Vain kaksi päivää Etelä- ja Lounais-Suomen sekä Ahvenanmaan asemakohtaisten lämpöennätysten jälkeen itärajalla Ilomantsissa ja Joensuussa on alustavien tietojen mukaan tehty kylmyyshistoriaa ja mitattu mittushistorian alimmat heinäkuiset päivälämpötilat. Elokuun alkupuolen ennusteissa lämpö näyttäisi karttavan Suomea ja erityisesti maan itäpuoliskolla sää voi pysyä jopa harvinaisen koleana. Tämän tekstin loppupuolella silmäillään myös tuoreinta kuukausiennustetta – heruuko lämpöä enää elokuussa?
Asemakohtaiset ”kylmyysennätykset” rikki Ilomantsissa ja Joensuussa
Alustavien tietojen mukaan Ilomantsin Mekrijärven ja Pötsönvaaran sekä Joensuun Linnunlahden mittauspisteillä on luettu mittaushistorian alin heinäkuinen päivälämpötila. Mekrijärvellä päivän ylin lämpötila jäi 9,4 asteeseen ja Pötsönvaarassa vain 7,4 asteeseen. Joensuun Linnunlahdella eilisen maksimilämpötila jäi 10,1 asteeseen. Aikaisemmin alimmat koskaan mitatut päivän ylimmät lämpötilat olivat Mekrijärvellä 9,8 astetta (4.7.2009) ja Pötsönvaarassa 8,8 astetta (4.7.2009). Joensuun Linnunlahden asemalla vastaava lukema oli aiemmin 11,6 astetta (5.7.2009).
Hyinen tiistai itärajalla johtui Vienanmereltä saapuneesta kylmänpurkauksesta, runsaasta pilvisyydestä ja sateista, joiden alla lämpötila jäi syksyisiin lukemiin. Vastaisuudessakin kylmintä on maan itäpuoliskolla, missä päivän maksimilämpötila saattaa jäädä alle 10 asteen – eli jopa yli 10 astetta alle ajankohdan keskiarvojen.
Elokuu alkaa hyvin koleana – poikkeuksena Turku
Jos lomasi jatkuu vielä elokuulle ja kaipaat kesäistä lämpöä Suomen puolelta, vaihtoehdot ovat vähissä. Ainoana valopilkkuna ennustekartoilla erottuu Turun seutu, missä todennäköisimmin ylletään tällä ja ensi viikolla kesäisiin 20 asteen lukemiin. Muualla jäädään pääsääntöisesti alle 20 asteen, idässä ja pohjoisessa useampana päivänä vain 10 asteen vaiheille. Kolea koillisvirtaus pitää pintansa ja kuljettaa mukanaan runsasta pilvisyyttä, ajoittain myös sateita.
Helteiden perään haikaileville tuoreimmalla kuukausiennusteella on tyly sanoma: ei heru. Elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa näyttävät Suomessa reilusti tavanomaista kylmemmiltä, mutta kuitenkin tavanomaista kuivemmilta. Elokuun jälkimmäisellä puoliskolla palataan ennusteen mukaan lähemmäs tilastollisia keskiarvoja lämpötiloissa.
Voit katsoa tuoreimman kuukausiennusteen Forecan etusivulta.
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Muutenkin Pohjois-Karjalassa ja itärajalla näyttäisi heinäkuun keskilämpötilat eri mittausasemilla jäämään 1-3c° astetta pitkän ajan keskiarvosta?
Kylmä säärintama on kurittanut itärajaa nyt kahdesti heinäkuun aikana ja jatkuu myös elokuussa. Pohjois-Karjala sijaitsee sentään keskisessä Suomessa.
Monissa maakunnissa puolestaan heinäkuusta keskilämpötilojen osalta näyttää tulevan normaali tai jopa lämpimämpi.
Nämä Ilomantsin ja Joensuun Linnunlahden havaintoasemat ovat olleet toiminnassa vasta 10-20 vuotta joten voi olla, että näillä seuduilla on ollut joskus vieläkin koleampaa heinäkuussa.
Viimeinen viikko lomailemassa täällä Pohjois-Karjalassa niin aika hiljaiseksihan nämä tuoreimmat sääennusteet vetävät. Pohjois-Karjalan suunnalla heinäkuu on ollut niin vaihteleva, että vaikea sitä on itsekään uskoa. Ensimmäinen viikko oli aurinkoista ja lämmintä 20-22 asteista kesäsäätä. Toinen viikko oli kolea lämpötilojen pyöriessä 10-15 välillä, enimmäkseen pilvistä, lisättynä tihku- /kuurosateilla. Kolmannella viikolla sää lämpeni hieman, mutta oli myös pilvisyyttä ja pari sadepäivää. Viime viikolla saatiin 3-4 hellepäivää. Nyt sitten tuntuu kuin syksy olisi saapunut muutamassa päivässä ja toivoa merkittävästä lämpenemisestä ei ole.
Jo nyt voidaan sanoa, että esim. Joensuussa jäädään selvästi heinäkuun keskilämpötiloista. Sama uhkaa käydä elokuullekin.Ennusteet näyttävät päiväkausiksi 5-10 astetta normaalia viileämpiä päivälämpötiloja. Lännessä ja etelässä koleat päivät heinäkuussa on tarkoittanut sitä, että lämpötila pyörii 17-20 asteen välillä ja on aurinkoista. No turha tästä on enempää vaahdota.
Kun viime kesänä oli ennätyskuumaa niin silloin paasattiin ilmastonmuutoksesta. Kun on keskiarvoja kylmempää niin se sitten näköjään naamioidaan Suomen ilmastolle tyypilliseen vaihtelun piikkiin.
Hei Juha,
On totta, että nämä havaintoasemat ovat melko uusia. Ennätyksistä puhuttaessa joutuukin aina pohtimaan, miten asian parhaiten ilmaisisi, koska havaintohistorian pituus vaihtelee eri havaintoasemilla suuresti. Luotettavan havaintoaineiston ollessa enimmillään yli 100 vuotta, onkin todennäköistä, että yksittäisen havaintoaseman alueella on joskus mitattu vieläkin korkeampia tai matalampia lämpötiloja kuin nykyajan ennätyshetkinä.
Sitä se teettää tämä paljon puhuttu ilmastonmuutos. Äitini 97 v muisteli vuoden 1941 elokuuta ja sanoi sen olleen aivan hirveän helteisen. Silloin ei puhuttu suuremmin ilmastonmuutoksesta vaan elettiin vuodenajat siten kuin ne eteen tulivat ja varauduttiin kylmiin talviin ja vaihteleviin kesiin.
Onkohan näistä säistä alettu tekemään uutta bisnestä ja motivoimaan ihmisiä siihen suuntaan, että koko maailma on muuttumassa kauheaksi ellei juuri nyt muuteta elämäntapojamme bisneksien mukaiseen suuntaan?
Aika paljastanee totuuden kuten jotkut viisaat ovat aikoinaan sanoneet! :)
Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli Päijät-Hämeessä niin tuskaisen lämmin ettei saanut nukutuksi juuri ollenkaan. Yön alin taisi olla reilusti yli 20. Pari yötä myöhemmin ollaan sitten pakkasella kun tultiin kotiin Länsi-Suomeen. Ihan käsittämätöntä veivausta säänhaltijalta!
Kiitoksia blogista Markus. Kun tarkastelee Suomessa vallinneita säätiloja kuluneella vuosikymmenellä, niin itselleni on tullut vaikutelma, että nk. suursäätilat tuntuvat jämähtävän paikalleen pitkiksi ajoiksi. Kun sataa, niin sataa kuukausitolkulla vrt. toissakesä tai silloiset talvet. Tai jos aurinko saattuukin hellimään, niin sitten ollaankin viime kesän kaltaisessa helteessä. Eipä edellisen vuoden syksykään mikään märkä ollut, päinvastoin.
Toinen ilmiö, joka tuntuu lisääntyneen varsinkin rannikkoalueella, on jatkuva tuulisuus. Täysin tuulettomat päivät ovat nykyään harvinaisuus ja reippaita puhureita on yhtenään.
Onko ko. ilmiöistä mahdollisesti tehty tilastollisia tarkasteluja, joista voitaisiin todeta säätilojen pitkittyneen ja tuulisuuden lisääntyneen? Selittyvätkö mahdolliset muutokset ilmastonmuutoksella, ja jos näin on, onko nähtävissä, että ilmiöt edelleen lisääntyisivät?
Tätä säätilanteiden lukkiutumista on ainakin Yhdysvalloissa ja Kanadassa perusteltu suihkuvirtausten käyttäytymisen muutoksina. Kun pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välinen lämpötilaero pienenee, voi meille olennainen keskileveysasteiden suihkuvirtauskin heiketä tai sen reitti muuttua. Suihkuvirtauksen heikkenminen aiheuttaisi siihen yhä pidempiä pohjois-etelä-suuntaisia mutkia, jotka meidän leveysasteilla liikkuvat tyypillisesti itään – mutta kun ja jos mutkista tulee yhä pidempiä, voi niiden itäsuuntainen liike hidastua. Maanpinnalla tämä sitten näkyy säätyyppien jämähtämisenä pitkäksikin aikaa.
Rannikoiden tuulisuuteen en osaa ottaa kantaa, enkä siinä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Itse asiassa myrskypäivien lukumäärähän on Suomessa erityisesti 2000-luvun puolella laskenut, mutta tietyn rannikkoalueen tuulisuuteen tällä ei välttämättä ole vaikutusta. Paikallisilmiöt, kuten kesäajan merituuli-ilmiö ja toisaalta myös saaristo, voivat vaikuttaa alueesi tuulisuuteen. Myrskypäivien lukumäärän muutoksista kirjoitti aiemmin kollegani Kristian:
https://blogi.foreca.fi/2019/01/aapeli-ja-myrskypaivat/
Yksi suihkuvirtauksiin liittyvistä tutkimuksista, jos haluat lukaista:
https://journals.ametsoc.org/doi/full/10.1175/JCLI-D-11-00087.1
Heinäkuu aikakirjoihin ja Sodankylässä siinä ja siinä päästiinkö top50 listalle vuodesta 1961 alkaen. 100 vuoden kontekstissa top80 voi olla tiukassa. Vuosi alkaa näyttämään huonolta ilmastonmuutoksen kannalta, sillä myös elokuusta tulee kylmä. Tilanne jatkuu ilmastotiedemiesten mukaan siten, että muu maapallo kärvistelee tuskissaan kuumuudessa, kun taas Suomessa ei datan mukaan mistään lätkämailasta ei ole mitään havaintoa.
Vuodesta 1908, josta alkaen dataa Sodankylän kuukausikeskilämpötiloista löytyy, tämän heinäkuun sijoitus lämpimyysjärjestyksessä on 85/112. Eli top80 ulkopuolelle jäi siinä suhteessa. Jos taas katsotaan ihan puhtaasti viimeisimmät 100 heinäkuuta, niin silloin sijoitus on 76:s, eli mahtuu top80:een.
Top50 sijoitus vuodesta 1961 alkaen sen sijaan tuli kirkkaasti. Sijoitus 44:s kaikkiaan 59:stä heinäkuusta.
https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu