Tähän aikaan joulukuuta suurinta osaa meistä kiinnostaa säässä erityisesti lumitilanteen kehitys. Tänään jo vain hiukan etelärannikosta pohjoiseen päin, Mäntsälässä, maa oli silminnäkijätietojen mukaan valkoinen, mutta esimerkiksi Helsingin keskustassa maa on lumeton kuin keskikesällä. Myönnettäköön, pari jäätynyttä lätäkköä näin jalkakäytävän reunassa matkan varrella. Tapahtuuko säässä käänteitä parempaan seuraavan viikon aikana?
Ylläolevassa kuvassa nähdään ilmamassojen tämänhetkinen tilanne: punainen viiva kuvaa erittäin summittaista mahdollisten lumisateiden rajaa. Suomi kuuluu talviseen ilmamassaan, jossa mahdolliset sateet tulevat pääosin lumena. Entä seuraavien päivien kehitys? Kurkistetaanpa perjantain tilannetta:
Pahalta näyttää, ainakin eteläisen lumentulon kannalta. Lämmin ilmamassa hivuttautuu Suomea kohti ja vesisateiden mahdollisuus kasvaa etelästä alkaen. Näyttäisikö myöhemmin paremmalta?
Ääk! Tämän hetken ennusteissa maanantain ympäristön sateiden todennäköisen olomuodon tila on vetinen jo suuressa osassa maata.
Maanantain ennustetta ei kannata ottaa vielä täysin varmana tietona; ilmamassaennusteet ovat varsin hyvin oikeassa muutaman päivän etukäteen, mutta viikon päässä oleva tilanne saattaa vielä muuttua tulevissa ennusteissa. Tämän hetken oletuksen mukaan ilmamassa Suomen yllä on lämpimillään juuri ensi viikon alkuviikosta, sen jälkeen tapahtuu ainakin jonkinlaista viilenemistä. Mysteeri on vielä, riittääkö viileneminen pakkasilman tuomiseen koko maahan vai kuinka säätilanne kehittyy. Jäämme seuraamaan ennusteiden suunnan kehittymistä jännityksellä.
Itselleni lumisade ei aiheuta lumenluonnin kaltaisia lisätöitä ja lumentulo toisi piristävää valoa tähän etelän tämänhetkiseen pimeyteen, siksi minun puolestani ensi viikon lumitilanne etelässä saisi mielellään näyttää vaikka tältä:
Tarpeeksi lunta? (Kuva: Nasa/Flickr)
Mukavaa joulukuun puoliväliä ja lumen odotusta (tai lumettomuudesta nauttimista) kaikille!
Joulusäädebatti käy kiivaana tällä viikolla, kun valkean joulun kohtaloa arvuutellaan. Pisimmillään numeeriset mallit yltävät sääennusteissaan jo joulupyhien yli, mutta on syytä muistaa, että Suomen vaihtelevassa ilmastossa ja tämänhetkisessä säätyypissä yksityiskohtaisten ennusteiden tekeminen yli viiden vuorokauden päähän alkaa olla melkoista hakuammuntaa.
Joulukuun alku oli hyvin sateinen ja lauha
Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa joulukuun ensimmäisenä 10 vuorokautena sadetta on kertynyt suurimpaan osaan maata tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa sademäärät ovat olleet joillain mittausasemilla jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuria. Joulukuun alku on ollut myös harvinaisen leuto Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on ollut n. 5-6 astetta, pohjoisempana 3-5 astetta. Lauhaa säätä on ruokkinut vilkas matalapainetoiminta ja Atlantin myrskyradalle kuuluminen. Lisäksi Suomea ympäröivät merialueet ovat reilusti tavanomaista lämpimämpiä, ja ainakin alkavasta jäätalvesta on odotettavissa hyvin leuto. Näin lämmin meri voi viivästyttää talven tulemista rannikkoalueilla tai vaihtoehtoisesti kylmänpurkaustilanteissa tuoda suuriakin lumikertymiä.
Lunta ja kylmenevää
Tulevan viikonlopun aikana Suomeen on valumassa kylmempää, polaarista ilmamassaa. Läntisten matalapaineiden vyöry taukoaa ja jatkossa meille on saapumassa arvaamattomampia, piskuisia matalapaineita luoteen puolelta. Talvisin tarpeeksi kylmässä ilmamassassa nämä säämalleissa viattomilta näyttävät matalapaineet saattavat sulien merialueiden yllä voimistua ja räjähtää ”arktisiksi pommeiksi” eli kokoluokaltaan pieniksi, mutta verrattain voimakkaiksi matalapaineiksi, jotka voivat tuoda mantereenkin puolelle erittäin suuria lumikertymiä. Ehkä tällaisesta ei nyt ole pelkoa, mutta ensi viikon alkupuolella luoteesta Perämeren yli kohti kaakkoa suuntautuva kylmä perusvirtaus näyttäisi synnyttävän useankin pienen matalapaineen Perämeren kosteuden ja lämmön seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja itäiseen Suomeen voi pyryttää enemmänkin lunta ja mikäli muualla maassa jotain sataa, tulee sekin lumena alas. Ensi viikolla pakkanen näyttäisi pohjoisessa kiristyvän kuluneen talvikauden kovimpiin lukemiin, mahdollisesti yli 30 asteeseen saakka.
Entä joulu?
Tämän jälkeen malleissa alkaa olla hajontaa ja ennustaminen muuttuu hankalaksi. Näyttäisi kuitenkin, ettei ennen joulua ole tulossa pitkäkestoista korkeapainetta, vaan kuulumme yhä liikkuvien matalapaineiden reitille. Ennusteissa on viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti saattaa painua hieman eteläisemmäksi, jolloin sää kylmenisi. Toisaalta vastaavia viitteitä kylmenemisestä on ollut ennusteissa jo pidemmän aikaa ja sen takia suhtaudun pitkäkestoiseen kylmenemiseen varauksella – tauko lauhoista matalapaineista saattaa jäädä tilapäiseksi. Joka tapauksessa toivoa valkoisesta joulusta on yhä maan etelä- ja keskiosassa, kaikki on kiinni ajoituksesta. Vuosi sitten näihin aikoihin näytti siltä, ettei valkeasta joulusta ole toivoakaan etelässä, mutta lumi satoi kuin satoikin maahan juuri ennen joulua. Pohjoisemmas valkean joulun voi tänä vuonna melkein jo luvata.
Kuva 1: Valkean joulun todennäköisyys Suomessa
Tilastoja: joulun ajan lumipeite vähenemään päin
Keskimäärin sisämaassa suurin osa jouluista on valkeita: takuuvarmasti joulu on valkea aivan itärajalla ja pohjoisessa Meri-Lappia lukuun ottamatta, kun taas lounaissaaristossa vain joka toinen joulu on valkea. Pienehkön otannan perusteella 2000-luvulla valkean jouluaaton todennäköisyys on kuitenkin jonkin verran pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisempana sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä näyttäisi laskeneen tuntuvasti osassa maan etelä- ja keskiosaa.
Kuva 2: Keskimääräinen lumen syvyys jouluaattona v. 1959-1977, 1978-1996 ja 1997-2014 Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä (Turun lumensyvyyshavainnot on v. 2005 alkaen tehty Artukaisissa, ennen tätä Lentoasemalla).
Esimerkkeinä tässä on Helsingin (Kaisaniemi), Turun (Lentoasema + Artukainen), Jyväskylän (Lentoasema) ja Rovaniemen (Lentoasema) jouluaattolumitilastoja vuodesta 1959 lähtien. Tilastot on pilkottu kahteen 18 vuoden (1959-1977, 1978-1996) ja yhteen 17 vuoden (1997-2014) mittaiseen jaksoon. Helsingissä jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä on alentunut tasaiseen tahtiin kyseisen ajanjakson aikana, kun taas Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä lumisimmat jouluaatot ovat olleet ajanjaksolla 1978-1996, mutta 2000-luvulle tultaessa jouluaattojen keskimääräinen lumen syvyys on alentunut kaikissa esimerkkikaupungeissa. Helsingissä ja Turussa lumettomia jouluaattoja on 2000-luvulla ollut kuusi, Jyväskylässä kolme (aikasemmin vain v. 1972) kappaletta. Rovaniemellä kaikkien aikojen vähälumisin jouluaatto koettiin v. 2006, jolloin lumen syvyys oli vain 5 cm.
Kyseisen kaavion trendi näyttäisi nykykäsityksen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin: maan etelä- ja keskiosassa joulunajan lumipeite vähennee ja lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa, kun taas pohjoisempana muutos on pienempi. Osassa Lappia lumipeitteen määrä saattaa jopa kasvaa, mikäli talviajan sateet lisääntyvät keskilämpötilan noustessa.
Oletko sinä huomannut muutoksia joulun ajan lumipeitteessä?
Tänään juhlitaan Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää. Tämä on poikkeuksellinen mahdollisuus yhdistää kaksi ammattiani (matkan varrella taskuun ovat ajautuneet maisterin paperit sekä HY:ltä meteorologian opinnoista että Taideyliopiston Sibelius-Akatemialta), siksi juhlapäivän kunniaksi esittelen muutamia Sibeliuksen sääaiheisia sävellyksiä. Jätän tekstit lyhyiksi, musiikki puhukoon puolestaan.
Musiikki Shakespearen näytelmään ”Myrsky” op. 109
Teos ei ole pelkästään luonnonilmiöitä kuvaava, vaan pohjana on Shakespearen näytelmä, jossa yksi merkittävistä hahmoista on tuulenhenki Ariel. Alkuperäisestä näytelmämusiikista koostetut orkesterisarjat I ja II sisältävät kolme selvästi sääaiheista osaa:
Sarja I / 8a Välisoitto
Näytelmässä osa on esitetty nimellä ”Sateenkaari” ja se soi, kun sateenkaari valaisee juhlia sateenkaaren jumalattaren Iriksen kunniaksi.
Sarja I / 9 Hirmumyrsky
Näytelmässä tämä musiikki kuullaan, kun Prosperon nostattama hirmumyrsky upottaa laivan.
Sarja II / 1 Tuulten kuoro
Musiikki soi, kun Ariel kertoo, miten hän upotti laivan; musiikki kuvaa lempeitä tuulia myrskyn jälkeen.
Lisää tietoa Myrsky-näytelmämusiikista löytyy täältä.
Pianoteos ”Sanfter Westwind” Op. 74 No.2
Teoksen nimi kertoo tarvittavan: Pehmeä länsituuli.
Öinen ratsastus ja auringonnousu op. 55
Yksi omista Sibelius-suosikeistani, joka tuo kylmät väreet ja nostaa ihon kananlihalle joka kerta, vaikka kuuntelukertoja on takana jo kymmeniä, ehkä jopa kolminumeroinen määrä. Kapellimestari Jussi Jalas on tiivistänyt Sibeliuksen kertoneen teoksen taustasta seuraavaa: ”Öinen ratsastus ja auringonnousu. Ratsain Suojärveltä Värtsilään kuutamossa halki öisen korven.” Lisää tietoja teoksesta ja pohdintaa sen inspiraatiosta löytyy täältä.
Koko elämäuransa ajan Sibelius sai musiikkinsa valtavasti inspiraatiota luonnosta, varmasti myös säästä, vaikka sääilmiöiden mukaan nimettyjä teoksia ei valtavasti hänen tuotannossaan olisikaan. Kannattaa kuunnella ja tutustua riippumatta siitä, onko Sibeliuksen musiikki, tai yleensä klassinen musiikki, tuttua tai kiinnostavaa ennestään; musiikki tuo aina uusia tunteita ja ajatuksia, jotka ovat kokemisen ja löytämisen arvoisia, olivat ne minkälaisia tahansa.
Joulukuun alkua on hallinnut matalapaineiden intensiivinen ryöpytys – Suomi on kuulunut voimakkaan suihkuvirtauksen alla myrskyradalle. Myrskypäiviä olikin jo sunnuntai-iltaan mennessä kertynyt neljä kappaletta eli joulukuun tilastollisen keskiarvon verran. Maanantai nostattaa myrskypäivien lukumäärän joulukuun osalta jo viiteen, ja kovasti säämallit näyttäisivät liputtavat tuulisen ja lauhan joulukuun jatkonkin puolesta.
Joulukuun alku on ollut maan etelä- ja keskiosassa huomattavan lauha, myös pilvinen ja sateinen. Esimerkiksi Joensuussa ja Punkaharjulla keskimääräinen pilvisyys on ollut 99-100 %, Savonlinnassakin 97 %. Pohjoisempana päivät ovat olleet alkaneesta kaamoksesta huolimatta kirkkaampia lumen ja vähäisemmän pilvisyyden vuoksi: Utsjoen Kevolla joulukuun alun keskimääräinen pilvisyys on ollut 48 % luokkaa.
Joulukuun uusi lämpöennätys
Hyvin tuulinen ja matalapainevoittoinen suursäätila mahdollisti sunnuntaina Suomen uuden joulukuun lämpöennätyksen syntymisen, kun Maarianhaminassa lämpötila kohosi 11,1 asteeseen (aiempi 10,8 astetta mitattu 6.12.2006 Salon Kärkässä). Hyvin voimakas tuuli advektoi meille Atlantilta erittäin lauhaa ja kosteaa ilmaa, ja voimakkaat tuulet ovatkin tähän vuodenaikaan välttämättömiä erittäin korkeiden lämpötilojen esiintymisten kannalta.
Meriveden korkeus oli itsenäisyyspäiväviikonlopun aikana monin paikoin etelärannikolla jopa yli 100 cm normaalitasoa ylempänä. Erittäin korkean meriveden taustalla piilee yleensä kolme syytä: voimakkaat ja pitkäkestoiset lounaistuulet, syvät matalapaineet (alhainen ilmanpaine) ja seichet (seisova aalto; Itämeren altaan ominaisheilahtelu).
Pitkäkestoisten länsi- ja lounaisvirtausten aikana ylimääräistä vettä virtaa Tanskan salmien kautta Itämereen, jolloin kokonaisvesimäärä kasvaa. Vettä pumppautuu eniten kohti Itämeren itäisiä rannikkoalueita, ja esimerkiksi Suomenlahden itäosassa vedenpinta voi olla läntistä Suomenlahtea jopa metrin korkeammalla. Sunnuntaina vedenkorkeus oli Helsingissä n. 1,1 m, Porvoossa 1,2 m, Haminassa 1,4 m ja Pietarissa peräti yli 2 metriä normaalitasoa korkeammalla. Itämeren historian suurin vedenkorkeus on mitattu Pietarissa vuonna 1824, jolloin vedenpinta oli peräti 412 cm tavanomaista korkeammalla.
Matalan ilmanpaineen alueella vedenpinnan korkeus nousee, sillä veden pintaan kohdistuva paine pienenee. Matalapaine ikään kuin imee vettä kohti itseänsä, vastaavasti korkeapaineen alue painaa vettä kasaan. Yhden millibaarin paine-ero vastaa keskimäärin yhtä senttimetriä vedenkorkeudessa (nk. barometriefekti).
Voimakkaat matalapaineet ilmanpainevaihteluineen ja lounaan tai lännen puolelta puhaltavine myrskytuulineen voivat laukaista Itämerellä ja erityisesti pitkulaisella Tukholma-Pietari -välillä nk. seiche-aallon, joka saattaa kasvattaa vedenkorkeusmaksimeja useilla kymmenillä senttimetreillä. Samainen seicheilmiö voidaan havaita muissakin suljetuissa altaissa, vaikkapa kylpyammeessa, kun vesi poikkeutetaan liikkeelle jommasta kummasta päästä, jolloin altaan reunat heijastavat häiriön takaisin synnyttäen kahden aallon interferenssin.
Edellisen kerran kaikki edeltävät tekijät olivat läsnä 9.1.2005, jolloin Itämeren alueella mitattiin ennätyksellisiä vedenkorkeuksia, ja mm. Helsingissä vedenpinta kohosi yli 1,5 metriin aiheuttaen Kauppatorin tulvimisen. Helsingissä vedenpinnan korkeus voisi suotuisassa tilanteessa nousta peräti yli kahteen metriin – näin tapahtuu arviolta 1-2 kertaa 200 vuodessa.
Kuva: Helsingin Arabianranta oli veden vallassa 6.12.2015. /kuva: Markus M.Kuva: Vesi nousi Helsingin Eiranrannassa katutasolle jo 5.12.2015 illalla. /kuva: Markus M.
Itsenäisyyspäivää juhlistetaan huomenna ympäri maan. Minkälaisessa säässä juhlapäivää vietetään?
Sään näkökulmasta Suomi on jakaantunut itsenäisyyspäivänä kahteen vyöhykkeeseen: Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan eteläpuolella sää on lämmin, jopa myrskyisä ja enimmäkseen sateinen, linjan pohjoispuolella poutainen, mutta pilvisyydeltään vaihteleva.
Etelässä sadetta, tuulta ja lämpöä
Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan eteläpuolella päivä on pilvinen ja vesisateita tulee kaikkialla ainakin ajoittain. Sateiden lisäksi on syytä huomioida myös voimakas lounaistuuli: tuuli on voimakkaimmillaan Suomenlahdella sekä etelärannikolla iltapäivällä, jolloin myrskyraja ylittyy yleisesti. Iltapäivällä puuskissa tuulennopeus voi Suomenlahdella lähennellä jopa lukemaa 30 m/s! Lämpötila on vuodenaikaan nähden korkealla: etelärannikon lähellä 8…10 asteessa, maan keskivaiheilla on 4…8 astetta ja Pohjois-Karjalan tuntumassa 1…4 astetta.
(*Itsenäisyyspäivää edeltävän yön päivitys tekstiin – Suomen mittaushistorian joulukuun lämpöennätys rikottiin jo myöhään edellisen päivän iltana, itsenäisyyspäivänä uusi ennätys saattaa hyvinkin ylittyä uudelleen)
Pohjoisessa poutaisempaa
Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella päivä on pääosin poutainen, tosin Oulun seudulla ja Oulun itäpuolella tulee paikoin lumikuuroja. Aurinko näyttäytyy paikoin, suurin mahdollisuus aurinkoiseen säähän on Etelä- ja Keski-Lapissa, iltaa kohden myös Oulun eteläpuolisella Pohjois-Pohjanmaalla. Päivälämpötila on Pohjois-Pohjanmaalla nollan molemmin puolin, Pääosassa Lappia on muutama pakkasaste, Meri-Lapissa lämpötila pysyttelee nollan vaiheilla.
Onnea 98-vuotiaalle Suomelle! (Kuva: Seppo Vuolteenaho / Flickr)
Itsenäisyyspäivän sää on etelässä dramaattinen – tarjolla on myrskyä, sadetta ja ennätyksellisen lämmintä säätä. Toisaalta pohjoisempana päästään nauttimaan poutasäästä, paikoin myös auringosta. Toivotan Forecan puolesta onnellista, rauhallista, arvokasta ja juhlallista itsenäisyyspäivää kaikille sekä onnea 98-vuotiaalle Suomelle! Sään kanssa ja siitä huolimatta.
Joulun pyhien sää kiinnostaa useimpia – tuleeko valkoinen joulu? Niin kuin meteorologi haluaisikin vastata kiinnostuneille heti, nyt on vielä liian aikaista arvioida joulunajan lumitilannetta. Paikallissääennusteet ovat parhaimmillaan muutaman päivän ennustehetkestä eteenpäin, sen jälkeen niihin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina.
Pidempää ennustetta etsiessäni suosin itse sivustomme 15 vuorokauden ennusteita. Ne löytyvät kätevästi vasemman reunan palkista täältä:
15 vuorokauden ennusteet löytyvät sivustomme vasemmasta reunasta. (Kuva: Foreca)
15 vuorokauden ennusteissa ei anneta tarkkaa lämpötilaennustetta joka päivälle, vaan sääennustemallien laskujen mukaan mahdollisten lämpötilojen haitari.
Kun sääennustemalli laskee sääennusteita, sille syötetään ennen laskennan aloittamista pohjalle havaintoasemien havainnot. Havaintoasemia ei ole maailmalla niin tiheässä kuin sääennustemallilla laskettavia pisteitä, joten puuttuville pisteille arvataan mahdollisimman realistiset arvot ennen sääennusteen laskennan aloittamista. 15 vuorokauden ennusteita laskettaessa sääennustemalli ajetaan läpi 52 kertaa, joka kerta arvatut pisteet annetaan hieman erilaisina, silti aina realistisina. Lopputuloksena syntyy 52 erilaista ennustetta. Ennusteet ovat yleensä alkupäästään hyvin samankaltaiset, mutta vaihtelua alkaa näkyä muutaman päivän sisällä, kun matala- ja korkeapaineet käyttäytyvät eri alkuarvoilla lasketuissa ennusteissa hieman eri tavoilla. (Lisää aiheesta on kirjoittanut Petri Takala)
Helsingin 15 vuorokauden ennuste (kuva: Foreca)
Yllä näkyy tämän blogin kirjoittamishetkellä tuorein Helsingin 15 vuorokauden sääennuste. Punainen käyrä näyttää ennustettua korkeinta lämpötilaa, sininen käyrä ennustettua alinta lämpötilaa ja palkit alataulukossa ennustettuja sademääriä.
Lämpötilaennusteissa tummin keskiviiva näyttää 52 ennustemalliajon mukaan todennäköisimmän lämpötilan kunakin ennustepäivänä. Hieman laajempi tummemmalla värillä varjostettu alue näyttää alueen, jolle osuvat puolet kaikkien ajojen kyseisen päivän lämpötiloista, vaaleampi varjostus näyttää kaikkien ennustemalliajojen tulokset päiväkohtaisesti.
Helsingin ennuste näyttää Suomelle varsin tyypilliseltä: kaikki ennustemalliajot ovat melko samanmielisiä parin-kolmen päivän ajan, sen jälkeen ne erkanevat toisistaan eli lämpötilaennusteiden varjostetut alueet laajenevat. Mitä laajemmat varjostetut alueet, sitä epävarmempi ennuste. Sadepalkkeja niin ikään näkyy useimpina päivinä, eli ennusteiden mukaan maamme yli liikkuu useita matalapaineen keskuksiin liittyviä sadealueita. Suomen ollessa liikkuvien matalapaineiden reitillä sääennusteet ovat lyhyemmän aikaa luotettavia kuin pysyvän korkeapaineen tilanteissa.
Verrokiksi ennuste Malediivien pääkaupunkiin, Maléen, jossa lämpötilaennusteissa vaihtelua on huomattavasti vähemmän:
Malén 15 vuorokauden ennuste (Kuva: Foreca)
Omasta mielestäni joulun paikallissään (ja ylipäänsä tulevien päivien sään) seurannassa 15 vuorokauden ennuste on yksi hyödyllisimmistä välineistä, ennusteesta kun näkee sekä alueen, jossa lämpötilat ja sademäärät todennäköisesti tulevat liikkumaan sekä sen, kuinka epävakaa säätilanne on eli kuinka todennäköistä on, että ennuste tulee vielä muuttumaan ajankohdan lähestyessä.
Oikein mukavaa joulukuuta kaikille, pidän peukkuja valkoisen joulun puolesta kaikille sitä toivoville!
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
