Puhuttaessa keskilämpötiloista saadaan palata meteorologian perustaan, säähavaintoihin. Havaintoasemilla tehdään SYNOP-säähavaintoja kolmen tunnin välein. Yhden vuorokauden aikana tehdään kahdeksan SYNOP-havaintoa, joiden perusteella vuorokauden keskilämpötila lasketaan.
Keskilämpötilat ovat siis tietyn ajanjakson sisällä mitattujen lämpötilojen keskiarvoja:
- Vuorokauden keskilämpötila on saman vuorokauden aikana tehtyjen lämpötilahavaintojen keksiarvo.
- Kuukauden keskilämpötila on sen sisältämien vuorokausien keskilämpötilojen keskiarvo.
- Vuoden keskilämpötila on kuukausittaisten keskilämpötilojen keskiarvo.
Mitä enemmän keskiarvoistetaan sitä enemmän yksityiskohtia häviää. Jo pelkän vuorokauden yli keskiarvoistamien latistaa lukuja. Koska päivällä on lämmintä ja yöllä kylmää, on keskiarvo medelväg. Vuoden ja kuukauden keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin säästä.
Esimerkiksi Jyväskylässä on vuosina 1917-2000 toukokuussa mitattu korkeimmillaan 26,9°C ja kylmimmillään -17,8°C. Toukokuun keskilämpötila on +4,9°C. Vuoden keskilämpötila on +3,0°C. Sen sisään mahtuvat myös helmikuu, -8,7°C, ja heinäkuu, 16,0°C.
Kuukauden keskilämpötilaa helpommin tulkittavaa tietoa säästä antavat vuorokauden keskimääräinen ylin/alin lämpötila. Kuukauden keskiarvoon poimitaan joka päivältä ylin/alin havaittu lämpötila ja niiden keskiarvo lasketaan. Jyväskylässä toukokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 14,5°C ja alin 2,0°C. Lukemista voi päätellä että päivän ylin nousee herkästi 15 asteen kieppeille ja öisin käydään nollassa.
lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1971-2000