Nämä tekijät vaikuttavat kevään etenemiseen Suomessa

Julkaistu

 

Maaliskuun lopulla Suomessa ja Skandinaviassa koettiin jo sangen keväisiä hetkiä, kun lämpötila kohosi 27. päivänä Ahvenanmaalla 17,4 asteeseen. Samana päivänä Ruotsissa ja Norjassa mitattiin jo yli 20 asteen lämpötiloja. Näin korkeat maaliskuun lämpötilat eivät ole jokavuotisia, mutta suotuisissa olosuhteissa täysin mahdollisia. Onhan aurinko tähän aikaan vuodesta jo yhtä ”korkealla” kuin syyskuun puolivälissä, jolloin hellepäivätkin ovat vielä mahdollisia. Ilmakehä lämpenee talven jäljiltä viiveellä, joten teoreettiset maksimilämpötilat eivät Skandinavian alueella vielä tähän aikaan vuodesta pääse kohoamaan aivan syyskuun tasolle. Suomeen kevät saapuu tyypillisesti hieman myöhemmin kuin vastaaville leveyasteille länsinaapureihimme. Kevään maksimilämpötilat jäävät meillä usein myös matalammiksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä on muutama.

1. Ilmavirtauksen suunta

Pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteet mukaanluettuna Skandinavia ja Suomi kuuluvat länsivirtausvyöhykkeelle. Keskimäärin meillä siis tuulee lännen tai lounaan puolelta ja kuulumme Atlantin matalapaineiden reitille. Matalapaineiden etupuolella leviävät lämpimän ilmamassan pulssit saapuvat keväisin tyypillisesti lounaan suunnalta Etelä- tai Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Näiden ilmavirtauksien ja Skandinavian mantereen eteläosan välillä ei ole suurempia merialueita, jolloin ilma pääsee vapaasti liikkumaan mannerta pitkin eikä suuremmin viilene matkallansa. Skandinavian eteläpuoliskolla ei useampana talvena ole pysyvää lumipeitettäkään viilentämässä lämpimiä ilmavirtauksia matkalla. Tällöin lämpö pääsee raivaamaan tiensä hyvin esimerkiksi Ruotsin puolelle, mutta Suomeen lounaasta saapuva ilma on jo menettänyt lämpöenergiaansa kylmän Itämeren yllä.

2. Itämeri ja lumipeite

Itämeren etelä- ja keskiosa eivät ole moneen talveen saaneet jääpeitettä, mutta pohjoisempana, Suomenlahden, Pohjanlahden ja Perämeren alueella jääpeitettä esiintyy keskimäärin joka talvi. Lännestä ja lounaasta saapuvat lämpimät ilmavirtaukset menettävät keväisin lämpöenergiaansa Itämeren yllä ennen Suomeen pääsyään. Ilmavirtaus kylmenee erityisesti jääpeitteen yllä, kun energiaa kuluu jään lämpötilan nostamiseen ja sen sulattamiseen. Toisaalta myös tuulen pidempi pyyhkäisymatka Itämeren altaan yllä riittää jo itsessään viilentämään pintakerroksen ilman lämpötilaa ja sitomaan lämpöenergiaa pintaveteen. Lämmönsiirtoa ilmasta veteen tapahtuu aina, kun veden lämpötila on ilman lämpötilaa alhaisempi ja päinvastoin. Tämän vuoksi lounais- ja länsivirtauksilla esimerkiksi Tukholman kevätlämpötilat ovat usein merkittävästi Suomen etelärannikon lämpötiloja korkeampia, vaikka maantieteellinen sijainti on kuta kuinkin samalla leveyspiirillä. Erittäin lämpimillä ilmamassoilla on myös tapana muodostaa sumua ja sumupilveä kylmän Itämeren yllä, joka Suomeen päästyään myös rajoittaa lämpötilaa kohoamasta.

Lumipeite sitoo jään tavoin lämpöenergiaa itseensä, joten paksu lumipeite hidastaa kevään etenemistä ja pitää maksimilämpötilat verrattain alhaisempina. Vähälumisen ja jäättömän talven jälkeen kevät alkaa yleensä nopeammin kuin kylmän ja runsaslumisen talven jälkeen.

Lumi- ja jääpeite viilentävät lämpimien ilmojen virtauksia Suomeen, ja samalla voimistavat albedoa (säteilyn takaisinheijastuminen lisääntyy).
Kuva: Matti Hietala / Vaasa

3. Lumen ja jään albedo

Lumi- ja jääpeitteen osalta on otettava huomioon myös niiden suurempi albedo (0,7-0,9), joka heijastaa tehokkaasti auringonsäteilyä pinnasta pois ja pitää lämpötilat alhaisempina. Mitä korkeampi albedo, sitä suurempi heijastuskyky – esimerkiksi tuoreella lumella albedo voi olla jopa 0,9 eli käytännössä 90 % säteilystä heijastuu pois. Vastaavasti lumeton maanpinta ja sulat vesistöt absorboivat auringonsäteilyä enemmän itseensä (albedo 0,06-0,2), jolloin myös pintakerroksen lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi.

4. Föhn-tuulen vaikutus

Ruotsin ja Norjan erittäin korkeat kevätlämpötilat selittyvät yleensä ainakin osittain föhn-ilmiöllä. Kuluneen maaliskuun lopulla mitatut yli 20 asteen lukemat syntyivät yhteistyössä lämpimän ilmamassan ja föhn-komponentin myötä. Föhn vaatii syntyäkseen tarpeeksi voimakasta luoteisvirtausta, joka tiputtaa sateet Kölivuoristoon, lämmittää ilman vuoriston itäpuolella ja jaksaa kuljettaa sen vielä mannerta pitkin idemmäs. Usein lämpimin ilma pakkautuukin tässä tapauksessa Ruotsin itä- ja Norjan etelärannikolle, ja vastaavasti Suomen puolella mitatut lämpötilat jäävät alhaisemmiksi, sillä föhn-tuulen menettää lämpöään etäisyyden myötä ja toisaalta kylmän Itämeren yllä.

Kevät etenee maltillisesti lähiaikoina

Tällä viikolla kevät etenee maltillisesti ja saattaa jälleen loppuviikosta ottaa hieman takapakkia. Tiistai on tämän viikon lämpimin päivä, jolloin 10 astetta mennee rikki jossain päin maan etelä- ja keskiosaa, mutta loppuviikosta uusi kylmänpurkaus on näköpiirissä. Tämä saattaa tietää lumi- ja räntäsateita eteläänkin.

 

13 vastausta artikkeliin “Nämä tekijät vaikuttavat kevään etenemiseen Suomessa”

  1. Tarvittaisiin edes keskimääräinen jäätalvi kuten 2013, jotta keväällä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus viileämpään.

    Hyvä kirjoitus.

    1. Niinpä, ei tässä vähään aikaan ole kunnollisia jäätalvia ollutkaan. Tämä tietysti edesauttaa aikaisemman kevään saapumista, kuten nyt on useampana vuotena käynytkin.

      1. Talvi 2010-2011 oli toistaiseksi viimeinen kunnon jäätalvi,mutta tuolloinhan huhtikuu oli kovinkin lämmin eli niinkin voi käydä.

  2. Odotamme siis kaakkoisvirtausta, jota ei Itämeri pääse pahoin jäähdyttämään. Baltiassa ja Pihkovan alueella on mitattu jo lähes kesäisiä lukemia. Kevät saattaa tulla ensimmäisenä lounaaseen, mutta kaakossa lämpösumma pyrähtää heti kohta kärkeen ja on siellä syksyyn saakka.

    1. Juuri näin. Suursäätilanne ei ole ollut kovin otollinen kaakkois- ja itävirtauksille vielä tähän mennessä keväällä, mutta katsotaan, mitä tuleman pitää. Itävirtauksilla Suomi on kuitenkin etuoikeutetussa asemassa kesäkautena lämpötilojen osalta.

  3. Täällä Keski-Suomessa on kovasti vuoteltu niitä luvattuja lämpöisiä päiviä. Ensin oli luvassa viime sunnuntai, mutta ei tullunna. Oli vain + 2 C.
    Pari päivää on lupailtu täksi päiväksi + 10 C. Tällä hetkellä klo 12.00 on vain + 2 C.

    Tämä kevät on muistini mukaan viimeisten 30 vuoden aikana olleista viileimpiä. Täällä on lunta vielä noin 20 cm ja hiihtämäänkin pääsee muualla paitsi etelärinteillä täysin. Aiemmin on saanut pistää sukset pakettiin kevätpäiväntasauksen aikoihin, mutta nyt näyttää siltä, että pääsiäisenäkin päästään vielä suksimaan.
    Sateidenkin suhteen kevät on ollut hyvä pohjavesien kannalta, kun pikku ripsuja ontullut melkeinpä joka toinen päivä. Toisaalta haihtuminenkin on ollut minimaalista pilvisyyden takia ja se lupaa hyvää ensi kesän satokautta ajatellen ja pohjavesien (kaivojen) kannalta. :)

    1. Kiitos kommentista. Taitaa olla sumujen ja sumupilvien syytä. Olin itse viikonlopun Jyväskylässä ja koleaahan siellä oli. Lämpimillä ja kosteilla lounaisvirtauksilla on tapana tähän aikaan vuodesta muodostaa kylmän alustan (lumi/jää) päälle sumuja ja sumupilveä, jotka hillistevät lämpötilan kohoamista. Hälytyskellojen pitäisi aina soida säätä ennustettaessa itse meteorologillakin, kun lämmintä ilmaa virtaa keväisin Suomeen kylmän Itämeren tai lumipeitteen yli. :)

      1. Miksi muuten kesällä on todennäköisimmin matalapaineita ja syksyllä aina korkeapaine. Voisiko jo tänä vuonna vaihtua roolit. Voisiko olla vuosia että loka ja marraskuu olisi vuoden sateisimmat kuukaudet ja kuivimmat kesä heinä ja elokuut

        1. Kiitos kommentista ja kysymyksestä, Jani. Suomen normaaliin säätyypin vaihteluun kuuluu matala- ja korkeapaineiden vuorottelu – joskus sellainen saattaa jämähtää pidemmäksikin aikaa päälle riippuen suursäätilasta. On ihan sattumasta kiinni, mille ajanjaksolle korkeapainesää ajoittuu. Katsotaan, miten tänä kesänä käy!

          1. Markus pitäisitkö itse siitä jos kesä olisi sulkukorkeapaine ja kuivuusennätyksiä rikottaisiin lähes tauotta ja sitten korvauksena heti perään loka ja marraskuussa rikottaisi sade ja harmausennätyksiä. Itse ääripäiden ystävänä tuo olisi paras mahdollinen touko-marraskuu

  4. Eipä näy lämpöisiä tuulahduksia tulevan. Skandinavia pysyy tiukasti arktisella puolella jatkossakin. Toistaiseksi leuto jäätilanne piti lämpötilat vuodenaikaan nähden kohtuullisina, mutta jatkossa sää tulee kylmenemään vuodenaikaan nähden.

    1. Näin katselin itsekin, että ilmamassoja rajaava suihkuvirtaus pysyy melko etelässä, joten kylmemmälle puolelle jäädään. Mutta tilastojen valossa ollaan kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, välillä niiden yläpuolellakin.

  5. Forecan sivulla mainostetaan että pääsiäisenä normaaleja lämpötiloja (kuukausiennuste). Tarttis vähän päivitystä, näyttää aika jäätävältä kelit, varsinkin Lapissa.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.