Ennustemallit ovat pitäneet yhtenevää linjaa ensi viikon superhelteistä: korkeapaine on totta vie jämähtämässä Pohjois-Euroopan ylle ja tuo mukanaan tämän kesän kovimmat helteet. Tässä asetelmassa on potentiaalia jopa viime kesän ”käristyskupolia” kuumemmille olosuhteille. Pienestä jää kiinni, saadaanko Suomeen jopa heinäkuun 2010 kaltainen ilmamassa, jonka aikana tehtiin Suomen uusi lämpöennätys 37,2 astetta Liperissä.
Ensimmäinen 30 asteen ylitys viimeistään torstaina – sitten se onkin menoa
Lämpötila kohoaa hellerajan yläpuolelle lähipäivinä monin paikoin, mutta vielä helle on melko maltillista: puhutaan enemmänkin 25-28 asteen lämpötiloista. Alkuviikolla maan lounais- ja eteläosaa vilvoittaa väliaikaisesti Baltian puolelta työntyvä sadealue, jossa saattaa vähän ukkostaakin. Keskiviikkona lämpötila kohoaa jo lähelle 30 asteen rajaa ja tämän hetken ennusteen valossa viimeistään torstaina menisi 30 asteen raja rikki. Sitten se onkin menoa: paahtohelle näyttää saapuvan jäädäkseen.
Hivotaanko viikon päästä jopa Suomen ja Ruotsin lämpöennätyksiä?
Kaikista kuumin ilmamassa olisi rantautumassa Pohjoismaiden ylle tasan viikon päästä. Normaalisti näin kuuma ilmamassa kuuluisi Välimeren tai ennemminkin Pohjois-Afrikan ylle. Viime päivinä osa säämalleista on väläytellyt mahdollisuutta jopa sille, että lämpötila kohoaisi paikallisesti Ruotsissa ja Suomessa 35 asteeseen eli lähelle kaikkien aikojen lämpöennätyksiä. Suomen lämpöennätys mitattiin Liperissä 29. heinäkuuta v. 2010, kun lämpötila kohosi 37,2 asteeseen. Ruotsin ennätys ylittää maagisen 100 Fahrenheitin rajan ja on mitattu kahteen otteeseen: sekä Målilassa että Ultunassa on saavutettu tasan 38 astetta. Ruotsin ennätykset on mitattu 1930- ja 1940-luvuilla. Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys onkin Pohjoismaiden toisiksi korkein Ruotsin jälkeen.
Kaikista kuumin ilma on tämän hetkisen ennusteen valossa saapumassa Suomen ja Ruotsin ylle ensi viikon lauantaina. Itäisen Ruotsin yllä lähellä Länsi-Lappia ilmamassa on hyvin lähellä niitä lukemia, mitä se oli Suomen lämpöennätyksen aikoina Itä-Suomessa vuonna 2010. Jos sää pysyy selkeänä ja heikkotuulisena, voi ilma paikallisesti lämmetä jopa yli 35 asteen Ruotsissa. Viikon päästä Suomenkin puolella korkeimmat lukemat näyttäisivät olevan jopa 30-35 astetta. Suomen pohjoispuolella väijyy kuitenkin viileämpää ilmaa, ja toisaalta taivaalle nousevat pilvet saattavat vähän hillitä lämpötiloja. Helleilma on tuomassa mukanaan myös trooppiset yöt, eli yölläkään lämpötila ei laske alle 20 asteen.
Sinilevätilanne pahenee hetkessä
Ensi viikon heikkotuulinen hellekorkeapaine luo otolliset olosuhteet sinilevän syntymiselle. Tänä kesänä havaintoja on toistaiseksi ollut kohtalaisia määriä, eikä sinilevää juurikaan ole runsaita määriä havaittu, mutta ensi viikon jälkeen tilanne voi olla jo erilainen. Myös pohjoisella Itämerellä voi hellejakson aikana muodostua laaja-alaisia leväesiintymiä.
En valitettavasti usko enää suomalaisia sääennustajia, usko on mennyt. Meteorologit ovat sekoittaneet sään ennustamiseen liikaa poliittista ilmastoagendaa, siinä syy ”hirmuhelteisiin”.
Paahtohelteet ja pysyvät korkeapaineet kuuluvat Uuden Ilmaston kesään, aivan kuten matalapainevyöry ja jatkuvat vesisateet kuuluvat Uuden Ilmaston talveen. Ne tulevat väistämättä joka vuosi. Olisi kuitenkin suotavaa, että ’Tervetuloa ihana helleputki’ -tyyppiset jutut jätettäisiin iltapäivälehdille.
Paahtohelle, afrohelle jne. Kyllä te olette eteviä keksimään näitä uusia termejä. Saapas nähdä, mitä seuraavaksi.
”Sitä saa, mitä tilaa” :)
Tätähän on niin toivottu, että kesä olisi yhtä hellettä ja korkeapainetta. Jo toinen kesä kuivuutta täällä Keski-Suomessa
Muutama vuosi sitten Juha Föhr kertoili täällä blogissaan, että heinäkuu on sateisin kuukausi Suomessa???
Toisaalta 15-20 vuotta sitten ilmastonmuutoksen kerrottiin muuttavan Suomen sään pilviseksi, sateiseksi ja harmaaksi korkeapaineiden muodostumisien heikentymisinä?
Ei oikein näytä hyvältä viljelysten, marjojen sekä sienien kannalta. Metsänkasvuunkin vaikutus on melkoinen jo toisen kuivan kesän jälkeen puhumattakaan kuinka paljon menetetään metsiä syntyvien maastopalojen myötä?
Eikös tuota 2010 ennätyshellettä edeltänyt pitempiaikainen ilmamassojen lämpeneminen kaakossa, viittaan vain Moskovan ja sen seutukuntien yli 35 asteen läkähdyttävään kuumuuteen joka harvemmin toistuu. Totta yleisesti ilmasto on lämpenemässä mutta taitaa vieläkin 35 asteen ylitys Suomessa olla noin pari kertaa vuosisadassa tapahtuva ilmiö ainakin jos seuraa pitkänajan tilastoja. Ennen 2010 ennätystä oli ilmeisesti 1913 ollut edellinen 35 asteen ylitys maassamme.
Tiistai – kuumaksi tuntuu vetävän. Ennusteen mukaan käväistään jopa 30 asteen tienoilla, muuten entisten kaltainen hellejakso. Tuota olen miettinyt ja esittänyt jo aikaisemmin, onko tuo suihkuvirtaus alkanut heittelehtiä voimakkaammin ja miksi, ehkä ilmastotieteilijöillä on jokin fysikaalinen malli. Se on joka tapauksessa fysiikkaa joka menee yli meikäläisen hilseen.
Hurraa, ei tullut mitään tappajahellettä vaan juuri se lämmin jakso jota ilman tämä kesä ei tuntuisi kesältä.
Joensuussa torin mittari näytti tänään puolen päivän aikaan +17. Me, jotka muistamme 60-luvun todelliset helteet (ja myöhemminkin näitä oli joinakin kesinä), nauramme näille käristyskupoleille ja paahtohelteille. Mutta viihdehän on hyväksi. 60-luvulla olimme päivät pitkät heinäpellolla olipa millainen”käristyskupoli” tahansa päällä. Hellevaroituksia ei ollut, kaikilla ei ollut edes radiota. Katseltiin vain taivaalle ja rajun ukkosen tullessa juoksimme heinälatoon sadetta pakoon. Ukkonen räiskyi joskus läpi yön, olisiko silloin ollut peräti ”trooppinen yö”! Silloin ei tarvittu massiivisia sähköautojen ym. romun markkinointikampanjoita. Jos ilmastonmuutoksesta oltaisiin oikeasti huolissaan, sitä lähdettäisiin torjumaan kokonaan muilla keinoilla (kulutuksen raju vähentäminen, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen voimakas rajoittaminen, syntyvyyden vähentäminen, avaruuden tyhjentäminen satelliiteista , lentokoneista ja muusta rojusta).
Oikein hyvä kommentti, Sirkka. Minäkin muistan ne 50-60-luvun helteet (asuttiin Pohjois-Karjalassa muuten). Idästä päin levisi yleensä se lämmin korkeapaine. Hellepäivänä oli aivan sääntö, että iltapäivällä alkoi kuulua kaukaa ukkosen jyrinää, ja koska asuttiin järven lähellä, se tuli yleensä aina päälle rajuin salamoin. – Niin, tosi on, että jos me kuumennamme ilmakehää, niin yksi väistämätön johtopäätös on, että meidän lukumääräämme pitäisi vähentää syntyvyyttä rajoittamalla.