Ennätysmyrsky, paljon lunta

Tammikuu, joko se meni? Juurihan vuosi vasta alkoi!

Säässä tammikuu on ollut tapahtumarikas. Saman kuun sisälle on mahtunut mm. vuodenvaihteen lumimyräkkä, ennätyksellinen Aapeli-myrsky heti seuraavana päivänä, täydellinen kuunpimennys, polaaripyörteen heikkeneminen ja sitä seurannut kylmän sään aalto.

Tässä blogitekstissä siitä, missä oli kylmintä ja missä lämpimintä, minkälaisia olivat Aapelin ennätystuulet, missä on eniten lunta sekä tietysti taustoista eli siitä, minkälainen suursäätila näihin kaikkiin tapahtumiin oikein johti.

Merisavua Helsingissä. Kuva: Joanna Rinne, Foreca

Lämpötila: Talven kylmin lukema toistaiseksi -38,7 astetta

Tammikuun 2019 alin mitattu lämpötila oli -38,7 °C, joka havaittiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lukema oli melko ”perinteinen” tammikuun kylmin lämpötila, kylmimmät lukemat ovat tammikuussa useimmiten -40 °C tuntumassa. Kylmin Suomessa mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 mitattu -51,5 °C ja vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun kylmin lämpötila (siinäpä vasta epäloogisen oloinen lause: lämpimin kylmin) on vuodelta 1973, jolloin lämpötila ei kertaakaan mittauksissa pudonnut alle -31,2 celsiusasteen.

Kuun ylin lämpötila puolestaan oli +6,2 °C. Näin korkea lämpötila mitattin odotetusti merellä, sulan veden keskellä; Bogskärissä kuun ensimmäisenä päivänä, 1. tammikuuta. Tämäkin lukema edustaa tilastoissa melko normaalia tammikuuta. Vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun lämpötila on 1973 mitattu +10,9 °C (sama vuosi kuin lämpimimmän kylmimmän vuosi, olipa 1973 tammikuu ainakin ääriarvoiltaan lämmin!) ja alhaisin tammikuun ylin on vuoden 1969 +2,2 °C.

Yleisesti lämpötilat noudattivat koko maassa samaa kaavaa: kuun puolivälin tienoille asti lämpötilat olivat oman alueensa tammikuun keskiarvon tuntumassa tai jopa sen yläpuolella, mutta kuun puolivälissä kylmän ilmamassan leviäminen meille näkyy: lämpötilat alkavat valua selvästi vuodenajan keskiarvon alapuolelle.

Tammikuu toi pakkasta ja lunta. Kuva: Maarit Siitonen

Tuulet: Ennätyksellinen Aapeli-myrsky

Heti vuoden alussa, 2. tammikuuta koettu Aapeli-myrsky oli ennätyksellinen: 10 minuutin keskituuli puhalsi voimalla, jollaista ei ole Suomessa ennen mitattu. Bogskärin asemalla 10 minuutin keskituuli oli 32,5 m/s. Puuskat ovat aina keskituulta kovempia, kovin havaittu puuska olikin samalla Bogskärin asemalla mitattu huima 41,6 m/s puuska.

Aapeli-myrsky kaatoi puita Vaasassa. Kuva Matti Hietala

Sade: Lumitilanne nurinkurin

Tuntuuko siltä, että lunta vain tulee ja tulee? Ainakin etelässä tunteeseen on ollut aihetta. Kuukauden suurin sademäärä on tullut Helsingin Kaisaniemessä, jossa lunta on (vedeksi muutettuna) satanut yhteensä 90,9 mm, kun saman havaintoaseman tammikuun sademäärän keskiarvo on melkein puolet siitä, 52 mm. Kaisaniemen kaikkien aikojen tammikuun sade-ennätys on vuodelta 1921, silloin sadetta tuli 117 mm. Näin suuria lumisademääriä ei tammikuussa usein näe.

Kaikkialla lunta ei ole tullut yhtä paljon. Esim. Seinäjoella lunta tuli vähemmän kuin tähän aikaan keskimäärin ja Sodankylässä ja Utsjoella hyvin lähelle keskiarvon verran. Kaikissa edellä mainituissa sataneen lumen määrä oli 30 mm paikkeilla (+/- 4 mm).

Mistä tämä sataneen lumen määrä johtui? Suomen yli on liikkunut useita ns. säähäiriöitä eli matalapaineen keskuksia, joihin liittyy sadealueita. Useampi on kulkenut ainoastaan maan eteläosan yli. Lisäksi rannikolla sula meri voimistaa lumisateita tuottamansa lämmön ja kosteuden avulla, joten ei ole tavatonta, että jopa Suomen suurimmat lumimäärät saattavat etenkin alkutalvesta hetkittäin löytyä juuri Helsingistä.

Kuukauden korkein lumensyvyys ei kuitenkaan löytynyt Helsingistä, vaan Sulkavalta, jossa lunta mitattiin 31. tammikuuta 67 cm paksuisen kerroksen verran. Miksi Helsingissä ei ylletty näihin lukemiin? Lumi on erittäin liikkuvaa. Kovalla tuulella se tuulee pois ja lumikasat lytistyvät omasta painostaan ja lämpötilan vaihdellessa. Pakkaslumikerros sisältää paljon ilmaa, joka poistuu kerroksesta tähtimäisten lumikiteiden sakaroiden katkeillessa; samalla kinos madaltuu.

Lunta Äänekoskella. Kuva: Maarit Siitonen

Suursäätila: Kylmää ilmaa pohjoisesta

Kuun alkupuolella säätyyppi oli hyvinkin vaihteleva edellä mainitsemieni säähäiriöiden takia. Ilmamassa Suomen yllä vaihteli hyvinkin tiuhaan ollen vuoroin lauhempaa, vuoroin kylmää. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui. Polaaripyörteen hajoamisesta eli jakautumisesta uutisoitiin; jakautumistilanteiden jälkeen kylmä ilmamassa navan ympäriltä pääsee helpommin etäämmäs navasta. Meidän tapauksessamme tuo tarkoittaa kylmän ilman leviämistä tänne pohjoisesta, joka myös tapahtui käytännössä. Kuun puolivälistä eteenpäin lämpötilat ovat etelässäkin pysyneet lähes täysin pakkasella ja kireitä pakkasia on esiintynyt suuressa osassa maata.

Piditkö sinä tammikuun säästä? Jäikö jokin siitä erityisesti mieleen? Kerro kommenteissa!

17 vastausta artikkeliin “Ennätysmyrsky, paljon lunta”

  1. Ai jäikö mieleen vai….
    sen verran saanu lumikolaa liikuttaa, että ei unohdu 😅

    1. Niinpä. Puhumattakaan siitä, että kun viimein pälli (ja selkä) levisi ja päätin, että ostan lumilingon, niin kaikki kaupat myyvät yhtäkkiä sopivista malleista ei-oota.

      1. Hae se Bilteman halpis(599€). Parilla kaverilla on ja hyvin toimii.

        1. Olisin hakenut, mutta kun lähimpään myymälään, missä on saatavilla on matkaa 358 km.

  2. En kyllä pitänyt tammikuun säästä, tuo ainainen lumen tuleminen alkaa jo ärsyttää. Ja eipä tuo näytä tämä helmikuukaan paremmin alkavan, viikonvaihde näyttää menevän aikamoisessa tuiskeessa. Mutta eipä näille mahda mitään, luonto toimii niin kuin se itse parhaaksi näkee. Ja ehkäpä luonto koittaa nyt tasapainottaa sademääriä, viime vuosi kun oli niin kuiva.

    Saa nähdä, minkälaisia metsätuhoja vielä syntyy, puut ovat jo ennestään valtaisan lumikuorman alla ainakin täällä päin. Suojakelejä on ollut viimeksi täällä joulukuun alkupuolella. Tuossa naapurimaakunnassa paikallinen sähköyhtiö on korjannut tammikuun aikana keskijänniverkon vikoja jo puolet siitä määrästä, mitä keskimäärin vuoden aikana syntyy. Joten se kertoo paljon tilanteesta. Kaunista, mutta petollista.

  3. Euroopan kurjin ilmasto Suomessa, jopa Islannissa on parempi huolimatta viileämmistä kesistä. Siellä ei tarvitse kärsiä talvella lumesta ja pakkasesta. Suomi on ilmeisestikin ainoa Euroopan maa, jossa lumi on maassa kuukausia pysyvästi. Ruotsin samoilla leveysasteilla on lähes samanlaista, mutta siellä ei asu juuri kukaan, koska 80% väestöä Tukholman etelä-puolella. Nyt kun etelä-Suomessa lumimäärä tulee olemaan lähes metrin tänä talvena, se sulaa vasta toukokuun alkupuolisolla – toukokuun puolivälissä. On siis keskikesään noin kuukausi, mutta etelä-Suomessa on yhä lunta!

    Ja ihmeesti te osaatte ennustaa lumisateet paikkansa pitävästi jo viikkoa ennen – mistä tämä muuten johtuu? – tästä sitten seuraava viikko harmi tulevasta vuorokauden lumisateesta. Mutta kun 10 päivän ennusteessa näkyy vaikka 3 viimeistä päivää jo valoa tulevasta plussakelistä, niin lopputulos on, että lämpötila on -10 astetta niinä viimeisinä ennusteen päivinä.

    1. ”Nyt kun etelä-Suomessa lumimäärä tulee olemaan lähes metrin tänä talvena, se sulaa vasta toukokuun alkupuolisolla – toukokuun puolivälissä. On siis keskikesään noin kuukausi, mutta etelä-Suomessa on yhä lunta!”

      Vai sellaista veikkaat. No minä taas veikkaan, että Etelä-Suomesta on kaikki lumet sulaneet jo reilusti huhtikuun puolella – viimeistään, ellei sitten jo maaliskuun lopussa, kuten se pienessä osassa Etelä-Suomea tilastojen valossa tekee. Paksu lumipeitekin hupenee nopeasti silloin, kun lämpötila on vuorokauden ympäri plussan puolella. Tosin jos nämä paksut hanget sulavat nopeasti, niin silloin saattaa tulla kunnon kevättulvat. Jos ne sulavat nopeasti vielä vesisateiden säestämänä, niin silloin tulvat ovat taattuja.

      Sitten siellä toukokuun puolivälissä taas veikkaan luonnon jo kukoistavan Etelä-Suomessa ja hyvässä lykyssä nautitaan kesän ensimmäisistä hellepäivistä.

  4. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitan” ellei Jyväskylän seutuville tule ennustettuja yli 20 cm:n lumisateita (vain n. 20 mm vettä).

    Täällä on jääty sadevesimäärässä niin paljon jälkeen viimeisen vuoden aikana. Päijänne ja pienemmät järvet ovat lähes metrin alle keskiarvojen. Monet kaivot ja lähteet kuivina jo heinäkuusta lähtien. On ollut pakko käyttää kloori- ja kalkkipitoista vesijohtovettä, mikä ei saata olla kovinkaan terveellistä. Saunan kiuaskivetkin ovat valkoisia kuivuneesta kalkista ja vaihdettava tai liuotettava pois jo esteettisistä syistäkin.
    Kyselen taas kerran, että Keski-Suomen korkeat mäetkö estävät sadealueiden tulon maakuntaan vai mistä tämä kuivuus kertoo nykykielellä ilmaistuna?:)

  5. Jos tässä saisi poiketa vähän siihen ilmastotieteeseen: Tämä nyt on kunnon vanhanajan talvi vaan, mutta asiasta toiseen. Minua on askarruttanut mistä se jääkausi viimeksikin on johtunut. Olen ihmetellyt, että jossakinhan on ollut silloinkin trooppinen ilmasto, eihän muuten olisi rikasta trooppista eliöstöä. Toisin sanoen on pakosti ollut jokin vahva polarisaatioilmiö – arktis hyvin kylmä suhteessa ekvaattoriin. Herättäisikö tämä mitä ajatuksia, mitä Joanna olisi mieltä ?

  6. Ei ole ollut tammikuun säästä mitään valittamista. Lunta on tullut, sen se yks luokkaa 58cm nyt, kolaa on saanut heiluttaa niin paljon kuin kaiken tämän lumipitsikauneuden ihailulta on ehtinyt. Kovempaa pakkasta oli meillä vain vähän aikaa ja suurin osa aika mukavaa 5-10°. Minä olen vaan nauttinut. Ihana talvi. Kunpa tämän kauneuden voisi jotenkin tallentaa muistiinsa. Valokuvissakin se latistuu ja hohto ja kimmellys ei näy.

  7. Ihan mukava tammikuu.Lunta kunnolla mutta eivät lumityöt hullumpaa hyötyliikuntaa ole.Saas nähdä meneekö täällä lounaassa puolen metrin lumensyvyys rikki.

  8. Hei.
    Vielä yks myöhäinen kommentti Jyväskylän seudulta.
    Oi ihana tammikuu 🤩
    Kaikista harmituksista huolimatta maisemat hivelevät silmää ja hyväilevät sielua.
    Kuvia en itse kännykälläni paljoakaan ole ottanut, joten olen ihaillut vain luontoa ja katsellut toisten upeita otoksia, joissa talventaikasulka on loihtinut maisemat juhlapukuun pastellisävyissä….sanat ei riitä tai selitystä tulee liikaa, joten pysähtykää ja katsokaa itse joka puuta, pensasta….taivaanrantaa aamuin, illoin…..❣

    1. Tämä talvi on kieltämättä ollut hieno! Hyvä, että olet päässyt siellä Jyväskylässä siitä nauttimaan. Olen itsekin sieltä päin kotoisin ja lapsuuden lumiset pakkastalvet olivat hienoja – niitä on välillä ollut ikävä Helsingissä, mutta tänä vuonna saatiin tännekin postikorttimaiset talvimaisemat.

  9. Lumesta puheenollen, sitä on tulossa lisää ja paljon, erityisesti Etelä-Suomeen. Sunnuntain myräkkä ei jää viimeiseksi, vaan lisää on tulossa rutkasti seuraavan parin viikon aikana.

  10. Joo, tämmöisiä nämä lämpöiset talvet ovat. Merellä on vähemmän jäätä kuin tavallisesti, niin sieltä se kosteus tulee.

    1. Jäätilanne on hyvin lähellä normaalia Itämerellä.

      1. Ainakin ilmatieteen laitoksen sivuilla olevassa kartan perusteella on Itämerellä selkeästi vähemmän jäätä kuin tavallisesti.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.