Neljän viikon sääennuste

Julkaistu

Sääennusteet perustuvat yhä enenevässä määrin tietokonelaskelmiin. Tietokoneelle kaikki sääennusteet ovat vain laskutehtäviä.  Niinpä pitkä sääennuste on vain vähän isompi laskutoimitus kuin lyhyt sääennuste. Periaatteessa tietokoneella voisi siis laatia sääennusteen jopa tuhannen vuoden päähän.

Perinteinen sääennuste ei tietenkään näin pitkälle olisi kovin mielekäs, mutta todella pitkiä ”sääennusteita” käytetään jo hyväksi tällä hetkellä ilmastoennusteissa.  Ilmastoennusteissa ei kuitenkaan haluta tietää yhtä hetkellistä säätilaa jonakin tiettynä päivänä ja tiettynä kellonlyömänä, vaan enemmänkin ollaan kiinnostuneita, onko useammista eri laskelmista mahdollista löytää jotain yhteistä trendiä vuosien välillä.

Pitkissä sääennusteissa sää lasketaan moneen kertaan

Viimeisten vuosien aikana myös sääennusteissa on alettu käyttää useampia yhtäaikaisia tietokonelaskelmia. Myös  Forecan 15 vrk:n ennusteessa käytetään hyväksi tällaisia ns. parviennusteita.   Tällöin yhden tietokonelaskelman sijasta ennuste lasketaan yli 50 kertaa samoilla fysiikanyhtälöillä, mutta hieman eri lähtötilanteella. Tiedetään, että toisinaan pienikin ”perhosen siiven isku” voi johtaa viikkojen kuluttua suureen muutokseen säätilanteessa.  Juuri tätä ennusteen alkutilan herkkyyttä yritetään näin arvioida useamman yhtäaikaisen laskelman perusteella.  Mitä pidemmälle kaikki laskelmat ovat saman henkisiä, sitä pidemmälle säätä voidaan ennustaa. Vastaavasti mitä herkemmin eri laskelmat poikkeavat toistaan, sitä vähemmän ennusteessa on ”varmaa” kerrottavaa.

Pitkissä ennusteissa yksityiskohdat katoavat

Tehokkaimpien tietokoneiden ja parhaimpien säälaskentamallienkaan ei ole mahdollista laskea yksittäisten sadealueiden ja matalapaineiden aikataulua enää viikon päähän.  Aikataulun lisäksi yksittäisten saderintamien muoto ja koko ei myöskään enää ole laskettavissa.  Toisaalta usein yli kahden viikon ennusteissakin on mahdollista tietää suuri linjoja matalapaineiden reitistä ja alueista, jolla ilma on keskimääräistä lämpimämpää tai kylmempää sekä vastaavasti, millä alueilla on keskimääräistä sateisempaa tai kuivempaa.

ECMWF (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) laskee tällaisia pidempiä ennusteita kaksi kertaa viikossa.  Syksyn mittaan  Foreca aloittaa julkaisemaan tällaisia viikkoennusteita omilla sivuillaan, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Ennusteita julkaistaan aluksi lämpötilalle ja sateelle.

Sade-ennusteet

Sade-ennusteissa näytetään ensimmäiseltä viikolta koko tulevan viikon sademäärä Euroopan alueelle.  Sen jälkeen näytetään kuinka paljon kyseinen sademäärä poikkeaa normaalista. Poikkeama keskimääräisestä näytetään neljälle seuraavalle viikolle. Normaalia sateisemmat alueet esitetään vihreän ja sinisen sävyinä sekä kuivat alueet keltaisen ja ruskean sävyinä.

Lämpötilaennusteet

Myös lämpötilaennusteissa näytetään viikoittainen poikkeama keskimääräisistä lämpöoloista seuraavalle neljälle viikolle.  Keskimääräistä lämpimämmät alueet näytetään keltaisen ja punaisen sävyinä ja kylmemmät alueet sinisen eri sävyinä.

Kahden viikon jälkeen ennustettavuus useimmiten heikkenee selvästi

Haastavin tilanne pitkissä ennusteissa on silloin, kun suursäätila muuttuu useampaan otteeseen. Usein pitkät ennusteet osaavat arvioida suuret sään muutokset varsin hyvin vielä reilun viikon päähän, mutta mikäli muutoksia on luvassa useampia jäävät jälkimmäiset muutokset helposti huomaamatta.   Käytännössä kahden viikon jälkeen parviennusteet poikkeavat toisistaan jo tuntuvasti ja tällöin ennusteet eivät enää ota voimakkaasti kantaa suuntaan eikä toiseen.

Usein voisi olla perusteltua näyttää ennustetta vain parille seuraavalle viikolle, mutta koeluonteisesti aloitamme ainakin aluksi 4 viikon ennusteilla.  Näin jokainen voi itsekin arvioida kuinka paljon hyötyä näistä pidemmistä ennusteista on.

Tärkeämpi seurata enemmän eri alueiden kokoa kuin voimakkuutta

On tärkeää tiedostaa, että vaikka tyhjät alueet kartalla tarkoittavat periaatteessa keskimääräistä säätä (ei selvästi lämmintä/kylmää tai sateista/kuivaa), useimmiten yli 2 viikon ennusteessa tyhjät alueet tarkoittavat, että  laskelmat ovat säätilanteesta eri mieltä.  Tämä puolestaan tarkoittaa, ettei sää ole enää kovin suurella varmuudella ennustettavissa.

Pitkissä ennusteissa on myös tärkeämpää tarkkailla, missä lämpimät tai sateisemmat alueet sijaitsevat, kuin kuinka voimakkaita erot ovat.   Ensimmäisen viikon jälkeen laajat heikotkin alueet lämmintä/kylmää (tai sateista/kuivaa) ovat varmempi ennusmerkki kuin voimakkaat pienet alueet.  Tämän johdosta viikkoennuste ainakin aloitetaan Euroopan mittakaavassa. Pienellä karttapohjalla myös helposti huomio keskittyisi epäolennaisiin pieniin yksityiskohtiin.

 

13 vastausta artikkeliin “Neljän viikon sääennuste”

  1. Eli ei voi luottaa 15 vrk:n ennusteisiin. Tämä toteamus on osoittautunut kyllä varsin oikeaksi etenkin tänä kesänä kaiken suhteen. Henkilökohtaisesti on auttanut suuresti seuraaminen ukkostutkaa:

    http://www.zalama.net/euroblitz/Web/euroblitz_webpage.php

    Sen mukaisesti olemme Keski-Suomessa, siis Jyväskylän seudulla, yrittäneet ”povata” sateita ja järjestellä arjen askareita ja menoja. Hyvin on pärjätty. Lenkitkin ihan puolen tunnin tarkkuudella toteutettu.

    1. Terve Bosse

      Tutka (sade) ja nykyaikaiset satelliittikuvat (pilvet) ovat ehdottomasti parhaat ennustevälineet lähiajan ennusteisiin. Meteorologiassa tätä osaa ennustetta kutsutaan ”nowcastingiksi”. Tällöin nykyhetken tarkka tietäminen ja pilvien ja sateiden liike antaa muutamiksi tunneiksi kaikkein tarkimman mahdollisen ennusteen. ”Forecasting” on sitten jo karkeampaa ennustetta ja lähtötilanteesta useimmiten fysiikanyhtälöillä ratkaistua laskentaa siitä, mitä pilville ja sateille tulee ajan saatossa tapahtumassa. Kärjistäen voisi sanoa, että alle 4 tunnin ennusteissa nowcasting päihittää parhaimmatkin tietokonelaskelmat. Nowcastingin tarkkuus heikkenee kuitenkin nopeasti eikä tutkasta yleensä voi enää päätellä yli 6 tunnin päähän ellei liikkeellä ole oikein kaunis ja yhtenäinen sadealue.
      Forecasting toimii parhaiten 1- 7 vrk, yli 5 vrk ennusteissa puolestaan useamman laskelma ”ensemble” eli ryväsennusteet alkavat jo todennäköisyyksineen antamaan normaalia sääennustetta kuvaavampia sään kehityksiä. Näiden ennusteiden muuttaminen käyttäjäystävälliseen muotoon onkin sitten oma haasteensa.
      Kommenttisi oli oikein tärkeä ja hyvässä paikassa. Samalla tavalla kun on hyvä erottaa toisistaan sää ja ilmasto. on myös erottaa toisistaan Nowcasting, forecasting ja jo enemmänkin ilmastolliset säätyyppiennusteet, jossa kuvataan usein poikkeamaa ”normaalista” tai jonkin sääilmiön todennäköisyyttä.

      1. Terve Petri

        Kiitokset erittäin selventävästä vastauksestasi!

        Vielä kun satelliittikuvat ja sadetutka pystyisivät paljastamaan muunkin pilvisyyden, niin kaikkihan olisi mallillaan lyhyellä ajalla. Syksyisin vaan tuppaa käymään niin, että vaikka sadepilviä ei satelliittikuvissa tai tutkassa näy, niin kuitenkin korkeapaineenkin aikaan koko päivä saattaa olla aivan jopa tummia pilviä täynnä. Tietysti se silloin masentaa, kun odotukset auringonpaisteelle ovat tapissaan.:)

  2. Petri, sääennusteet lienevät tarkentuneet aika lailla viimeisen kymmenen vuoden aikana kiitos muun muassa tietokoneiden parantuneen laskentatehon? Kun tuo laskentateho nyt tuppaa vielä kokoajan kasvamaan, niin osaatko yhtään arvioida miten paljon tarkempia ennusteita meillä voisi olla vuonna 2026? Mitä siis on odotettavissa tulevaisuudessa parempien tietokoneiden ja lisääntyneiden havainnointiasemien myötä? Ehkä tästä joku voisi kirjoittaa ihan bloginkin.

    1. Moro Kim,

      Tällä hetkellä säämalleja kehitellään nimenomaan tällaisten ryväsennusteiden suuntaan. Uskoisin, että tätä kautta saadaan kehitettyä erityisesti kuurojen todennäköisyysennusteita normaaleissa sääennustuksissa.
      Myös nowcasting (edellinen kommentti) osuus aletaan tehdä tulevaisuudessa enemmän tietokoneiden avulla, jolloin aivan lähituntien ennusteet tulevat tarkentumaan. Nyt meteorologi tekee nowcastingia, mutta vaikkapa Suomenkokoisella alueelle sen tekeminen hyvin vie meteorologilta huomattavasti aikaa. Tämän saaminen teknisesti kaikkiin ennusteisiin vie niin kauan,ettei nowcastingin parhain alkuosa käytännössä ehdi mukaan. Tulevaisuudessa tietokoneilla nowcasting voidaan tehdä vaikkapa 5 minuutin välein, joka maailman kolkkaan.
      Uskoisin että 7 päivän ennusteet saadaan sille tasolle, millä 4 päivän ennusteet ovat tällä hetkellä. Erityisesti yritetään kehittää myös lähiviikkojen ennusteita, mutta 2 viikkoa saattaa olla jatkossakin jonkin lainen voimakkaampi raja etenkin täällä meidän ilmastoalueella.
      Isoimmat muutokset tullaan kuitenkin näkemään siinä, miten uudenlaiset ennusteet tullaan näyttämään ja kuinka niistä saadaan tehtyä suurelle yleisölle sopivia.

  3. Pitkän aikavälin ennusteet ovat ihan kivoja, vaikka niiden perusteella nyt ei mitään kannata sen kummemmin suunnitella. Yksi toive kuitenkin olisi: voisiko sade-ennusteen väriasteikot miettiä vielä uudelleen? Nyt erityisesti sateisemman puolen värit ovat epäloogiset, kun vihreän jälkeen tulee keltainen ja sitten sininen. Keltaisen oikea paikka olisi ennen vihreitä.

  4. Kiitos Tapsa palautteesta!

    Eittämättä kyseinen väripaletti ei ehkä ole kaikkein täydellisin ;) Myös Pekka Pouta kommentoi tummansinistä poikkeamaa kammoittavan näköiseksi =)
    Periaatteessa vaaleamman kellertävän vihreä ennen tumman sinistä on tarkoitus nostaa hyvin poikkeavaa tilannetta voimakkaasti esille. Katsotaan saataisiinko tuota jossain vaiheessa vähemmän ”inhoreaktiota” aiheuttavammaksi :)

  5. Karttaesitys vaikuttaa havainnolliselta ja on mukava nähdä koko euroopan tilanne, tälläistä olen kaivannut.
    ECMWF 3kk ennuteesta vaan samanlainen esitys.
    Animaation ajankohdan voisi esittää konkreettisemmin. Ymmärrän että päivämääriä ei haluta käyttä varsinkin jos esitettävä data on liukuva viikkokeskiarvo. Itse jäin ainakin miettimään tarkoittaako viikko 2 16-23.9 jne. Voisiko esityksessä käyttää kalenterin viikkonumeroita.

    1. Kiitos Kalle
      Tätä on muutkin kyselleet. Tarkoitus on, että jatkossa animaatiot päivittyvät automaattisesti ja siinä kohtaa tästä tulee pieni haaste. Animaatiokoneemme ei nimittäin tunne viikkoja numeroina ;) En tiedä auttaisiko riittävästi, että jostain näkyisi animaation päivityksen aikaleima?

      Ensimmäinen viikko ennusteissa on meneillään oleva viikko. Tiistaina päivittyvässä animaatiossa aloitetaan siis kuluvan viikon maanantaista seuraavan viikon maanantaihin.

  6. Juuri tuossa alempana näkyy miten viikko sitten ennustettiin, että matalapaineet pääsisivät läpi tällä viikolla korkeapaineen väistyessä. Tämä ennuste on tietenkin muuttunut ja korkeapaine pysyy paikoillaan koko syyskuun, kuten se aina tekee.

    Jos nyt olisi joulukuu, matalapaineita ei pysäyttäisi mikään. Mutta sadekausi ei ole vielä alkanut ja korkeapaineet Suomessa ovat mahdollisia.

    Tästä syyskuusta on potentiaalisesti tulossa kolmas ennätyslämmin kuukausi vuoden sisällä, kun viime toukokuu ja marraskuu sitä jo olivat.

    Uudessa Ilmastossa lämmin ilma tulee Suomeen aina jotakin kautta.

    1. Onko Orlando miettinyt, mistä tämä Suomen ”uusi ilmasto” voisi johtua ja miksi juuri joulukuussa varsinkin matalapaineet tulevat Atlantilta nykyään tänne ?

      Auttaisiko asiaan Atlantin matalapaine tehtaan lämpömäärät, jotka ovat tällä hetkellä korkeampia kuin koskaan on mitattu , mielestäni tuo on vähintään. 80%:sesti sen takana, miksi vuodet 2014-2016 ovat olleet Suomessa ennätyslämpöisiä :
      http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

  7. Hei Orlando

    Tietokonelaskelmissa on tiettyä yliherkkyyttä matalapainetoiminnalle ja niin kuin totesitkin usein korkeapaineet ovat sitkeämpiä sääilmiöitä kuin mallit ennustavat. Tällä pystytään toisaalta ehkä vähän välttämään ”yllätysmyrskyjä”. Kesällä varsinkin sulkukorkeapaineet kohdalle osuessa jäävät päälle jopa viikoiksi tai kuukausiksi. Ihan niin sitkeässä ne eivät enää syksyllä yleensä jaksa. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi, että syksyn korkeapaineet ovat ehkä muuttuneet aikaisempaa sitkeämmiksi.

    Kuukausiennusteessa ensimmäinen viikko ennusteissa on meneillään oleva viikko. Eli sen mukaan Suomessa korkeapaineen pitäisi vielä vaikuttaa ensi viikolla Suomen säähän. Ennusteessa näkyvät virtauskentät ovat koko viikon keskiarvoja ja pienikin ”selänne” tarkoittaa todellisuudessa yleensä vähän suurempaa korkeapainetta. Keltainen väri tarkoittaa keskimääräistä selvästi kuivempaa säätä ei suoraan korkeapainetta.

    Toivotaan ettei ennustuksesi toteudu ja että matalapaineet vielä ryhdistäytyisivät ennen talvea :)

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.