Siitepölykausi alkaa tänä vuonna varhain: Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö julkaisi ensimmäisen siitepölytiedotteensa viime viikolla. Siitepölystä kärsii joka viides suomalainen, ja herkimmät ovat saattaneet saada jo oireita.
Varhain perjantaiaamuna pakkanen on vielä paukkunut Lapissa paikoin 35 asteessa, alimmat lukemat kuittasi Muonio Alamuonion havaintoasema -35,1 asteella. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa radikaali muutos lähivuorokauden aikana, kun pilvisyys lisääntyy, tuuli yltyy ja paukkupakkasten tilalle tulee lämmin föhnpuhallus. Lapissa koettava lämpötilan nousu perjantain ja lauantain välillä saattaa kolkutella ennätyksiä.
Korkeapaineen selänne toi mukanaan selkeän ja heikkotuulisen sään, mikä mahdollisti viime öiden paukkupakkaset maan pohjoisosassa. Ylempänä ilmakehässä puhaltavat jo muutoksen tuulet, vaikka maan pinnassa muutos näkyykin selkeämmin vasta lauantaina. Lapin ylle on virtaamassa jo perjantai-illan ylempänä ilmakehässä hyvin lämmintä ilmamassaa, mutta maan pinnassa lämpeneminen tapahtuu viiveellä. Tämän yhdistelmän myötä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa voidaan kokea jäätäviä sateita laajoillakin alueilla tästä illasta lähtien rajun lauhtumisen yhteydessä. Jäätävät sateet ovat mahdollisia myös maan keskiosassa ja paikoin etelämpänäkin lauantaiyön ja -aamun aikana. Jäätävät sateet ja lauhtuminen saavat kelin hyvin liukkaaksi.
Viime viikon föhnpuhalluksen yhteydessä mitattiin kuluneen vuoden korkeimmat lukemat, kun lämpötila kipusi Raumalla 8,4 ja Porvoossa 8,3 asteeseen 15. päivänä helmikuuta. Samassa yhteydessä mitattiin uusia helmikuun puolivälin lämpöennätyksiä. Lauhan jakson päätteeksi sää kylmenee tällä viikolla muutamaksi päiväksi, mutta loppuviikon mahdollinen föhntilanne saattaa tuoda mukanaan vuoden ensimmäisen 10 asteen ylityksen.
Alkuviikon aikana sää muuttuu talvisempaan suuntaan: ensin pohjoisessa, sitten myös etelässä. Pohjoisen lumitilanne kohenee alkuviikolla reilusti, mutta etelän tiistaiset vesisateet ja lämpöasteet verottavat hankia usealla sentillä. Sitten taas mennään lämpötiloissa alaspäin ja lujaa: keskiviikon aikana pakastuu etelässäkin ja viikon kylmimmät hetket ajoittuvat torstaille ja perjantaille. Perjantaiyönä kireää pakkasta voi selkeässä ja heikkotuulisessa säässä olla koko maassa, mutta jo illalla Lapin yli kulkeva lumipyry käynnistää föhnpuhalluksen ja lauhduttaa säätä muutamassa vuorokaudessa paikoin jopa 30-40 asteella!
Tätä tekstiä kirjoittaessani helmikuinen vesisade ropisee ikkunaa vasten syöden tehokkaasti Helsingin hankia. Lumi on huvennut silmissä ja kadut paljastuneet sohjon alta, vaikka valtavat lumivallit vielä tukkivatkin teitä siellä täällä. Sadetta on piisannut, mutta muutos kärkkyy jo kulman takana. Luulen, että monien mielestä toivottu sellainen.
Lähipäivät menevät vielä totuttuun tapaan pilviverhon alla sateessa. Etelässä hanki on kahdessa vuorokaudessa huvennut paikoin yli 10 sentillä (Helsinki-Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaalla -13 cm, Turussa -9 cm ja Ahvenanmaan Jomalassa -19 cm) ja maanantaihin mennessä lunta ehtii sulaa lisää. Sitä vastoin pohjoiseen ja itään uutta lunta kertyy aina tiistaiyöhön saakka.
Tämän jälkeen läntisen Euroopan ylle on muodostumassa korkeapaineen alue, joka kääntää Suomenkin sään päälaelleen. Matalapaineille ja pitkään kestäneille sateille voidaan heittää hyvästit: tilalle tulee poutaisempia ja aurinkoisempia päiviä. Tiistaina ja viikon puolivälissä moni voikin jo havahtua siihen, kuinka paljon tehoa aurinko on saanut sitten tammikuun: pikkupakkasellakin lumi alkaa sulaa jo teiltä ja sulamisvesi tippuu räystäillä. Ilmassa on ensi viikolla jo kevättalven makua.
Lue lisää → ”Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla”Viime viikon intensiivinen lumentulo on kiristänyt autoilijoiden ja jalankulkijoiden hermoja erityisesti maan eteläosassa, missä lunta kertyi tammikuun aikana ennätyksellisen paljon. Tällä hetkellä lumen syvyys vaihtelee Uudellamaalla 40 ja 60 sentin välillä, kun tyypillinen lumen syvyys helmikuulle olisi 20-30 cm. Sitä vastoin pohjoisesta löytyy varsin vähälumisia paikkoja: Sallan ja Kuusamon alueella lunta on paikoin vain 30 senttiä.
Miksi lunta on kertynyt näin paljon?
Aapeli-myrskyn jälkeen Suomi tipahti polaarisen ilmamassan piiriin ja kylmässä ilmassa liikkuneet matalapaineet toivat Suomeen aika ajoin sateita, jotka tulivat yksinomaan lumena. Matalapainetoiminta ei ole ollut mitenkään erityisen vilkasta tammikuussa, mutta valtaosa sateista on tullut lumena ja näin ollen lumipeite on päässyt tasaiseen tahtiin kasvamaan. Pitkään sulana ja lämpimänä pysynyt Itämeri on myös antanut lisäpotkua lumisateille voimistaen niitä eteläisen Suomen yllä. Lunta onkin kertynyt etelään harvinaisen paljon, mutta lumisempiakin talvia on ollut. Viimeksi mm. helmikuussa 2010 lumensyvyys ylitti pääkaupunkiseudulla 60 cm, mutta kaikkien aikojen lumiennätykseen, 85 cm (Helsinki-Kaisaniemi, v. 1916), on vielä rutkasti matkaa.
Lue lisää → ”Lunta voisi olla enemmänkin”Suomen kaikkien aikojen pakkasennätyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kittilän Pokassa mitattiin 28.1.1999 hyytävät -51,5 astetta, joka on Suomen virallinen kylmyysennätys. Mikä sai lämpötilan laskemaan näin alhaisiin lukemiin? Palautetaan kyseinen päivä mieleemme ja analysoidaan tilannetta.
Suomen ennätys miltei Euroopan alhaisin
Suomessa mitataan keskimäärin joka toinen talvi vähintään 40 asteen pakkasia, sitä vastoin -45 astetta ja sitä kylmempiä lukemia on vuodesta 1961 lähtien mitattu vain kuusi kertaa, 2000-luvulla ei kertaakaan. 2000-luvun kylmin lukema on vuodelta 2006, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -43,6 asteeseen.
Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985. Suomen nykyinen pakkasennätys, 51,5 astetta, on Euroopan toisiksi alhaisin lukema – Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966. (*)
Säätilanteen analysointia 28.1.1999
Lue lisää → ”Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta”