Tag: UV-indeksi

Salamaa ja salamia

Kirjoittaja Mika Toivonen Julkaistu
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkosta.
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkoskuuroja.

Yöttömän yön juhla on juhlittu, taiat taiottu ja korkkien narina taas hetkeksi vaimennut. Valtionhotelli Miekka on tyhjennetty asiakkaista, uimarit naarattu rantaan ja juhannuskokosta lienee jäljellä enää savuava kivijalka. Kesä ei suinkaan ollut tässä. Sehän on vasta alussa!

Tämän päivän osalta UV-indeksi kertoo, että aurinkoa ja läkähdyttävää hellettä riittää. Varsinkin Etelä-Suomessa on odotettavissa T-paitojen liimautumista autonpenkkeihin kehän ruuhkassa. Jalankulkusään osalta todettakoon, että auringonpistos, nestehukka ja palorakkulat vaanivat tänään rannoilla ja puistoissa liikkujia monin paikoin.

Helle on oma lukunsa, mutta meteorologin työasema oli tänään jokseenkin pelottavan näköinen ennustetun ukkosriskin vuoksi. Heikkohermoisempi saattaisi kuvan nähdessään kaivautua syvälle Tuomionpäivän bunkkerin suojiin, mutta onneksi riski muuntua eläväksi ohmimakkaraksi salamaniskun seurauksena on huomattavasti lottovoittoa epätodennäköisempää. En silti kuparilankaista leijaa välttämättä huomenna lennättäisi.

Salamointi on pelottavaa sen arvaamattoman voiman ja kovan jyrinän vuoksi. Lemmikit – no ehkä sähköankeriasta lukuunottamatta – katoavat sänkyjen alle ja vaatekomeroiden kätköihin, mutta todelliset riskit tavalliselle kaduntallaajalle liittyvät oikeastaan sähköverkon jännitepiikkeihin. Salama voi rikkoa sähkölaitteita ja itse sähköverkkoa aiheuttaen sähkökatkoja. Maaseudulla toki myös tulipalot ja puiden kaatumiset salamaniskun seurauksena ovat vaarana.

Riskejä voi pienentää toimimalla järkevästi. Vaikeuksia ei myöskään kannata ihan hakemalla hakea. Golf-harrastus metallivartisen mailan kanssa keskellä kaameinta ukonilmaa ei välttämättä ole kovin kestävällä pohjalla.

Riskejä kannattaa kuitenkin osata suhteuttaa. Koko ihmiselämän aikaskaalalla eloonjäämismahdollisuudet usein merkittävästi heikkenevät. Voi osua salama. Voi peräti tukehtua salamiin. Siinä olisi ukkostutkijalle hirvittävä kohtalo!

Valokuvat:
UV-indeksi (c) 2013 Foreca
Kuvaruutukaappaus työasemasta (c) 2013 Foreca

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohmimakkara

Auringossa olija, muista UV-säteily!

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu
Auringonottoa. Kuva: Matthew Bowden, UK.

Ranta- ja muut aurinkokelit lähestyvät. Auringonpaisteesta useimmat nauttivat, ainakin aluksi – pimeän ja kylmän talven jälkeen. Auringonsäteily iholle merkitsee D-vitamiinivarastojen täydentymistä, myös monille ihotaudeille auringonvalo on hyväksi. Auringossa kuitenkin voi  myös polttaa ihonsa. Varsinkin vähäpigmenttisten ja hyvin vaaleiden ihojen kannattaa saada auringonpaistetta vain kohtuullisesti. Liika auringon UV-säteilylle altistuminen lisää ihosyövän riskiä. Selvimmin tämä näkyy siellä, missä on paljon valkoihoista väestöä alueella, missä geneettinen sopeutuminen (tumma ihonväri) auringonsäteilyn ja sen sisältämän UV-säteilyn voimakkuuteen ei ole ehtinyt tapahtua. Australia lienee paras esimerkki.

Myös Suomessa auringonsäteilyn lyhytaaltoinen osa – UV-säteily (ultraviolettisäteily) – on toisinaan, varsinkin alkukesäisin, niin voimakasta, ettei auringossa kannata oleilla liian kauaa tai ilman että suojaa itsensä – ellei vaatteilla, niin ihovoiteella sitten. Ihovoiteessa tulee olla riittävä UV-suojakerroin. Erityisen tärkeää on huolehtia pienten lasten UV-suojasta. Oman ihotyypin ja palamisherkkyyden tunteminen auttaa. Silti kannattaa tiedostaa liiallisen auringonoton riskit.

Eri maiden sääviranomaiset antavat myös erikseen varoituksia voimakkaasta UV-säteilystä. Säteilytilanteita on mahdollista paitsi mitata, myös ennustaa. Ilmakehässä erityisesti stratosfäärin otsonikerros suodattaa auringonvalosta pois maapallon elämälle haitallista lyhytaaltoista UV-säteilyä. Otsonikerroksen paksuus ei ole vakio, vaan vaihtelee osana ilmakehän monimutkaista rakennetta. Lisäksi tietyt esim. aerosolipurkkien ponnekaasuina tai kylmäkoneissa käytetyt kemialliset yhdisteet tuhoavat otsonikerrosta. Ns. otsoniaukoista puhuttiin etenkin takavuosina.

Että mikä otsoni? Elämälle välttämätön happi esiintyy luonnossa yleensä kasiatomisina molekyyleinä, siitä kemiallinen merkki O2. Otsoni on hapen kolmiatominen muoto, siis O3. Otsoni on aineena hyvin reaktiivinen ja vahingollista esim. hengitettäessä. Otsonia syntyy myös maanpinnan lähellä auringonvalon reagoidessa tiettyihin ilmansaasteisiin, ja esim. Keski-Euroopassa voi törmätä myös tällaisiin ilmanlaatuun liittyviin otsonivaroituksiin.

Mutta tässä UV-asiassa on siis kysymys eri asiasta: otsonia syntyy ilmakehän ylemmissä osissa auringonsäteilyn aiheuttamien luonnollisten kemiallisten reaktioiden seurauksena. Syntynyt otsoni laskeutuu noin parinkymmenen kilometrin varastokorkeudelle ja muodostaasiellä suojakerroksen, joka osaltaan mahdollistaa elämän maapallolla. Tämän otsonikerroksen paksuus, tai oikeammin kokonaisotsonin määrä, vaikuttaa siihen, miten paljon auringonvalon mukana pääsee maanpinnalle myös sen UV-säteilyä.

UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava ns. UV-indeksi kertoo säteilyn voimakkuuden pilvettömässä säässä. Pilvet toki vähentävät myös UV-säteilyn määrää, mutta tässä ei ihan ohuimpien yläpilvien varaan kannata paljoa laskea, koska UV-säteily läpäisee pilviä paremmin kuin näkyvä valo.  Huomioon kannattaa ottaa myös, missä olosuhteissa ulkosalla auringossa oleilee: kesällä ei niinkään lasketella hohtavalla lumipinnalla, mutta vesillä veden pinnasta heijastuva auringonsäteily lisää ihon saaman säteilyn määrää.

Internet mahdollistaa pääsyn alkuperäisen tiedon lähteille. Tässä UV-asiassa yhtenä sellaisena voi hyvin pitää Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toimintaan perustuvia ja Alankomaiden ”ilmatieteen laitoksen” (Koninklijk Nederlands Meteorologisch Instituut, KNMI) isännöimiä TEMIS-nettisivuja:

http://www.temis.nl/  ja autan vielä sen verran, että tuolta sivulta ”Clear sky UV index”: http://www.temis.nl/uvradiation/UVindex.html  Täältä saa myös UV-indeksin ennusteen tietämällä ja syöttämällä halutun paikkakunnan koordinaatit.