Puhuttaessa keskilämpötiloista saadaan palata meteorologian perustaan, säähavaintoihin. Havaintoasemilla tehdään SYNOP-säähavaintoja kolmen tunnin välein. Yhden vuorokauden aikana tehdään kahdeksan SYNOP-havaintoa, joiden perusteella vuorokauden keskilämpötila lasketaan.
Keskilämpötilat ovat siis tietyn ajanjakson sisällä mitattujen lämpötilojen keskiarvoja:
Vuorokauden keskilämpötila on saman vuorokauden aikana tehtyjen lämpötilahavaintojen keksiarvo.
Kuukauden keskilämpötila on sen sisältämien vuorokausien keskilämpötilojen keskiarvo.
Vuoden keskilämpötila on kuukausittaisten keskilämpötilojen keskiarvo.
Mitä enemmän keskiarvoistetaan sitä enemmän yksityiskohtia häviää. Jo pelkän vuorokauden yli keskiarvoistamien latistaa lukuja. Koska päivällä on lämmintä ja yöllä kylmää, on keskiarvo medelväg. Vuoden ja kuukauden keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin säästä.
Esimerkiksi Jyväskylässä on vuosina 1917-2000 toukokuussa mitattu korkeimmillaan 26,9°C ja kylmimmillään -17,8°C. Toukokuun keskilämpötila on +4,9°C. Vuoden keskilämpötila on +3,0°C. Sen sisään mahtuvat myös helmikuu, -8,7°C, ja heinäkuu, 16,0°C.
Jyväskylä
Kuukauden keskilämpötilaa helpommin tulkittavaa tietoa säästä antavat vuorokauden keskimääräinen ylin/alin lämpötila. Kuukauden keskiarvoon poimitaan joka päivältä ylin/alin havaittu lämpötila ja niiden keskiarvo lasketaan. Jyväskylässä toukokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 14,5°C ja alin 2,0°C. Lukemista voi päätellä että päivän ylin nousee herkästi 15 asteen kieppeille ja öisin käydään nollassa.
Meteorologin ammatin kääntöpuoliin kuuluu, että säästä on vaikea puhua enää kepeään small talk -tyyliin. Jos joku aloittaa kanssani keskustelun ilmoista, olen hieman ymmälläni siitä, haluaako hän minun päivittelevän kanssaan, ettei ”miesmuistiin ole näin kuumaa heinäkuuta ollut” vai haluaako hän kenties kuulla tieteellisen viileän analyysin viime vuosien kesäsäistä. Välillä joudun muistuttamaan itseäni siitä, että todennäköisesti keskustelukumppani halusi vain katkaista hiljaisuuden, ei antautua monipolviseen säädebattiin.
Oma lukunsa on se, kuinka lähes päivittäin salakuuntelen viattomien kanssaihmisten jutustelua säästä julkisissa kulkuvälineissä. Etenkin silloin, kun takana istuvien puhe kääntyy siihen, mitä ”ne” lupasivat, tekee mieli kääntyä ympäri ja liittyä keskusteluun. Sille eräällekin tuohtuneelle herralle olisin voinut selittää, miksi hellepäivää ei tullutkaan, vaikka niin ennustettiin: pilvilautta jäi juuri pääkaupunkiseudun ylle majailemaan. Tai Amsterdamin lennolla olisin voinut lohduttaa takana istuvaa pariskuntaa, että tulevan päivän lämpötila taatusti on korkeampi kuin lentokapteenin kuulutuksessaan ilmoittama aamun lämpötilahavainto. Nyt jo harmittaa, etten avannut suutani.
Pidä siis varasi, kun puhut säästä, sillä meteorologi saattaa höristää korviaan lähistöllä.
Äitienpäiväsää ei voisi olla parempi. Aurinkoista ja lämmintä koko maassa!
Kotiparvekkeellani on niin kesäistä että nostin yrttilaatikot ikkunalaudalta ulos paistattelemaan päivää. Lähipäivien lämpötilat ovatkin kuin kesäkuussa, mutta yöt ovat vielä liian kylmiä hennoille taimille. Etelä-Suomessa myös yöt näyttäisivät lämpenevän keskiviikkoon asti, mutta hallan vaara ei ole vielä lopullisesti ohi.
Myös karjan onni voi olla sääpalvelun haaste. Kuva: Graham Horn, Iso-Britannia.
Sääpalvelun hyöty on suurimmillaan silloin, kun sitä käytetään säännöllisesti, riittävän tiheästi ja asiantuntevasti omaan taloudelliseen toimintaan soveltaen. Foreca mielihyvin konsultoi säähän ja sääpalveluun liittyvissä kysymyksissä. Sääpalvelun vakiokäyttäjistä vanhimpia on maatalous. Heinäpoudat olivat tärkeitä jo ennen, eivätkä nykyaikaisen maatalouden haasteet ole ainakaan vähentyneet.
Mielummin olisi kysyttävä, onko sääpalvelun kaikki mahdollisuudet vielä likimainkaan hyödynnetty. Esimerkiksi lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden optimaalinen käyttö suhteessa paitsi maaperään, myös maaperän kosteuteen ja lämpötilaan voi vähentää näiden aineiden kokonaistarvetta ja säästää tällä tavoin niin luontoa kuin suuria summia rahaakin. Tällä saralla riittää varmasti vielä työtä tutkimusta. Foreca on valmis yhteistyöhön myös säämallien kehittäjänä.
Toimitamme säätietoja mm. Yara International -yhtiölle tärkkelysperunan viljelydataa analysoivan ohjelman yhdeksi inputiksi. Tätä ohjelmaa ajetaan Saksassa, mutta myös Suomea varten.
Tunnetuin maatalouden tarpeisiin tuottamamme päivittäissääpalvelu Suomessa on Farmitin viljelijöille tarjoama palvelu. Monet maatilat, etenkin sesonkiaikojen tiukoissa valintatilanteissa, tukeutuvat lisäksi päivystävän meteorologimme apuun päätöksiä tehdessään. Päivystävältä meteorologilta saa henkilökohtaista sääpalvelua puhelinnumerosta 0600 411 411 (2,95 €/min + pvm, palveluaika 1.5.-30.9. päivittäin klo 7-21, loka-huhtikuussa vuorokauden ympäri. Soittaa voi vain Suomesta).
Nykyaikaisimmat erityisesti veneilyn käyttöön kehitetyt sääpalvelut saat Forecan nettisivuilta. Nämä palvelut ovat enemmän kuvallisia kuin sanallisia. Toki meteorologimme laativat myös ennustetekstejä. Niinpä Forecan veneilysääennusteet niin merelle kuin sisävesillekin sisältyvät usean paikallisradion ohjelmatarjontaan. Forecan päivystävä meteorologi on tavoitettavissa myös puhelimitse henkilökohtaista sääpalvelua varten: 0600 411 411 (2,95 €/min + pvm, soittomahdollisuus vain Suomesta ja 1.5.-30.9. päivittäin klo 7-21, loka-huhtikuussa ympäri vuorokauden).
Vesillä kysytyimpiä ovat tuuliennusteet. Näistä tulee huomata, että kyse on kymmenen minuutin keskituulesta. Kuitenkin tuulen puuskat ovat usein vähintään yhtä merkittäviä. Sanallisissa ennusteissa puuskaisuus mainitaan joskus erikseen, mutta veneiljän kannattaa tietää säästä itse aika paljon. Esimerkiksi, miten ukkosen yhteydessä voi olla hyvin voimakkaita tuulenpuuskia ja miten kylmän ilman virtaaminen lämpimän alustan yllä lisää puuskaisuutta. Jos matalapaine liikkuu itään, puuskaisimpia ovat yleensä sen jälkipuolen pohjoisen tai luoteen puoleiset tuulet.
Tuulta ennustetaan ilmanpaineen maan- ja merenpinnan suuntaisen ilmanpainekentän perusteella. Ensin ennustetaan ilmanpaineen jakautuma, ja tästä seuraa etenkin avomeren tuuli. Kun veneillään lähellä rannikkoa, lisäksi tulevat rannikon muodon, saarien, salmipaikkojen jne. vaikutus. Alkukesäinen maa- ja merituuli-ilmiö voi aiheuttaa rannikon lähelle ihan eri tuulen kuin mitä yleisen ilmanpainekentän mukaan on ennustettu. Joskus tietokonemallit osaavat myös tämän ilmiön, joskus taas vasta havainnoista voi päätellä – edes meteorologi – että kas, merituuli vaikuttaa. Keväällä veden ollessa kylmää lähellä vettä voi olla lähes tyyntä, ja kuitenkin purjevene voi liikkua, koska tuuli on kanavoitunut pois aivan pinnasta mutta pääsee puhaltamaan korkean purjeen yläosaan.
Jos esim. hyvin pieni matalapaineenkeskus liikkuu alueen yli, tuulen suunta sekä nopeus voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Perinteisistä sääkartoista on apua vallitsevan ilmanpaineen jakautuman selvittämisessä, myös sanallisten ennusteiden mahdollisesti sisältämä ns. katsausosa kertoo usein merkittävistä matala- ja korkeapaineiden liikkeistä.
Ilmanpaine- ja tuuliennuste ajanhetkelle 3.5.2011 Forecan oman säämallin laskemana.
Jokaisen veneilijän tulee tietää, että Suomessa tuulikenttä kiertää vastapäivään matalapaineenkeskusten ympäri. Kun näkee sääkartoilla isobaareja eli ilmanpaineen samanarvonviivoja, piirretyinä vaikkapa viiden millibaarin välein, niin tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä toisiaan nämä viivat ovat.
Esimerkiksi säärintamien kulkiessa yli tai ukkoskuuroalueiden yhteydessä tuulen suunta ja nopeus saattavat poiketa jopa huomattavasti laajemmalle alueelle tarkoitetusta ennusteesta. Useimmiten lyhytaikaisesti, mutta ilmakehä on monimutkainen. Mitä enemmän veneilijällä on itsellään tietoa ja kokemusta säästä ja sääjärjestelmistä, sitä turvallisemmin mielin hän vesillä liikkuu. Myrskyt ja ukkoset – jo pelkkänä kasvavana mahdollisuutena – kannattaa ottaa vakavasti.
Tuulen lisäksi ennustetaan näkyvyyttä. Varsinkin keväisin, jos kylmän meren ylle virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa, sumu voi kestää jopa päiväkausia. Tyypillisesti keväisin esiintyy sumulauttoja, mutta sekin voi kestää, ennen kuin sellainen siirtyy syrjään.
Ukkonen saattaa aiheuttaa voimakkaita ja vaarallisia puuskia. Tällaiset tilanteet voivat kehittyä hyvin nopeasti. Auttaa, jos saa tosiaikaista sadetutkatietoa.
P.S. Merisää varoituksineen on viranomaistuote, jossa esim. varoittamiselle on tietyt kriteerit. Forecan sääpalvelu ei näitä varoituksia sisällä, vaan niiden mahdollisesta voimassaolosta tulee olla tietoinen erikseen.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
