Huhtikuun lopulla aurinko nousee jo yhtä korkealle kuin elokuussa. Aurinkoisena heikkotuulisena päivänä aurinko myös lämmittää meitä ihmisiä yhtä paljon kuin elokuussa, vaikka itse ilman lämpötila onkin usein selvästi elokuuta alhaisempi. Huhtikuussa aurinkoisena päivänä ilman lämpötila vaihtelee usein vielä 10 asteen molemmin puolin, mutta maan pinta voi jo lämmetä 30 asteeseen. Yhtä paljon voi lämmetä myös meistä ihmisistä se puoli, joka on aurinkoon päin. Aurinkoisena päivänä huhtikuussa onkin usein vaikea uskoa, että ilman lämpötila on vain vähän yli 10 astetta.
Lämpötila varjossa ja ”auringossa”
Lämpömittarikaan ei välttämättä kuvaa hyvin ilman lämpötilaa, etenkään jos mittari on suorassa auringonpaisteessa. Usein kuulee puhuttavan ilman lämpötilasta varjossa ja ”auringossa”. Todellisuudessa ilman lämpötila on sama sekä varjossa että auringossa. Auringonpaisteessa suoritettu lämpötilamittaus ei kuvasta ilman lämpötilaa. Mittarin lukema kertoo vain, kuinka lämmin on itse lämpömittari. Niinpä lämpömittari kuvaa hyvin ilman oikeaa lämpötilaa ainoastaan, kun mittari on sellaisessa paikassa, jossa se on saman lämpöinen kuin ilma. Ilman lämpötilaa mitattaessa mittarin tulisi siis aina olla varjossa suoralta auringonpaisteelta. Auringonpaisteessa oleva mittari kuvaa paremminkin, kuinka korkeaksi lämpötila kohoaa esineissä tai vaatteissa, jotka ovat samanvärisiä kuin lämpömittarin neste tai digitaalisen mittarin anturi.
Aurinko saa sään tuntumaan lämpimämmältä
Keväällä ennusteet ja viralliset havainnot saattavat usein tuntua liian alhaisilta omiin tuntemuksiin ja lämpömittauksiin nähden. Usein myös varjossa olevat lämpömittarit saavat vähän hajasäteilyä, joka nostattaa mittarin lämpötilaa vähän ilman lämpötilaa korkeammaksi ja siten helposti johtaa liian korkeisiin lukemiin. Toisaalta, vaikka ilman lämpötilalla ei ole eroa varjossa ja auringossa, kyllä meillä ihmisillä on paljon lämpimämpää oleillessamme auringonpaisteessa. Tämä johtuu siis siitä, että aurinko lämmittää meitä ihmisiä usein huomattavasti ilmaa lämpimämmäksi. Kun tuulisessa säässä usein kerrotaan, että tuuli saa sään tuntumaan lukemia kylmemmältä, pitäisi oikeastaan myös aurinkoisessa säässä kertoa, että aurinko saa ilman tuntumaan lukemia lämpimämmältä.
Auringonpaiste ja kevätflunssa
Pukeutuminen kevätsäähän on usein haastavampaa, mitä nopeasti tulee ajatelleeksi. Auringonpaisteessa puuhastelemalla normaaleissa ulkovaatteissa tulee helposti liian kuuma, mutta toisaalta t-paidallakaan ei välttämättä vielä oikein pärjää. Isoin ristiriita vaatetuksen suhteen tulee, kun aurinkoisena päivänä tuuli on heikkoa ja ilman oikea lämpötila on lähellä 10 astetta. Tällöin auringonpaisteessa tulee helposti jo tukalan kuuma, sillä aurinko voi lämmittää meitä jopa yli 30 C asteeseenkin. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Nimittäin 30 asteeseen meistä lämpenee vain se auringonpuoleinen osa, toinen puoli on yhä saman lämpöinen kuin ilmakin eli jopa 20 astetta viileämpi. Me ihmiset yleensä tunnemme voimakkaammin tämän lämpimämmän puolemme ja helposti pukeudumme sen mukaan. Eivätkä epäilykset pukeutumisen liiallisesta rohkeudesta välttämättä herää, vaikka seuraavan aamuna heräisimme niska jäykkänä tai kurkku kipeänä.
Tänks jälleen kerran kiinnostavasta ja down to earth -tyyppisestä lähestymisestä.
Hyvin kerrottu ja korjattu harhaluuloja. Korjataan kuitenkin vastineena yksi toinen harhaluulo =)
Kylmälle altistuminen ei aiheuta flunssaa, vaikka ”vilustumisesta” usein puhutaankin. On mahdollista, että kylmettyminen alentaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua.
Kiitoksia! ”Suutari pysyköön lestissään” :) Viittaus kevätflunssaan, perustui ainoastaan omiin empiirisiin kokeisiin. Myönnettäköön, että näissä omissa ”kylmettymiskokeissakin” kyse on ollut vain kurkkukivuista, jotka eivät varmastikaan täytä lääketieteellistä määritystä flunssasta.
Ilma on 12-asteista, mutta aurinko lämmittää jopa 30 asteen verran… Jos aurinko kuitenkin on yhtä tehokas kuin loppukesästä, miksi se ei käytä tehoaan vielä huhtikuussa? Eikö huhtikuun aurinko lämmitä ilmaa samalla tavalla kuin elokuussakin? Yhtä kaukanahan kesäpäivän seisauksesta siinä ollaan, siitähän tuossa on kyse?
Kyllä huhtikuun aurinko lämmittää ilmaa ihan samalla tavalla kuin loppukesälläkin. Keväällä kuitenkin ilmamassa on meillä huomattavasti kylmempää kuin loppukesällä. Mikäli meille jostain pääsee pujahtamaan lämmintä ilmamassaa, voi lämpötila huhtikuussakin kohota hellelukemille. Talven taakka kuitenkin painaa meidän leveyspiirillämme. Koko talven suuri osa pohjoista pallonpuoliskoa on jäähtynyt ja tästä syystä lämmintä ilmamassaa ei useinkaan ole tarjolla. Aurinko lämmittää maata ja pintoja ja vasta tämän jälkeen lämmenneiden pintojen yllä ilmakin alkaa vähitellen päivän myötä lämmetä, muttei läheskään yhtä lämpimäksi kuin aurinkoiset pinnat ( niin kuin Ollikin totesi). Erilaiset pinnat kuitenkin lämpenevät eri tavalla ja se saa lämpimän pinta ilman sekoittumaan nopeammin. Pelkällä johtumisella ilma lämpenisi vieläkin hitaammin..
Minä näen tuossa vähän ristiriitaa, lienenkö jumittanut johonkin pikkuseikkaan. Jos aurinko lämmittää ilmaa, miksei se lämpene? Kun kerran tehoja löytyy… Luulisi, että kun viikonkin on poutaa ja aurinko paistaa, olisi jo kesään verrattava tilanne huhtikuussakin. Kyllähän maa kuitenkin sulaa ja lämpenee myös, kuten Olli tuossa alla sanoo.
Kyllä ilma aina päivän aikana lämpenee, mutta kylmässä ilmamassassa lopputulos on kylmempi kuin lämpimässä. Jos ilmamassalla ei olisi vaikutusta ilman lämpötilaan, silloinhan meillä olisi aina aurinkoisina päivinä saman lämpöistä samaan vuodenaikaan ja lämpimintä olisi Juhannuksen tienoilla (kesäpäivänseisauksen tienoilla), kun aurinko on korkeimmillaan. Meteorologit usein puhuessaan ilmamassan lämpötilasta tarkoittavat lämpötilaa reilun kilometrin (T850 hPa) korkeudessa, jossa maanpinta ei enää paljoa vaikuta. Keväällä tämä ilmamassa, eli lämpötila edellä mainitulla korkeudella, on usein vielä alle nolla asteista. Kesäaikaan aurinkoisena päivänä aurinko lämmittää ilmaa niin, että iltapäivälämpötila on yleensä 15 astetta enemmän kuin tuo ilmamassan lämpötila. Eli jos ilmamassan lämpötila on nolla astetta, päivälämpötila on meillä 15 C astetta. Jos ilmamassan lämpötila on 15 astetta, meidän tasolla (lähellä maan pintaa) ilman lämpötila on 30 C astetta…
Olen ihmetellyt ihmisten logiikkaa juuri tässä asiassa: Toukokuussa hellepäivänä moni sanoo ”maan olevan vielä kylmä” ja ihmettelee t-paitaa käyttäviä. Mutta maan pintahan käytännössä aina lämpenee auringossa kuumemmaksi kuin ilma :D
Gessi jo ehtikin korjata: ”kylmettyminen” ei aiheuta flunssaa, tämä on tutkittu fakta. Flunssan aiheuttaa virus. Immuunipuolustuksen alentumisestakaan ei ole näyttöä.
Terve!
Kiitokset hyvästä jutusta. Lämpötilan mittaamiseen liittyen seuraavanlainen kysymys, että minulla on parvekkeella (lasitettu) lämpötilamittarin anturi johdon päässä. Anturin saan parvekkeella varjoon, mutta anturista sisälle tulevaan johtoon (johdon väri valkoinen) paistaa aurinko. Vaikuttaako tämä mittarin lukemaan? Onko johdon värillä merkitystä mittarin lukemaan?
-esa-
Johdon lämpötila ei vaikuta juurikaan mittaustulokseen, mikäli sekin on (muutaman kymmenen senttimetrin) anturin läheisyydessä varjossa. Parvekkeella ja varsinkin lasitetulla parvekkeella ilma ei pääse juurikaan vaihtumaan. Tilanne vastaa kasvihuonetta eli parvekkeella olevan ilma on selvästi lämpimämpää kuin ulkoilma. Toisaalta varjossa oleva mittarisi kuvaa tällöin hyvin parvekkeen ilman lämpötilaa.
Miulla ois yks kysymys keväästä, ja lumen sulamisesta. Tää saattaa olla tosi typerä kysymys, mutta olen miettinyt tätä monesti kun katselen linja-auton ikkunasta ulos.
Kun lumi sulaa, esim. pelloilta, niin miksi se sulaa ensin kaikkien esineiden ja puiden ympäriltä? Esimerkkinä eräs pelto, jossa on iso kaupan mainoskyltti. Sen ympäriltä lumi suli todella aikaisin, mutta sen lähistöllä oli kinoksia. Yös puiden ympäriltä pieneltä alueelta se sulaa nopeasti. Miksi se ei sula kaikkialta yhtä nopeaa? Onko tähän syynä jokun auringon lämpösäteily, joka heijastuu asioista, ja näin sulattaa nopeammin. En tiedä kuulostaako se kaukaa haetulta, mutta en ole keksinyt muuta selitystä.
Kiitos jo etukäteen vastauksesta!
Aurinko lämmittää erilaisia pintoja eri tavalla. Tummat värit lämpenevät enemmän kuin vaaleat, mutta myös erilaiset materiaalit voivat lämmetä eri tavalla. Lumi on sitten vielä suurempi poikkeus. Lumi on veden kiinteää olomuotoa ihan niin kuin jääkin. Vedellä on kolme olomuotoa. Kun veden lämpötila kohoaa 100 esteeseen, se alkaa kiehua ja veden olomuoto muuttuu nesteestä kaasuksi. Kun veden lämpötila laskee nollaan asteeseen, vesi jäätyy ja sen olomuoto muuttuu kiinteäksi. Lumen lämpötila ei voi kohota yli nolla asteiseksi, ennen kuin sen olomuoto on muuttunut lumesta vedeksi. Lumipinta on siis aina nolla asteinen vaikka ilma sen yllä olisikin plusasteilla. Muut pinnat kuitenkin lämpenevät auringonpaisteessa keväällä huomattavasti. Jo maaliskuussa jotkin pinnat saattavat tyynenä päivänä lämmetä 30 asteiseksi. Tällaiset lämpimät ”esineet” sulattavat ympäriltään nopeasti lumen pois, kun taas vieressä paljas luminen alue sulaa ja haihtuu hyvin hitaasti. Lisäksi lumella on vielä suuri heijastava vaikutus. Vastasatanut lumi heijastaa 90 prosenttia auringonsäteistä takaisin maanpinnasta pois ja sulava lumikin heijastaa vielä lähes puolet. Eli olit jo aika lailla oikeilla jäljillä :)