Suomen ylle leviää poikkeuksellisen kylmää ilmamassaa – maaliskuusta talven kylmin kuukausi?

Julkaistu

Paukkupakkasia on saatu tänä vuonna odotella etelässä aivan talvikuukausien loppumetreille saakka. Pohjoisessa kipakat pakkaset ovat käyneet tutuiksi jo useamman kuukauden ajan, mutta etelässä kylmimmät päivät ovat vasta edessä arktisen ilmamassan purkauksen myötä. Arktiseksi ilmamassaksi määritellään tilanne, jossa n. 1,5 km:n korkeudella ilma on -18 -asteista tai kylmempää. Alkuviikolla eteläisen Suomen ylle koillisesta leviävä ilmamassa voi kylmimmillään olla -25 -asteista, kaikista kylmin kohta näyttäisi liikkuvan Baltian yli kohti Ruotsia. Kaiketi nyt voidaan puhua siis poikkeuksellisen kylmästä ilmamassasta; näin kylmä helmi-maaliskuun vaihde toistuu keskimäärin vain kerran tai pari vuosisadassa.

Aurinko lämmittää jo – onneksi!

Selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa vastaavan ilmamassan saapuminen meille joulu-tammikuussa, jolloin auringon teho on heikoimmillaan, olisi voinut antaa edellytyksiä jopa paikallisten pakkasennätysten rikkoutumiselle. On siis ajoitusta kiittäminen: tammikuussa vastaavassa ilmamassassa on mitattu Lapissa alle -45 ja etelässäkin -35 asteen lukemia. Tällä hetkellä aurinko nostaa lämpötiloja yön alimmista lukemista parhaimmillaan jopa 20 asteella, eikä keskitalven voimakasta inversiotilannetta – missä maanpinta kylmenee selkeällä säällä auringon lämmittävän vaikutuksen puuttuessa – pääse enää tähän vuodenaikaan iltapäivästä syntymään niin herkästi. Nyt selvitään siis “helpommalla” kuin vielä vaikkapa kuukausi sitten. Kohtalainen tuuli estää myös pakkasta kiristymästä entisestään, joskin tiistain lämpötila-tuuli -yhdistelmä on jopa hyvin hyytävä vastaten etelärannikon tuntumassa -30…-33 asteen pakkasta tyynessä säässä.

Lumikaaos Skandinavian itärannikoille?

Ilmamassan anomalia eli poikkeama normaaliin on alkuviikolla erittäin suuri: Etelä-Suomen yllä yli 15 astetta. Kaikista kylmin ilmamassa näyttäisi kuitenkin liikkuvan Baltian ja Itämeren altaan yli kohti Ruotsia, missä anomalia voi parhaimmillaan olla 20 astetta. Sulan meren ja hyvin kylmän ilmamassan yhteisvaikutuksesta Itämeren yllä voi syntyä erittäin sakeita lumisateita tai jopa oma “arktinen matalapaine”, joka tuo pahimmassa tapauksessa Ruotsin itärannikolle hyvin suuria lumikertymiä. Myös mm. Tanskan suunnalla ja Isossa-Britanniassa suuret lumikertymät ovat mahdollisia tämän ilmiön myötä. Lämpötilaero ilmamassan ja Itämeren pintaveden lämpötilan välillä on tiistaina pohjoisella Itämerellä yli 30 astetta – jo 15 asteen ero riittää synnyttämään sakeita lumisateita. Lämmön ja kosteuden haihdunta sulasta merestä tulee olemaan erittäin voimakasta.

GFS-malliin pohjautuva ilmamassa-anomalia ti 27.2. Kaikista kylmin aalto näyttää kulkevan juuri ja juuri Suomen eteläpuolitse kohti Ruotsia. Kuva: Pivotal Weather

Vielä kylmempää ilmamassaa v. 1987 ja talvisodan aikoihin

Pikainen vilkaisu NOOA:n historiallisiin ilmamassa-analyyseihin paljasti, että eteläisen Suomen yllä on ollut vieläkin kylmempää ilmamassaa mm. Helsingin pakkasennätyksen aikoihin tammikuussa 1987 ja talvisodan aikana. Tammikuun 10. päivänä vuonna 1987 Helsinki-Kaisaniemessä mitattiin -34,3 astetta. Tällöin ilmamassan lämpötila oli n. -28 astetta eli noin neljä astetta kylmempää kuin tiistaina saapuva kylmin annos.

Tammikuussa 1987 Suomen yllä oli hieman kylmempää ilmamassaa kuin tulevalla viikolla. Tällöin syntyi mm. pääkaupunkiseudulla uusia pakkasennätyksiä. Eteläisessä Suomessa pakkasta oli laajalti 35 astetta. Kuva: Wetterzentrale

Talvisodan aikoihin Etelä- ja Keski-Suomen yllä on mahdollisesti ollut edellisen vuosisadan kylmin ilmamassa. Tällöin Helsingissä ilmamassan lämpötila on ollut vuonna 1940 17.-18. tammikuuta -30…-32, maan itä- ja kaakkoisosassa jopa -35…-37 astetta. Huomionarvoista on se, että Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys, Kittilän -51,5 astetta, ei edellyttänyt läheskään näin kylmiä ilmamassoja. Heikkotuulisessa ja selkeässä tilanteessa talvisin voi muodostua voimakas inversio, jolloin maanpinnalla on jopa yli 20 astetta kylmempää kuin ilmamassakorkeudessa eli 1,5 kilometrissä. Kittilän pakkasennätys mitattiin ilmamassan ollessa noin -22 astetta eli maanpinnalla kahden metrin korkeudella oli tällöin jopa 30 astetta kylmempää kuin 1,5 kilometrin korkeudella. Tämä kielii voimakkaasta inversiosta.

Talvisodan aikoihin v. 1940 tammikuussa maan etelä- ja itäosan yllä oli mahdollisesti viime vuosisadan kylmintä ilmamassaa. Pakkanen paukkui suuressa osassa maata 30 ja 40 asteen välillä usean päivän ajan. Kuva: Wetterzentrale

Ilmamassa-analyysit pohjautuvat Wetterzentrale.de -sivuston 850 hPa:n lämpötilan historialliseen dataan (NOOA).

Kuinka kauan kylmä voi jatkua?

Kuten jo aikaisemmin todettu, polaaripyörteen hajoamisen myötä tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut erityisesti Euroopan pohjoisosassa. Jos siis laitetaan tämä kylmä sää heikenneen polaaripyörteen piikkiin, lohdullista on se, ettei tilanne voi kestää loputtomiin. Kevään edetessä ja pohjoisen napa-alueen lämmetessä polaaripyörre ja sen vaikutukset häviävät. Tyypillisesti näin käy huhti-toukokuun aikana. Tällöin vastaavia arktisen ilmamassan purkauksia ei enää yleensä meidän leveysasteille yllä, sillä napa-alue lämpenee kesää kohden voimakkaasti.

Maaliskuusta voi tulla tämän talven kylmin kuukausi

ECMWF:n pitkien ennusteiden mukaan tavanomaista selvästi kylmempi sää jatkuu pitkälle maaliskuuhun ja vielä kuun loppupuolellakin Pohjois-Euroopassa on selvä signaali kylmempään suuntaan. Maan etelä- ja keskiosassa ja Baltiassa maaliskuusta voi tänä vuonna muodostua tämän talven kylmin kuukausi. Viimeksi näin on käynyt talvina 2007-2008 ja 2004-2005.

Pitkän ajan ennusteet indikoivat maaliskuusta talven kylmintä kuukautta maan etelä- ja keskiosaan. Kuva: Maarit Siitonen, Äänekoski