa. En tiedä mikä valoilmiö se oli? Myös kerran näin kaksi aurinkoa taivaalla, se oli varmaankin heijastus?:)

  2. Onko nyt erityisen otollinen halo-kausi? Mekin nähtiin hieno halo maanantaina Tuusulanjärven jäällä…

  3. Lauantaina on näköjään ollut halojen syntymiselle otolliset olosuhteet eteläisessä Suomessa. Näin myös lauantaina iltapäivällä mielenkiintoisen halon Vantaalla. Pilvissä oleva aukko auringon lähellä hohti sateenkaaren väreissä.

  4. Pieni korjaus tekstiin: Jäinen yläpilvi ei ole elinehto halolle, vaan pelkkä jääpilvi. Riittävän alhaisessa lämpötilassa, esim. Siperiassa ja Etelänapamantereella, halo voi syntyä sumusta.

  5. Näin huhtikuussa 1994 Mikkelissä halon, jossa oli pieni rengas, molemmat sivuauringot, isompi rengas, horisonttirengas, pienen renkaan sivuava osittainen kaari, värillinen kaari ylempänä, wegenerit ja pieni kappale ala-aurinkokaarta.

  6. Näin taivaalla halon, = Taivaalla oli halko.
    Näin taivaalla haloilmiön, = Taivaalla oli halo.

    1. Taisi tulla lapsirukalle virhe? Eikä tuo ennustekaan ollut ihan ok! Mutta korjaillaan ja paikkaillaan kuten olemma jo tottuneet kuuntelemaan näitä sääjulistuksien ennakkovaroituksia osuvuuden suhteen. :)))

  7. Mie se oun nähnä montakkii halakoa, meijjän liiterissä niitä on, suapi tulla vaekka ite kahtomaan! Taevaalla oun nähnä halon yhen kerra, ku veljmies hermostu yhtee lehmänkantturaa, nappasj halon kätteesä ja viskas sen navetan katolle…

  8. olisit hemmetissä heittäny sen takkaan….

  9. Tervehdys,taitaapi isommat valoilmiöt olla päällekkäin olevat sateenkaaret ja revontulet. Sekin on ovela ”valoilmiö” kun ajaa autolla kovalla pakkasella pimeällä tiellä ja toinen auto lähestyy jossain mutkien takana niin sen valot heijastuu putkena taivaalle,taitaa olla sitä jääkidettä.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.