Koko maailman mittakaavassa vuosi 2016 on tämän hetken tiedon mukaan ollut (jälleen) mittaushistorian lämpimin, siis vielä lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2015. Arktinen jääpeite pysyi pienenä ja heikkenevä El Niño vaikutti vielä Tyynenmeren pintalämpötilajakaumaan. Vuoden tappavin säätapahtuma oli hurrikaani Matthew, joka aiheutti pahimmat tuhonsa jo ennestään maanjäristyksen runtelemalla Haitilla.
Miltä Suomen sää näytti tilastojen valossa? Tässä tiivistelmä:
Tammikuu
Tammikuu alkoi talvisena, kuukausi kokonaisuudessaankin oli tavanomaista kylmempi. Kylmin lämpötila, -41,2°C, mitattiin Muoniossa 7.1. Sula meri aiheutti rannikkokonvergenssilumisateita: Merikarvialla satoi lunta 8.1. vuorokaudessa peräti 73 cm! Lukema oli ennätyksellinen, tuon suurempaa vuorokausikertymää ei ole Suomessa ennen mitattu.
Kuukauden loppupuolella sää lauhtui, ilmavirtaus kääntyi maassamme jälleen lännen puolelle. Lauhan ilmavirtauksen mukana meille kulkeutui sadealueita, etelän sateet tulivat osaksi vetenä.
Helmikuu
Helmikuu näyttäytyy tilastojen valossa erityisesti sateisena. Suomen mitattu sademäärä oli Ilmatieteen laitoksen vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa toiseksi suurin; ykkössijan vei vuoden 1990 helmikuu. Paikallissateissa saavutettiin peräti Suomen mittaushistorian helmikuun ennätys, Kouvolan Anjalassa kuukauden sademääräksi mitattiin 131,6 mm.
Sateiden seurauksena rikkoutui toinenkin ennätys: Sodankylässä mitattiin lumensyvyydeksi 107 cm, mikä oli suurin mitattu lumensyvyys helmikuussa.
Runsaat sateet tapahtuivat enimmäkseen 10. päivän ja 20. päivän ympäristössä, sateisten jaksojen väliin mahtui myös aurinkoisia osuuksia. Hiihtolomat vietettiin enimmäkseen pakkassäässä, joskin enimmäkseen leudossa sellaisessa.
Helmikuu oli melko pilvinen, auringonpaistetta mitattiin selvästi keskimääräistä helmikuuta vähemmän.
Maaliskuu
Sateisen helmikuun vastapainoksi maaliskuu oli keskimääräistä kuivempi: suuressa osassa maata satoi yli puolet vähemmän kuin keskimääräisessä maaliskuussa. Kuukausi oli myös 2-4 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo.
Keväinen Föhn-tuuli puhalsi maaliskuun puolivälissä meille Norjan vuoriston yli. Kuiva ja lämmin tuuli nosti lämpötilan Pellossa peräti +11,3 Celsiusasteeseen. Tämä ei ollut silti koko kuukauden lämpimin päivä: Tampereella ja Kokemäellä mitattiin 29.3. peräti +12,8°C:n lämpötila.
Huhtikuu
Huhtikuu oli lämmin ja sateinen. Jo 6.4. havaittiin Hämeenlinnan Katisten asemalla +16°C lämpötila, suurin lämpötilayllätys tapahtui silti Lapissa: 29.4. Rovaniemellä mitattiin +19 asteen lämpötila! Lukema pääsi Lapin huhtikuun lämpötilaennätys -listalla kakkoseksi, ainoastaan vappuaattona 2008 mitattiin Lapissa vielä korkeampi lukema. Seuraavana päivänä, 30.4, Lieksassa elohopea kipusi peräti +19,8 Celsiusasteeseen.
19.4. havaittiin maan keskiosassa vuoden ensimmäiset maasalamat, lähestyvän kesän merkki. Toisaalta sen jälkeen, 24.-25. huhtikuuta maan länsiosassa satoi vielä lunta. Kuten tavataan sanoa, ”kesä keikkuen tulevi”.
Kuun lopussa lunta ei ollut enää juuri muualla kuin Koillismaalla ja Lapissa.
Toukokuu
Toukokuu oli varsin lämmin: n. 20 havaintoasemalla rikkoutui toukokuun mittaushistorian keskilämpötilaennätys. Lähes koko maassa keskilämpötila oli 3-5 astetta tavanomaista korkeampi.
Helleraja rikkoutui ensimmäisen kerran Mäntsälässä 10.5, lämpömittarin lukemaksi tuli peräti +25,3! Toisaalta samana päivänä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hytistiin alle 10 asteen lämpötilassa. Tasan eivät käy onnen lahjat (kumpaa lämpötilaa sitten itse suosiikin).
Lämmöstä huolimatta salamamäärät jäivät puoleen keskimääräisestä toukokuusta.
Kesäkuu
Kesäkuussa lämpötilat pysyttelivät melko lähellä keskiarvoa, paikoin hieman sen yläpuolella. Sateissa tarjontaa oli molempiin suuntiin: joillakin alueilla sateet jäivät keskiarvoa vähäisemmiksi, toisilla satoi hyvinkin runsaasti. Runsaimmat sateet tulivat etelärannikolla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa, erityisesti Länsi- ja Pohjois-Lapissa.
Yksi runsaita sateita tuonut sääilmiö oli Salomon-myrsky, joka pyyhki Pohjois-Suomen yli 8.-9.6. Myös Kajaanissa satoi runsaasti 30.6. ukkoskuuron yhteydessä, peräti 51 mm tunnissa!
Juhannus oli varsin lämmin ja kesäinen, myös juhannuksen jälkeen sää pysyi Lappia lukuun ottamatta melko lämpimänä.
Heinäkuu
Heinäkuu oli tavallista lämpimämpi lähinnä maan länsi- ja pohjoisosassa, Lapissa peräti harvinaisen lämmin. Muuten keskilämpötila pysyi keskiarvossa tai jäi jopa sen alapuolelle. 21.-30.7. oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso.
Niin ikään sateisuudessa oli vaihtelua: Kittilässä satoi kuukauden aikana 197 mm eli selvästi tavanomaista enemmän, Ahvenanmaan Jomalassa vain 16 mm eli selvästi tavanomaista vähemmän! Myös ukkosia riitti, salamoita havaittiin heinäkuussa jossakin päin Suomea joka päivä.
Elokuu
Elokuun keskilämpötila pysyi pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sateita tuli runsaasti lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, muuten sademäärätkin pysyttelivät turvallisesti keskiarvon lähellä.
Sää oli melko epävakainen: pitkäaikaisia sulkukorkeapaineita ei näkynyt, vaan ylitsemme pyyhki matalapaineen osakeskuksia toisensa jälkeen. Dramaattisin näistä oli 27.8. Suomen ylittänyt Rauli-myrsky, jonka yhteydessä kaatui puita ja alueita jäi ilman sähköä.
Syyskuu
Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi.
Etelässä ja lännessä sadepäiviä oli harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, mutta silti matalapaineeseen liittyvien sateiden yhteydessä Espoon Tapiolassa mitattiin syyskuun suurin vuorokauden sademäärä: 60,1 mm. Espoossa tutkalta arvioiden sademäärät olivat niin suuria, että niitä esiintyy keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
28.-30.9. voimakas tuuli aiheutti laajoja sähkökatkoja.
Lokakuu
Sateet jäivät lokakuussa vähäisiksi etenkin maan länsi- ja pohjoisosassa. Kuivuus oli peräti poikkeuksellista, vastaavaa esiintyy keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
Keskilämpötilaltaan lokakuu oli Lapissa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi, maan etelä- ja keskioasssa asteen verran matalampi.
Ensilumi satoi Lapin keskivaiheilla 16.-17.10. Lunta satoi lisää Lappiin, myös Pohjois-Karjalaan, 25.-26.10.
Marraskuu
Marraskuussa lämpötilat pysyttelivät melko lähellä keskiarvoa: maan etelä- ja keskiosassa oli asteen verran tavanomaista kylmempää, Pohjois-Lapissa saman verran leudompaa. Keskiarvosta huolimatta kuukauden sisäistä vaihtelua esiintyi: marraskuun alkupuoli oli kylmä, jälkipuoli taas lauha.
Ensilumi satoi etelärannikolle 1.-2.11. Muutaman päivän sisällä lähes koko maahan oli satanut lumipeite.
Kuun puolivälistä alkaen Suomeen alkoi virrata lauhaa ilmaa lounaasta. Vesisateet sulattivat sataneen lumen pois maan etelä- ja keskiosasta.
Joulukuu
Joulukuu alkoi kylmänä, mutta kuun puolivälissä meille alkoi virrata lauhaa ilmaa lännen puolelta. Jouluaattoaamuun mennessä kuukauden sademäärä jäi vähäiseksi maan etelä- ja länsiosassa, idässä ja pohjoisessa sateita on tullut jonkin verran enemmän; lopullisia lukemia pitää odotella vielä vuodenvaihteen yli.
Sekä omasta puolestani että Forecan puolesta suuri kiitos tästä vuodesta blogin lukijoille ja palveluidemme käyttäjille! Hyvää uudenvuoden viettoa, tavataan taas tällä kanavalla ensi vuonna! :)
Osalähde: Ilmatieteen laitoksen tilastot
Joanna ensi vuonna toiveissa vain kaksi asiaa eli kesäksi todella kuumaa ja rutikuivaa. Ja syksyksi ennätyksellisen kovia sateita lieviin tulviin asti ja +10 astetta yötä päivää tammikuun alkuun asti. Teille meteorologeille voisiko sitä valkoista kamaluutta vähemmän hehkuttaa ja hehkuttaa enemmän mustia ikkunoita. Suomessa talvi on muutenkin liian valoisa saisi olla pimeämpääkin.
Kiitos. Tämä on erinomaisen hyvä yhteenveto säävuodesta. Linkitin sen kommenttina oman vuosikatsaukseni loppuun.
Kiitoksia! :) Oikein hyvää vuodenvaihdetta ja tulevaa vuotta sinulle!
Olen aina ajatellut, että sää vaikuttaa eniten niihin ihmisiin, joiden toimeentulo on siitä kiinni. Mutta sää ja mielisää onkin henkisen elämän keskipiste, siten joko voidaan hyvin tai huonosti. Eli se jolla on rahaa, taattu toimeentulo, terve, perheasiat kunnossa? elämä on pilalla, kun sää ei ole mieleinen….tämä oli yhteenveto minun päässäni vuoden lopuksi sääkommenteista- ja uutisista. Itseäni kuitenkin eniten lamauttavat ne uutiset säästä, kun menetetään ihmishenkiä ja vähäinenkin omaisuus menee. Mutta välillä tulee täällä Suomessakin semmoisia ”ilmoja”, että hyvin vähillä tuloilla pitää vuosi pärjätä, silloinkaan mieliala ei ole kovin korkealla. Mutta vaihtelevan sään aiheuttamasta luonnonkauneudesta voi nauttia toki ilmaiseksi😇. Kuten yllä olevasta blogista voi katsoa ja lukea monenlaisia ”upeita” ilmiöitä on osunut vuoteen 2016. Kaikesta huolimatta on hyvä, että säätä pystytään ennustamaan, välillä jopa viikko eteenpäin osuu kohdalleen 😄 kiitos, sille tiedolle on suuri tarve. Vaihtelevaa säätä ja iloista mieltä tulevalle vuodelle !
Sää vaikuttaa tosiaan meidän kaikkien elämään! Hatunnosto heille, joiden toimeentulo riippuu säästä; en osaa edes kuvitella, kuinka stressaavaa on pelätä epäsuotuisia ja toivoa suotuisia sääolosuhteita vuosi toisensa jälkeen. Meille muillekin sää on elämässä isossa osassa: se määrittää vaatetuksen ja taivaan väri on suuri prosenttiosuus ulkona näkemäämme maisemaa. Oikein hyvää tulevaa vuotta myös sinulle! :)
Vuosi päättyi lämpimissä merkeissä. Ahvenanmaalla Maarianhaminan lentokentällä mitattiin Suomen mittaushistorian lämpimin uudenvuodenaaton lukema, 9,1 astetta.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä paikkakuntakohtaisia tilastoja (marras-) joulukuun aurinkotunneista viime vuosilta. En tiedä, kuvittelenko, mutta kuluneen joulukuun aikana täällä Oulun seudulla aurinko tuntui näyttäytyvän poikkeuksellisen monena päivänä ja vieläpä usean tunnin ajan. Tai ainakin itselläni ja muutamalla kanssakulkijalla jäi joulukuusta tällainen, harvinaisen valoisa fiilis. Mahtaakohan tällaista tilastotietoa jostain löytyä tai olla koostettavissa kätevästi?
Hei!
Valitettavasti noita tilastoja meilläkään ei ole tarjolla – olisi tosiaan kiinnostavaa nähdä, minkälaisia muutoksia aurinkoisuudessa on eri vuosien välillä!