Month: maaliskuu 2012

No niin, rakas nettipäiväkirjani – Tai Forecan – mutta tännehän minä vain enimmäkseen

kirjoitan. Ja säätäkin saisi aihe lähentyä. Tämä on helppoa, koska sään kanssa voi niputtaa melkein minkä muun aiheen tahansa. Sää on kerta kaikkiaan niin merkittävä ja kaikkeen läpitunkeva juttu, kun vain vähän istahtaa ja miettii. Pois joutuu ehkä lukemaan ensin abstraktioilta tuntuvia asioita, kuten vaikka matematiikan tai kirjallisuuden, mutta niissäkin suhde säähän toimii vähintään toiseen suntaan. Oikeastaan kirjallisuudessa kahteenkin, koska sää vaikuttaa ja on vaikuttanut – jos ei muuhun, niin viimeistään romantiikkavaikutteiseen kirjoittamiseen varmasti. Jumalan puheena luonnon kautta, jonka kieltä vain taiteilijat, poikkeusyksilöt, osaavat tulkita.

Kun tuohon nyt pulpahti tuo matematiikka, niin siihen en usko sään vaikuttavan muuten kuin joidenkin tutkimusaiheiden kautta ehkä. Sen sijaan matematiikka muuttaa maailmaa kokonaisen maailmankuvan myötä. Tieteellisen maailmankuvan. Matematiikka on myös ilmakehän fysiikan kieli. Onkohan matematiikkakin Jumalan puhetta, jota vain poikkeusyksilöt osaavat tulkita? Näin keväällä, jos tai kun on aikaa eikä lumikaan tuosta maasta vielä oikein ota lähteäkseen, voi ajatuksiaan mainiosti risteyttää, idättää, kylvää ja kasvattaa vaikka rairuohoksi pikku tipuille. Rairuoholla saa kotiinsa vihreyttä jo pääsiäiseksi, joka on jo melkein ovella.

Tätä kirjoitan lauantaina, kylmänkalvakkaan mitättömässä olevinaan kevättalven säässä. Isojakin laikkuja on jo ilman lunta, ne ovat pälviä. Vähän niin kuin pälvikaljussa lähtee tukka. Mutta rohtoa pukkaa: lunta on tulossa vielä roppakaupalla ja varsinkin sinne, missä noita pälviä jo on. Luonto siis vähän paikkailee ja yksiväristää tienoota. Huomenna on palmusunnuntai. Jos haluaa eroon pikku trulleista ja virpomisista, kannattaa irottaa ovikello jo aamuksi. Tai sitten voi vain antautua, jolloin muna- ja karkkivarastot vain ajan tasalle. Älkää, virpojat, palelluttako itseänne!

Palmusunnuntaina ripottelee lunta vain siellä täällä, mutta malkamaanantain maissa lumisade yleistyy lounaassa, pikku hiljaa myös idempänä. Etelärannikolla lumisade saattaa saeta. Tikkutiistaina sää poutaantuu, paitsi niitä ihan vähäisiä pakkaslumia nyt voi tulla. Selkeintä on kellokeskiviikon tienoilla. Saa nähdä, miten hurjiksi yöpakkaset ehtivät.

Kiirastostain – Pitkäperjantain tienoo tuo matalapaineen ja lunta etenkin maan etelä- ja keskiosaan, mutta vähän sataa myös pohjoisessa. Lankalauantaina lumisade väistyy muka itään, mutta ei hätää, lännestä leviää jo saman päivän aikana uutta lumisadetta. Maan etelä-ja keskiosassa voi olla pääsiäispäivinä pyryssä pitelemistä. Tai ehkä sen saa pois vanhoin konstein: haetaan maanantaina puut (malat), ja veistetään ne tiistaina tarpeen mukaan, jota niistä voidaan tehdä keskiviikkona kello.

Paitsi puista, pääsiäisperinteillä on tietoa myös rautaesineiden ja tervapadan käyttämisestä siihen, mikä olisi tärkeää kiirastorstaina: melun aiheuttaminen. Etenkin vanhojen mummojen (missä ovatkaan nyt?) oli tapana lastata kelkkoja edellä mainitulla tavaralla ja vetää näitä kuormia samalla metelöiden koko kartanon ympäri. Tämä suojeli pahalta ja oli tietysti tarpeen, koska heti kohta, pääsiäislauantaina (Jeesuksen kuoltua pitkänäperjantaina!), olisivat noidat likkeellä, kunnes Kristuksen ylösnousemuksen aamuaurinko vääjäämättä lopettaa noitien puuhat.

Näitä pääsiäisjuttuja ja outojen viikonpäivänimien selityksiä on muuten monenlaisia rippuen kerrostumista ja paikkakunista. Viimeinen kerrostuma, joka edustaa kristinuskoa ja sen juurtumista meille, on tässä yhteneväisempi. Mutta nykyinen tieteellinen sään ennustaminen siis tietää kertoa, että kovin on kylmää tämä pääsiäisaika. Siinä kannattaa noitienkin pitää visusti palttoot päällä ja kokoontua tänä vuonna vaikka vain nuotiolle lämmittelemään kaiken pahanteon sijaan. Pääsiäiskokkoja poltetaan alueittain jo muutenkin, pahan karkottamiseksi.

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/krisdecurtis/449358784/

 

Tähän viikonloppuun lankeaa yksi tärkeimpiä vanhan kansan ilmanennustuspäiviä, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin, tuo mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää kertoa. Päivä on vieläpä omalla paikallaan, koska sattuu suoraan sunnuntaille.  Päivä liittyy jouluun. Vilkuna muistuttaa jo kirkkoisä Augustinuksen kertovan, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuun 25. päivänä eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Siinä, missä talvipäivän seisauksen juhla on joulu ja kesäpäivän seisauksen juhannus, Marian ilmestyspäivä edustaa vuotuisessa katsannossa kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi vastaan.

Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla. Marjalta kala kudulla, lintu soitimella. Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, sen jälkeen jäätää 40 yönä. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.). Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Esimerkit ovat lukuisat. Ei siis mikä tahansa päivä.

Nykyihmiselle tuleva sunnuntai on toisella tavalla tärkeä – ja tärkeä myös sääpalvelulle. Säähavainnot esimerkiksi kun tehdään kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtaikaa, samoilla kellonlyömillä. Näin ne ovat keskenään vertailukelpoiset selvitettäessä vaikkapa matala- ja korkeapaineiden sijaintia ja olemusta. Nämä kellonajat vaikuttavat läpi koko sääpalvelujärjestelmän: mm. siihen, mitä säätietoja meteorologi ehtii saada ennen minkäkin sääpalvelutuotteen valmistumista.

Tämä maailmanlaajuinen tuotantoprosessi tosiasiassa jatkaa elämäänsä järkähtämättä, mutta kellonajat ja niiden myötä yhteiskunta notkahtavat pikkuisen raiteiltaan. Minä, tai elimistöni, ei ole koskaan kunnolla tottunut siihen, että on herättävä joka aamu todellisuudessa tuntia aikaisemmin ties minkä energiansäästöfasismin nimissä. Ei tarvita valaistusta niin myöhään illalla, kun saadaan väki nukkumaan. Kun vain osaisikin tällä varjolla aikaistaa yöpuutaan!

Joten muistathan laittaa herätyskellon soimaan vähän ennen kolmea sunnuntain vastaisena yönä, jotta ehdit kääntää kotisi kaikki kellot tunnilla eteenpäin, siis klo 4:ksi. Kolmesta tulee neljä ja lasikengistä tulee kurpitsa, vai sekoitankohan nyt jo useita asioita. Mutta jos ja kun kello yhtäkkiä näyttää tunnin verran ”etuaikaa”, tarkoittaa se meteorologin työssä, että kaikki uusi sääaineisto tulee tunnin verran ”myöhässä”. Kellonaika on sopimus, vähän niin kuin valuutta. Kun on valuuttaa, saa vaikka junamatkan, mutta kellonaika voi tarkoittaa, että juna meni justiinsa.

 

Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236990916

Räntä muodostuu lämpimään ilmakerrokseen sataneesta lumesta. Lumi sulaa osin vedeksi ja muodostaa niin liikennettä kuin jalankulkijoitakin riivaavan vetisen sohjon. Räntä kastelee vaatteet, tekee kävelemisen vaivalloiseksi ja tiet vaarallisen liukkaiksi. Uskaliaimmat lehtilööpit ennakoivat viikonlopun perusteella jopa terassikelejä alkavaksi, mutta laajalti Etelä-Suomessa saimme nauttia aamukaljamme rännän sataessa oluttuoppiin.

Sää on keskeinen tekijä yhteiskunnan toimintojen sujuvuudessa. Vaikeat sääolosuhteet lisäävät loukkaantumisia, sairastumisia ja kuolemantapauksia. Liikenteen takkuaminen hidastaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta. Pienikin myöhästyminen ei ainoastaan harmita yksittäistä ihmistä. Kertautuessaan myöhästymiset tuovat yhteiskunnalle aina mojovan lisälaskun.

Taivaalta on luonnollisesti otettava vastaan kaikki mitä sieltä annetaan. Vaarallisten säätilanteiden ennakointiin on totetutettu varoitusjärjestelmiä, mutta tilanteen ollessa päällä se ei enää lohduta.

Tapaninpäivän myrsky muistutti jälleen kerran, että leppoisaa säätä ei välttämättä voi pitää niin itsestäänselvyytenä. Suomessa on noin puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakotitaloa. Useat muutkin lämmitysmuodot ohjausjärjestelmineen ovat riippuvaisia sähkönsaannista.

Kuinka monessa taloudessa on varajärjestelmä lämmitykseen? Kuinka moni omistaa aggregaatin jääkaappien ja pakastimien sähkönsaannin turvaamiseksi? Onko sinulla omaa kaivoa ja maakellaria? Mitä tekisit, jos sähköt olisivat poikki yhtäjaksoisesti kuukauden? Onhan kaikki sähkökaapelit jo kaivettu maan sisään? Putoaako taivas niskaan? Käytätkö foliohattua?

Näissä merkeissä on hyvä muistaa, että kaikkeen ei voi varautua. Elämä heittelee. Taivas ei ehkä sittenkään tipu niskaan. Välttämättä saunaa ei kannata sulloa täyteen sokeria. Sokeria voi lainata myös naapurista.