Viikonlopuksi jälleen runsaita sateita ja voimakkaita tuulia

Julkaistu
Perjantaina sää on lauha ja suuressa osassa maata sataa lunta tai vettä.

Loppuviikon säähän vaikuttaa jälleen Pohjois-Atlantilta Suomeen asti leviävä laaja matalapaineen alue.

Tänään torstaina päivä alkoi suuressa osassa maata pakkassäässä, lämpötila vaihteli etelärannikon nollan vaiheilta Kittilän -31,5 asteeseen. Kauan tämä viileämpi ja paikoin selkeäkin sää ei kestä, sillä pilvisyys lisääntyy jo lännestä alkaen ja illalla etelätuuli alkaa voimistua.

Perjantain vastaisena yönä lännestä saapuu sateita, jotka tulevat maan länsiosassa vetenä ja räntänä, pohjoisessa laajalti lumena. Sadealue leviää aamun ja päivän aikana hiljalleen itään. Sää jatkuu tuulisena ja puuskat ovat maa-alueillakin monin paikoin kovia, joten toisen talvilomaviikon menoliikenne alkaa pohjoisessa ja paikoin idässäkin lumipyryn heikentämässä ajokelissä. Lämpötila kohoaa perjantaina Lounais-Suomessa +3…+5 asteeseen ja sää lauhtuu Lapissa asti.

Tuuli on lauantaina eteläisillä merialueilla kovaa ja puuskat ovat maa-alueillakin voimakkaita, etenkin etelässä ja idässä.

Enimmät sateet väistyvät perjantai-iltana itään, mutta paikoin satelee edelleen lunta tai vettä. Lauantaina lounaasta saapuu jo seuraava sadealue ja tuuli voimistuu eteläisillä merialueilla mahdollisesti jopa myrskylukemiin.

Lauantaina maan etelä- ja keskiosassa tulee monin paikoin runsaita vesisateita, paikoin myös räntää. Lapissa lumisateet ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan vähäisiä. Lauha sää jatkuu ja lämpötila voi nousta nollan yläpuolelle Pohjois-Lapissa asti, Lounais-Suomessa jopa +6 asteen vaiheille.

Lauantaina lounaasta leviää runsaita sateita, jotka tulevat maan etelä- ja keskiosassa vetenä ja räntänä.

Sunnuntaina sää muuttuu jo poutaisempaan suuntaan ja lumisateet jäävät paikallisiksi. Ilmavirtaus kääntyy luoteeseen ja sää hieman viilenee, ja maanantaina heikko korkeapaineen selänne kulkee Suomen yli. Sää on tämänhetkisen ennusteen mukaan maanantaina laajalti viikonloppua poutaisempi ja selkeämpikin.

Sunnuntaina sää alkaa muuttua tuulisten ja sateisten päivien jälkeen jo paikoin selkeämmäksi. Kuva: Matti Hietala

Joet tulvivat jo paikoin edellisten sateiden jäljiltä, ja nyt perjantaista sunnuntaihin sadetta voi tulla etenkin lounaassa jälleen 15-20 millimetriä. Pohjoisessa runsaimmat lumisateet tulevat Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan itäosan ja Etelä-Lapin alueella, jossa lunta voi sataa 10-20 senttimetriä.

Aapeli ja myrskypäivät

Julkaistu

Tammikuun alun Aapeli-myrsky oli voimakkuudeltaan rajuin, mitä Suomessa on koskaan havaittu. Bogskärin pikkuisella luodolla 10 minuutin keskituuli kohosi enimmillään 32,5 metriin sekunnissa. Suurin tuulen puuskanopeus oli 41,6 m/s. Meteorologiassa tuulen puuska on muuten määritelty tuulen 3 sekunnin keskiarvoksi. Kunnioitettavia lukemia, olkoonkin, että kyseinen keskellä Itämerta sijaitseva luoto tarjoaa tuulelle varsin otolliset olosuhteet. Luulenpa, että moni ei edes tiennyt Suomen aluevesien ulottuvan niin kauas lounaaseen.

Bogskärin luoto (Kuva: Islander © Creative Commons)
Lue lisää → ”Aapeli ja myrskypäivät”

Miksi maalla ei esiinny myrskyä?

Julkaistu

Syksy hiipii ja syysmyrskyt alkavat hiljalleen yleistyä. Mediassa kuulee monesti puhuttavan voimakkaan myrskyn olevan tulossa – monesti se jää myös tulematta, ainakin niin luullaan. Olen usein kuullut ihmisten kummastelevan mihin myrskytuulet oikein jäivät, kun omalla paikkakunnalla ei tuulta ole ollut juuri nimeksikään.

Kysymykseen on usein helppo ja yksinkertainen vastaus – merelle. Sisämaassa ei nimittäin esiinny (ainakaan tähän mennessä), niin kovia tuulia, että tuulta voisi nimittää myrskyksi. Tähän vaadittaisiin 10 minuutin keskituuli, joka yltää 20,8 m/s, joka on myrskyn raja. Näin kovia tuulen keskinopeuksia esiintyy ainoastaan merellä ja tuntureilla, jossa tuulta hidastavia esteitä ei ole. Tuulennopeus hidastuu merkittävästi maa-alueilla ja kovimmat tuulet osuvatkin yleensä rannikoille. Toisaalta näiden maalla olevien esteiden (maanpinnan muodot, kasvillisuus, rakennukset) vuoksi tuuleen syntyy turbulenttista pyörteilyä, joiden vuoksi tuulenpuuskat ovat taas kovempia kuin esimerkiksi merellä samalla keskituulella. Juuri nämä kovat lyhytkestoiset puuskat ovat niitä, jotka maalla aiheuttavat yleensä vahinkoa. Talvella tuuli hidastuu hieman vähemmän maa-alueilla kun puissa ei ole enää lehtiä, toisaalta myös tuhoja esiintyy vähemmän, etenkin jos maa on roudassa.

myrsky
Tapaninpäivän myrskyn tuhoja Kokemäellä 26.12.2011. Kovimmat puuskat Satakunnassa ylsivät 35 m/s.

Puuskien voimakkuuden arvioimiseen on olemassa hyvin yksinkertainen kaava. Kovin maalla esiintyvä puuska = tuulen keskinopeus x 1,8. Aavalla merellä kovimmat puuskat saadaan kaavalla: tuulen keskinopeus x 1,2.

Eli vaikka maalla keskituulennopeus ei yltäisi kuin 15 m/s, voi maalla esiintyä kovempia tuulia (27 m/s) kuin merellä, jossa keskituulennopeus on vaikkapa 21 m/s ja puuskat n. 25 m/s. Maalla siis esiintyy myrskypuuskia, mutta tätä ei voi kutsua myrskyksi tai myrskytuuleksi.

Kovimmat Suomessa maa-alueilla mitatut keskituulennopeudet tuntureita lukuun ottamatta lähentelevät 20 m/s. Tällöin puuskat voivat siis yltää jo yli 35 m/s. Näin kovat puuskat voivat kaataa jo laajoja metsäalueita, kuten Tapaninpäivän myrskyssä vuonna 2011.

Ei kuitenkaan ole lainkaan mahdotonta, että maalla esiintyisi virallisesti myrsky-luokkaan yltäviä keskituulia, on lähinnä vain ajan kysymys koska näin tulee käymään.

Kuva: Aleksi Jokela