Suomessa on ollut alkuvuoden aikana jo 13 myrskypäivää ja se on paljon. Viimeisen 1,5 kuukauden aikana meillä on myrskynnyt enemmän kuin useampana vuonna yhteensä. Myrskyt eivät vielä olleet tässä, sillä jo uusi tekee tuloaan viikonloppuna.
Alkuvuonna jo 13 myrskypäivää, koko viime vuoden saldo 12
Alkuvuosi on ollut meillä niin myrskyisä, että jo pelkästään tammikuun aikana myrskypäiviä esiintyi kahdeksan kappaletta. Se on iso määrä: en löydä vastaavaa tilastoista. Helmikuun aikana myrskysaldoon on kilahtanut viisi päivää lisää, mikä tarkoittaa yhteensä jo 13 päivää alkuvuoden ajalta. Keskimäärin tammikuussa myrskypäiviä on 3,1 ja helmikuussa 1,8 kappaletta.
Myrskypäiväksi määritellään päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla tuulen 10 minuutin keskinopeus yltää yli myrskyrajan (21 m/s) kolmen tunnin välein tehtävissä säähavainnoissa.
Kun tarkastelee tuulitilastoja menneiltä vuosilta, käy ilmi, että useampana vuonna myrskypäiviä on kokonaisuudessaan ollut vähemmän kuin tämän alkuvuoden aikana. Eikä vertailukohtaa tarvitse hakea kaukaa: viime vuonna myrskypäiviä oli vain 12 kappaletta (tammikuussa neljä, helmikuussa yksi).
Myös vuosina 2016, 2014, 2009 ja 2002 myrskypäivien lukumäärä oli alle 13. Vuonna 2014 rekisteröitiin myrskypäivien minimimääräennätys: niitä oli vaivaiset kahdeksan kappaletta.
Vielä tässä vaiheessa on varhaista sanoa, yltääkö tämän vuoden myrskytilanne tilastoissa korkealle vai tyssäävätkö myrskyt raivokkaan alkuvuoden jälkeen. Kesää kohden mentäessä myrskyjen määrä luonnollisestikin vähenee: maaliskuussa myrskypäiviä on keskimäärin 1,4, huhtikuussa 0,8 ja toukokuussa enää 0,4 kappaletta.
Myrskyillä selvä yhteys tämän talven ennätyslämpöön: Helsingin keskilämpötila jo korkeampi kuin koskaan aikaisemmin
Kulunut talvi kätkee toisenkin tilastoihmeen, joka loksauttaa meteorologin leuat auki: keskilämpötiloissa lähennellään kaikkien aikojen ennätyksiä ja näyttää todennäköiseltä, että ainakin osassa maata kuluneesta talvesta (joulu-helmikuu) muodostuu kaikkien aikojen lämpimin. Näin on esimerkiksi käymässä Helsingissä.
Keskilämpötila ajanjaksolla 1.12.2019-17.2.2020 on ollut korkeimmillaan Kökar Bogskärin merellisellä havaintoasemalla peräti 4,2 astetta. Helsinki Kaisaniemen mittausasemalla keskilämpötila on 2,5 astetta. Helsingin edellinen ennätys, 1,4 astetta (talvi 2007-2008), on näillä näkymin menossa heittämällä rikki.
Ennätyksiä rikkovasta talvilämmöstä saamme kiittää (tai kirota) Atlantilla syntyneitä myrskymatalapaineita, joiden raivokkaat tuulet ovat kuljettaneet merellistä lämpöä Suomeen saakka. Korkeat talvilämpötilat ovat meillä aina kytköksissä tuuleen ja sen siirtämään lämpöön: jos tuuli tyyntyy, lämpötila laskee. Nyt olemmekin saaneet kokea tyypillisen Länsi-Norjan talvi-ilmaston, jonne Atlantin matalapaineet kuljettavat tyypillisenä talvena jatkuvalla syötöllä voimakkaita tuulia, sateita ja lämpöä.
Uusi myrsky vaanii Suomea viikonloppuna
Nyt menee meteorologilla sormi suuhun, sillä en enää muista, kuinka monta kertaa olen kuluneen talven aikana todennut tämän saman litanian: ”Suomea lähestyy viikonloppuna uusi myrsky ja sää lauhtuu”.
Mutta kerta vielä kiellon päälle: Suomea lähestyy viikonloppuna uusi myrsky ja sää lauhtuu!
Islannin edustalla on nyt melkoinen matalapaineiden perhe, josta irtaantuu viikonlopuksi yksi osakeskus kohti Suomea. Perjantain ja lauantain aikana se voimistaa meillä tuulia ja on mahdollista, että tästä kilahtaa taas yksi päivä lisää vuoden 2020 myrskysaldoon. Tilanne ei kuitenkaan vaikuta yhtä dramaattiselta kuin Dennis-myrskyn yhteydessä: tällä erää olisin enemmänkin huolissani tulvivista joista ja merestä – varsinkin maan lounais- ja länsiosassa.
Eittämättä tulee mieleen ilmastonmuutoksessa esiin tullut termi ääripään sääilmiöt. Ovatko nämä nyt nähdyt myrskyt vasta alkusoittoa tulevasta täällä Skandinavian alueella?.. Mitä mieltä tähän Markus on?
Hei Jukkis,
Tärkeä aihe ja hyvä kysymys. Valitettavasti minulla ei ole valmista vastausta tähän: kukaan ei varmaksi tiedä, mikä ilmastonmuutoksen vaikutus myrskyihimme on täällä pohjolassa. Varovainen arvaukseni on se, ettei myrskyjen lukumäärä meillä oleellisesti muutu, mutta merien ja ilmakehän lämpenemisen myötä yksittäiset myrskyt voivat olla nykyistä voimakkaampia. Myrskyrata saattaa myös siirtyä aavistuksen verran pohjoisemmas, jolloin myrskyt koettelisivat nykyistä enemmän myös Lappia. Aika näyttää, miten tässä käy, ja varmasti paljon yllätyksiäkin mahtuu matkaan.
Vähällä on selvitty näistä alkuvuoden ”myrskyistä”, jopa Denniksestä. Ei ole tullut juurikaan tuulituhoja rakennuksille, metsää ei ole kaatunut laajalti vaikka maa sulana, vaikutukset liikenteeseen(tie-, raide-, lento-, ja laivaliikenne) olemattomat. Jos esim. Märketin luodolla avomerellä näillä myrskykriteereillä saadaan myrsky tilastoihin niin mantereella sitä ei välttämättä noteeraa sen kummemmin.
Onhan tämä meneillään olevan vuosi ollut kyllä hyvin poikkeuksellinen säiden suhteen, etelässä eletään ikuista syksyä kun taas Lapissa hukutaan ennätyshankiin. On hyvin mielenkiintoista, miten säät tulevat jatkumaan ensi kuun puolella: valtaakoo maaliskuussa keväinen lämpö, tuleeko ”takatalvi” vai ns. normaali tilanne .
Onko sinulla Markus tuosta vuoden 1995 tilanteesta dataa, että painottuivatko myrskyt johonkin tiettyyn vuodenaikaan vai jakaantuivatko ne tasaisesti ympärivuoden ? Minulla on jonkinlainen muistikuva siitä, että alkuvuodesta 1995 olisi ollut joku isompi myrsky…
Hei Kalaneuvos,
Voit käydä katsomassa myrskytilastoja kyseiseltä vuodelta täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Hei!
Ei pelkkä lämpö kai riitä myrskyihin vaan vasta kun niihin yhdistyy pohjoisen napa-alueen kylmyys saadaan myrskyjä. Suuri lämpötilaero arktisen alueen ja eteläisempien alueiden välillä ”ruokkii” Atlantilla koilliseen meneviä matalapaineita niin että ne yltyvät sitten myrskyiksi asti.
Matalapaineita lienee tullut se määrä, mitä lauhoina talvina viime vuosina on tavannut tulla. Kun tähän yhdistyy voimainsa tunnossa oleva napa- tai polaaripyörre, on lopputulos myrskyisä ja hyvin lauha talvi.
Helsingissä ja muualla eteläsuomessa ehkä on syytä iloita lämmöstä, kun siellä on ollut tänä talvena niin lämmintä, että kurjimmat mahdolliset talvisäät ovat siirtyneet sieltä jo pohjoiseen – keskisuomessa ei iloita.
Yhteen vuoteen sopii kolminumeroinen määrä sellaisia sääennätyksiä, joita voidaan hehkuttaa iltapäivälehdissä – luonnollista siis on, että pitkälle ajalle jaettunakin niistä riittää keskimäärin pari jokaiselle vuodelle ja kummempaa olisi jos yhtään sääennätystä ei jonain vuonna olisi. Tästä talvesta on tulossa suuressa osassa Suomea mittaushistorian lämpimin ja se kyllä on jo huomionarvoinen asia, joka sopii hyvin yhteen ilmastotutkimuksen kanssa. Saatamme joutua kuitenkin odottamaan seuraavaa vastaavaa tosi pitkään, vaikka 50 vuotta.
Niin edellinen Tammikuun ennätys oli 7 myrskyä -95 ja -07 mutta et sitä sitten huomannut kertoa. Eikä kylmä ole maailmasta mihinkään kadonnut ja voi sanoa että meillä kävi tuuri että Atlannilta tulee jatkuvasti lämmintä ilmaa eikä pohjoisameriikkaa kurittava kylmyys jämähtänyt ”meidän” päälle. Se kylmä tulee takuulla käymään täälläkin 2020 luvulla.
Eikä vertailukohtaa tarvitse hakea kaukaa: viime vuonna myrskypäiviä oli vain 12 kappaletta (tammikuussa neljä, helmikuussa yksi).
Laskepa uudestaan.. 4+1=5
Hei M,
Kiitos kommentista, mutta tässä tapauksessa oli tarkoitus nimenomaan korostaa myrskypäivien lukumäärää vain tammi- ja helmikuun osalta.