Pääkaupunkiseudulla herättiin torstaina 7.11. valkean maan maailmaan.
Kaduilla liikkujille tuntui selvältä, että kyseessä oli ensilumi, mutta meteorologisesti tilanne ei ollut mitenkään itsestäänselvä. Miksi?
Tässä blogitekstissä avaan sitä, miksi ensilumi ei ole välttämättä satanut, vaikka maassa on lunta, tai miksi talvinen sää ei välttämättä tarkoita talvea!
Meteorologiassa, kuten tieteissä yleensäkin, tarvitaan määrittelyjä. Minkälainen sää on talvisäätä, minkälainen vielä syksyä? Miten raja vedetään?
Määrittelyjä varten tarvitsisimme selkeitä rajoja, joita ei luonnollisesti säässä esiinny. Ei ole yhtä päivää, jolloin lehdet kauniisti leijailevat oransseina alas, ja jota seuraa päivä, jolloin lumi peittää maan ja josta alkaen lämpötila pysyy pakkasella usean kuukauden ajan. Sen sijaan on leutoja jaksoja, kylmiä jaksoja, ohimeneviä lumipeitteitä ja lunta, jonka päälle lauhana hetkenä sataa vettä. Vähitellen kylmempi sää saa voiton lämpimämmästä auringon säteilyn vähentyessä.
Jotta jonkinlaisia tilastoja saataisiin tehtyä, rajat pitää vetää keinotekoisesti, vaikka siinä ei käytännön elämässä aina tuntuisi olevan järkeä. Esimerkkinä toimii mainiosti ensilumi ja sen määritelmä:
”Ensilumi on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäaikana klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.” – Ilmatieteen laitos
Määritelmänä tämä toimii oikein hyvin: tietyllä ajanhetkellä lumensyvyys tarkistetaan ja jos lunta on mitattaessa ainakin sentti ja kyseessä on syys-talvikauden ensimmäinen kerta, ensilumi-ruutuun voidaan laittaa ruksi.
Käytännössähän elämä ei valitettavasti ole näin yksinkertaista. Minullekin on meteorologina tullut vastaan useita tilanteita, joissa lunta on satanut reilu kerros keskellä päivää, pulkat on otettu esiin ja talven voi sanoa yllättäneen autoilijat, mutta yöllä lumi on sulanut vaikkapa vesisateen myötä ja sekä lunta edeltänyt että lumisateen jälkeinen aamuhavainto jäävät lumettomiksi. Ihmisten mielissä ensilumi satoi, virallisen määritelmän mukaan ei.
Sentin mittauskaan ei ole yksinkertainen. Olisi ihanaa, jos mittaukset suoritettaisiin geometrisen tasaiselle alustalle sataneesta täysin tasapaksusta lumikerroksesta. Todellisuudessa ensilumen mittauksen hetkellä lunta on nurmikon tai hiekka-alustan päällä laikkuina siellä täällä, se on kinostunut johonkin nurkkaan ja toinen on jäänyt paljaaksi. Oliko sitä lunta nyt sentti vai ei? Mittaustilanteita on niin monenlaisia, että vaikka päätöksenteko yritetään saada mittaajalle mahdollisimman helpoksi, useimmiten jäädään kauas mukavan yksinkertaisesta oppikirjan ohjeiden mukaan sujuvasta mittauksesta.
Milloin alkaa terminen talvi?
Jos ensilumen määrittely on hankalaa, niin on myös talven. Milloin talvi alkaa? Kun lämpötila laskee pysyvästi pakkaselle? Kun maahan saadaan lumipeite? Kun järvet jäätyvät? Kaikki nämä voivat erityisesti maan eteläosassa sahata määritelmärajan yhdeltä puolelta toiselle koko talven ajan. Ei välttämättä ole sitä yhtä hetkeä, josta eteenpäin talvi on ja pysyy kevääseen asti.
Talven alkaminen määritellään meteorologiassa yleensä virallisesti lämpötilan mukaan; käytössä on termi terminen talvi.
Termisen talven alku lasketaan lämpösummasta, mutta määritelmän mukaan talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle. Tilannetta seurataan kymmenen päivän ajan, sen jälkeen termisen vuodenajan voidaan sanoa alkaneen.
Ensilumen tapaan on monenlaisia ongelmia, jotka voivat tulla vastaan; esim. tilanne, jossa syksylle ajoittuu varhainen ja riittävän pitkä kylmä jakso, mutta sen jälkeen palataan pidemmäksi aikaa lauhaan säähän. Talvessa käväistään, sen jälkeen se on ”peruttu”.
Näihin asioihin ei ole helppoja ratkaisuja ja vastauksia. Johonkin rajat pitää vetää, jotta vuosia voidaan vertailla keskenään ja jotta tutkijoilla olisi järkevää dataa, joiden pohjalta tehdä tutkimusta.
Onko jo talvi?
Miten talvi etenee tänä vuonna?
Sääviranomainen on julkistanut tiedon, että talvi on alkanut eteläisintä ja läntisintä Suomea lukuun ottamatta koko maassa jo lokakuun puolella. Seuraavissa kuvissa näkyy termisen talven eteneminen tänä vuonna (ensimmäinen kuva) sekä keskimääräinen termisen talven alku vuosina 1981-2010 (jälkimmäinen kuva).
Maan etelä- ja keskiosassa talvi on alkanut selvästi aiemmin kuin keskimäärin vuosina 1981-2010. Nyt näyttää siltä, että tilanne on väliaikainen: ainakin etelässä lämpötilat näyttävät palaavan nollan yläpuolelle, eli palaamme ”talvesta” ”syksyyn”. Milloin talvinen sää jatkuu jälleen etelässäkin? Aika näyttää!
”Jotta jonkinlaisia tilastoja saataisiin tehtyä, rajat pitää vetää keinotekoisesti, vaikka siinä ei käytännön elämässä aina tuntuisi olevan järkeä. Esimerkkinä toimii mainiosti ensilumi ja sen määritelmä:
”Ensilumi on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäaikana klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.” – Ilmatieteen laitos
Määritelmänä tämä toimii oikein hyvin: tietyllä ajanhetkellä lumensyvyys tarkistetaan ja jos lunta on mitattaessa ainakin sentti ja kyseessä on syys-talvikauden ensimmäinen kerta, ensilumi-ruutuun voidaan laittaa ruksi.”
Tuo ensilumeen tarvittava tarkka kellonaika on kyllä niitä maailman suuria ja tekemällä tehtyjä ihmeellisyyksiä, ei voi ihminen ymmärtää sitä. Koska tämmöinen käytäntö on kuitenkin olemassa, niin samalla aikataululogiikalla pitäisi myös todeta esim. päivän korkeimmat ja matalimmat lämpötilat ja tuulten nopeudet. ”Myrskyisää” ja puita kaatavaa tuulta (ei trombi tai syöksyvirtaus) voi olla mihin vuorokauden aikaan tahansa, mutta jos johonkin ennalta määrättyyn aikaan tuuleekin rauhallisemmin, niin silloin tuommoista tuulta ei ole ollut virallisesti ja tilastokelpoisesti, metsää on kuitenkin nurin ja sähköt poikki. Lämpötilojen mittaamiseen sama käytäntö, ihan sama mitä mittarit näyttävät muina aikoina.
Eikös nuo lämpötilat ennen automaattisia mittareita, luettu manuaalisesti vain joitain kertoja vuorokaudessa? Esim klo 00 03 06 09 12 15 18 21 ja onko vieläkin harvemmin luettuja jotku pienemmät syrjäasemat, eikö ne pääasiassa olleet ihan normaaleja kansalaisten pitämiä kuten vielä jäljellä olevat manuaali sadeasematkin? Miten silloin on maximi ja minimi lämpötilat rekisteröityny, monesti ennätykset ovat lyhytaikaisia piikkauksia hetkittäin?
Näin maallikkona on hieman vaikea ymmärtää ensilumen mittaamisen kriteerejä. Kai tähänkin asiaan nyt hieman voitaisiin pientä joustoa tai selvyyttä tehdä.
Sen sijaan hellepäivien tilastointi koko maan tai yksittäisen mittauspisteen suhteen jättää paljon joustonvaraa. Siihen riittää, että vaikka vain yksittäisellä asemalla missä päin tahansa Suomea ylitetään se maaginen +25,1 C raja. Tähän riittää että lämpötila ylittää hellerajan vaikka vain 10 minuutin ajaksi ellei vieläkin lyhyempi aika riitä? Hellerajan ylittymiselle on varattu kokonainen päivä, mutta ensilumen on oltava maassa tiettyy aikaan päivästä. Kuulostaa oudolta.
Ja joka kesä on aina koko maan tasolla tai jopa yksittäisillä mittausasemilla useita päiviä jolloin helleraja ylitetään juuri ja juuri. Pidemmällä aikavälillä tällä voi olla vääristäviä vaikutuksia tilastoihin. Tuskinpa ennen vanhaan lämpötiloja mitattiin niin tarkkaan kuin nykyisillä mittareilla. Aiempina vuosikymmeninä on voinut jäädä useita hellepäiviä kesää kohden mittaamatta johtuen nykyistä harvemmasta asemaverkostosta ja epäsäännöllisemmistä havainnoista.