Talvi tekee tuloaan

Julkaistu

Lapissa lämpötila pysyy pakkasen puolella.
Kun talvi määritellään lämpötilan avulla, se alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle. Aivan etelässä talvi ei ole myöhässä, muualla on. Sitä enemmän mitä pohjoisempana ollaan.

Pohjois-Lapissa talvi alkaa keksimäärin jo lokakuun alussa. Tänä vuonna talvi alkaa siellä nyt. Lappi on ollut nyt kaksi päivää pakkasella. Huomenna päivälämpötilat nousevat nollan yläpuolelle, mutta sitten kylmenee taas. Ensi viikolla seilataan lähellä nollaa, mutta minä toivon että keskiarvo pysyisi pakkasella. Olisihan se jo aika.

Minun puolestani pakkaset saisivat tulla samantien etelään asti. Ja lumet. Valkoinen maa on niin paljon vähemmän musta. Tasan vuosi sitten keski- ja pohjois-Lapissa oli paikoin 30 cm lunta. Tänä vuonna sinne sataa vähän huomenna, mutta enimmtä sulaa heti pois. Etelärannikolle pysyvä lumi sataa keskimäärin joulun tienoolla. Viime vuonna lunta pyrytti eteläänkin jo 18.11. Mitenkähän käy tänä vuonna?

Päästäänkö Rukalla hiihtämään maailmancupia?

Julkaistu

Kuva: MTV3 säägrafiikkaa
Lapissa talvi on tänä vuonna myöhässä. Tälle viikonlopulle suunniteltu Levin WordlCup jouduttiin perumaan lumen puutteen takia. Seuraavaksi jännitetään talvilajien maailmancupia Rukalla. Rukalla on tarkoitus hiihtää ja hypätä mäkeä 25.11.–27.11.

Tulosruudun mukaan kisat on mahdollista hiihtää jos ennen kisoja on viikon pakkasjakso. Siinä ajassa ladut ja hyppyrimäki saadaan tykitettyä lumisiksi. Vaikkei sataisi yhtään lunta.

Kisojen onnistuminen on mahdollista. Nyt ennuste näyttää jopa lupaavalta. Sää näyttäisi muuttuvan pohjoisessa huomattavasti kylmemmäksi, ihan talviseksi, ensiviikon alkupuolella. Siis ajoissa. Se kuinka paljon kylmenee ja minä päivänä vaihtelee vielä ennusteesta toiseen, mutta perusajatus on pysynyt samana jo useamman päivän. Kylmä pohjoisvirtaus tuo pakkaset Lappiin. Kai siihen voi alkaa luottaa?

Lumikontrolli jossa lopulliset päätökset Rukan kisoista tehdään on 16.11. Ratkaisevaa on viimeinen viikko ennen kisoja. Juuri se viikko, jolle ennusteet eivät vielä yletä. Tarkkaillaan tilannetta.

Säägrafiikka valmistuu vaiheittain

Julkaistu

Suuri osa meteorologin työpäivästä Maikkarilla kuluu sääkarttojen grafiikoita piirtäessä. Jo lähdössä karttapohjalla on valmiina teitokonelaskemiin perustuvat paineen, sateen, pilvisyden ja lämpötilan datakentät. Matalapaineet, rintamat, tuulinuolet ja sääsymbolit meteorolgi lisää kartalle itse. Minä teen kartat aina saman kaavan mukaan.

1. Grafiikan piirtäminen alkaa karttapohjalta, jossa on valmiina paine-, sade-, pilvisyys- ja lämpötilakentät.

Sääkartalla on valmiina tietokonelaskemiin perustuvat datakentät.

2. Säätila ja sen muutokset hahmottuvat paremmin kun kartalle lisätään korkea- ja matalapaineen keskukset ja niihin liittyvät säärintamat.

Okluusiorintama on violetti, kylmä- sininen ja lämmi- punainen.

3. Tuulinuolet kuvaavat liikettä. Mitä enemmän nuolia, sen kovempi tuuli.

Punainen nuoli kertoo lämpimästä advektiosta, sininen kylmästä.

4. Myös datakenttiä voi muokata. Joko siksi että meteorologi on erimieltä kuin tietokonemalli, tai siksi että karttaa olisi helpompi katsoa.

Pilvilauttaa on pyyhitty pois idästä ja sadetta Keksi-Suomesta.

5. Lisätään sääsymbolit.

"Aurkinkoisinta kaakonkulmalla"

6. Viimeiseksi rukataan lämpötilat.

Etelä-Suomea on lämmitetty hieman.

Tämä kartta on piirretty maanantaina. Tänä aamuna siitä tuli vähän erinäköinen.

Ne porkkanat oli nopeasti syöty

Julkaistu

Esittelin keväällä parvekeelle rakentamaani kasvimaata. Olin ylpeä viljelmästäni. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä. Persiljaa sai syödä pitkin kesää, mutta porkkansadosta tuli surkea. Olen meteorologi, en puutarhuri. Tästä lähtien aion kirjoittaa blogiin sää-aiheisia juttuja.

Hauskaa viikon alkua kaikille!

Porkkanalaatikon satoa

Miksi tähdet tuikkivat?

Julkaistu
Kuva: Michael McDonough www.flickr.com

Kävitkö ihailemassa tähtiä viimeviikkoisten ohjeiden mukaan? Huomasitko että tähdet tuikkivat? Mietitkö miksi?

 

Tähdet ovat käsittämättömän kaukana. Lähimpään tähteen on 4,3 valovuoden matka. Valolta kestää siis 4,3 vuotta kulkea tähdestä meille. Valo kulkee pitkän matkan tyhjässä avaruudessa muitta mutkitta. Vasta ilmakehän aiheuttamat häiriöt tekevät tempun.

Ilmakehässä on erilaisia ilmakerroksia ja virtauksia, jotka saavat tähdestä tulevan ohuen valonsäteen heilumaan. Saapuessaan silmään tähden valo ei ole yksi säde vaan sädekimppu, ja sen takia se näyttää tuikkivan. Tuikkiminen on sitä voimakkaampaa mitä rauhattomampi ilmakehä on. Tuikkimiseen vaikuttaa myös tähden sijainti taivaalla. Mitä matalammalla horisontissa tähti on, sitä pidemmän matkan valo kulkee ilmakehässä, ja sitä herkemmin se tuikkii.

Lähde: Manner ja Mäkelä, 2007: Tähtitaivas paljain silmin. Ursa.

Tähtitaivas loistaa pimeinä syysiltoina

Julkaistu
Tähtitaivas tänä yönä. Lähde: www.ursa.fi

Syksy on täällä. Pimeät ja lämpimät syyskuun illat ovat parasta tähtienkatselu aikaa. Niitä näkee yhtä hyvin vielä niin kauan kun maa on musta, mutta nyt on lämpimämpi kuin vaikkapa lokakuussa. Maan peityttyä lumen alle näkyy nyt näkyvistä tähdistä vain puolet.

 

Hyvää havaintopaikkaa etsiessä valo on pahaa. Mitä vähemmän ihmisen aiheuttamaa valoa on, sitä kirkkaammalta taivas näyttää. Mitä pimeämmästä katsotaan, sitä himmeämmät kohteet silmä erottaa.

Esimerkiksi kaupungin valot nostavat taivaalle valohunnun, joka peittää tähtien valon. Tähtibongarit puhuvat valosaasteesta. Helsingin keskustassa yötaivaalta voi bongata vain kuun ja kirkkaimat planeetat. Jos haluaa hyvän havaintopaikan on siirryttävä vähintäänkin kaupungin laidalle. Hyvä havaintopaikka on avara, niin että siitä näkee koko taivaankannen.

Kun paikka on hyvä taivaalta näkyy vaikka mitä. Mitä missäkin näykyy voi käydä tarkistamassa vaikkapa URSA:n sivuilta. Paljaalla silmällä voi nähdä kuun ja planeettojen liikkeet ja bongata tutut tähtikuviot. Yhdellä kerralla taivaalla voi nähdä noin 2500 tähteä. Onhan siinä ihmeteltävää.

Valitse kirkas ilta tai yö. Ota mukaan makuualusta, jolla on mukava maata selällään ja nauttia tähtiloistosta. Ja eväitä pitää olla.

Lähde: Manner ja Mäkelä, 2007: Tähtitaivas paljain silmin. Ursa.