Lämmin viikonloppu lähestyy!
Lähestyvä lämpö on herättänyt myös toimittajat kyselemään yksityiskohtia. Yksi yleisesti kysytty asia on ”voiko tätä kutsua jo intiaanikesäksi?”
Intiaanikesä-sana on peräisin Pohjois-Amerikasta ja sitä käytetään, kun syksyn viileiden säiden alettua sää muuttuukin takaisin kesäisen lämpimäksi. Siis takatalven vastakohta.
Elokuu on monille (myös itselleni) tuntunut viileältä sadekuurojen ja ajoittain tuulisen sään takia, Facebookin uutisvirran täyttyminen tuttujen sienikuvista ei yhtään vähennä tunnetta syksyn alkamisesta. Sikäli ei ole ihme, että lämpeneminen tuntuu paluulta kesään syksyn jo alettua.
Mutta miten syksyn alkaminen oikeasti määritellään? Yhteen paikkaan sidottujen ihmisten ”mutu” ei tietenkään vielä riitä tieteelliseksi määritelmäksi.
Vuodenajan alkaminen voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mediassa ehkäpä yleisimmin käytetty määritelmä on termiset vuodenajat. Perinteisesti termiset vuodenajat on määritelty seuraavasti:
- Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 0 Celsiusastetta
- Kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 10 Celsiusastetta
- Syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle 10 Celsiusastetta
- Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle 0 Celsiusastetta
Termiset vuodenajat vaihtuvat eri osissa Suomea eri aikoihin ja niiden vaihtuminen on nähtävissä aina vasta jälkikäteen. Suomessa lämpötilat eivät etene suoraviivaisesti päivien edetessä, vaan heittelehtivät vuoristoradan lailla erilaisten ilmamassojen ja säätyyppien ylittäessä maatamme. Vuodenaikojen vaihdokset todetaan virallisesti Ilmatieteen laitoksella edellisten viikkojen ja kuukausien lasketun lämpösumman perusteella.
Siksi niinkin yksinkertaisiin kysymyksiin kuin ”onko syksy jo alkanut” tai ”milloin syksy alkaa” on hankala vastata, virallisesti voidaan sanoa syksyn alkaneen vasta sen ollessa jo pitkällä!
Mukavaa viikonloppua kesäisessä säässä!
Joanna hei, eikö teille ole kerrottu siellä Fonectalla että Suomessa on vain neljä vuodenaikaa…
Syksyinen talvi, kesäinen kevät, syksyinen kesä.., ja syksy. Niin etenee Suomessa syksy.
Joinakin vuosina tuntuu olevan kaksi vuodenaikaa: keväinen syksy ja syksyinen kevät. ;-)
Kiitos Joanna, mahdollisimman lämmintä ja tyyntä syksyn odotusta sinulle :)
Katselkaa silloin tällöin taivaallekkin ;)
10 asteen keskilämpötila on todella alhainen kesälämpötilaksi, ilmeisesti se on hatusta tempaistu sopivan pyöreä luku. Sehän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päivälämpötila on noin 15 astetta ja yölämpötila noin 5 astetta. Minä en näin kylmää säätä kutsuisi kesäksi, korkeintaan Suomen kesäksi. Huomattavsti järkevämpi raja olisi 15 asteen keskilämpötila, jolloin on jo jonkinlaista kesän tuntua. Kunnon kesäsäällä keskilämpötila on tosin ainakin 20 astetta.
Samoin tuo alle nollan keskilämpötila on mielestäni liian kova vaatimus talvelle. Sehän tarkoittaa sitä, että joka vuosi ei etelärannikolla ole talvea ollenkaan ja viime talvikin jäi esimerkiksi Kaisaniemessä kuukauden mittaiseksi. Sopiva raja olisi mielestäni +5 astetta. Tällöin on jo ankean kylmää, yölämpötila usein pakkasella ja talvirenkaillekin saattaa olla käyttöä.
Tulee mieleen että olisiko noissa rajoissa ehkä käytetty ainakin osittain lähtökohtana sitä, miltä ulkona näyttää. Tai siis usein +10 asteen keskiarvon ylittyessä puihin alkaa tulemaan lähdet. Tai ainakin keväällä se tapahtuu keskimäärin suunnilleen samaan aikaan kuin puiden lehteen tulo. Ja toisaalta termisen kesän loppuminen sattuu aiankin omien kokemusteni perusteella täällä etelärannikolla aikalailla samaan aikaan ruskan kanssa. Ja toisaalta talvella lumen pysyminen maassa vaatii käytsännössä keskilämpötilan olevan selvästikin alle nollan. En sitten tiedä mikä selitys on, mutta tuli mieleen tällainen logiikka itselläni.
Hei!
Mitkä ajankohdat ovat Suomessa vuodenaikojen vaihtumisen aikoja tilastojen mukaan eli milloin keskimääräisesti esim. syksy alkaa? Milloin ollaan tilastollisesti keskilämmöissä alle 10 astetta? Entä muut vuodenajat.
Nuo oli termiset vuodenajat.
Kalenterisyksy alkaa 1.9 ja loppuu 31.11 lämpötiloista riippumatta.
Laitetaan Forecan meterologeille tälläinen erilainen ennuste, jossa perehdytään enemmän syihin/muuttujiin, miksi syksystä on tulossa minkäkinlainen , itse ennustan keskimääräistä:
Syksystä on tulossa todennäköisesti kostean ja itätuulisen välimaasto, Pohjoisen Jäämeren alle menevä lämmin merivirta on lämmin mutta ei nousussa , käyrän pitäisi olla tuntuvassa nousussa kuten 2013-2015 jotta matalapaineet saisivat syksyllä/talvella/kevätalvella maksimaalisen energian lämpöisestä pohjoisatlantista tai kuten 1989-1990:
http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif
huomatkaa, että tuossa käyrässä on samaan aikaan alaspäin meneviä kuoppia , kun auringon aktiivisuuskin on alhainen sekä ylöspäin meneviä vuoria kun auringon aktiivisuus nosuee:
http://www.climate4you.com/images/CosmicRaysAndSunspotsMonthlySince195801.gif
Esim. alhaisia kuoppia : 1965-1966, 1976-1979, 1984-1987, 1995-1998, 2009-2010
Olen tiede.fi palstalla esittänyt lyhyesti, kuinka aurinko ohjailee sitä kuinka paljon pohjosieen tulee lämpöä :
http://www.tiede.fi/comment/2233513#comment-2233513
Kun lämpöä virtaa vähemmän Jäämerelle alhaisen auringon aktiivisuuden aikana, se sama lämpö merivirtaakin eteläisemmän atlannin pyörteen kautta enemmän Kanarialle, joka selittääkin sen miksi matalapaineet menevät kylmempään aikaan enemmän keski-eurooppaan ja etelä-eurooppaan, koska hyvin lämpöinen merivesi on etelämpänä silloin.
Pitää vielä kärsivällisesti odotella vuosi pari, niin tuo käyrä lähtee selvään laskuun, jollon ei tarvi katsoo länsituulta täällä. Ehkä ensi talvi on jo keskimääräinen hyvällä tuurilla ja syksy jos oikein säkä käy :) . Auringon aktiivisuus onkin hyvässä laskussa etenkin fluxin osalta ja pilkkujen :
https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2016/08/clip_image0102.jpg
Myös Accuweather on päätynyt samanlaiseen ennusteen kuin minä:
http://www.accuweather.com/en/weather-news/2016-europe-autumn-forecast-warmth-spain-to-balkans-stormy-spells-uk-ireland/59387408#link1
Ehkä Accuweatherinkin työntekijät laskevat omalla metodillaan syksyn sitten :) Minkälaista syksyä ennustaa tämän hyvän blogin kirjoittaja Joanna , oli hyvä kirjoituksesi muuten??
Täällä on jotku meterologit vaatineet, että tarvii olla tieteellinen artikkeli todisteeksi asiasta… Laitetaan nyt sitten, Islannin matalapainejärjestelmä on siis hyvin vahvasti kytköksissä GSNW ( golf virran positioon, kuinka etelänä tai pohjoisena se on ) Tutkittu juttu :
http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JPO-D-14-0244.1
Kaipaisinkin nyt teiltä meterologit kommentteja ennusteeseeni :) Korrellaatio auringon aktiivisuuden ja Pohjois-Atlantin meriveden lämpötilan välillä merivirran osalta tuntuisi olevan erittäin voimakas.
Mikä on meterologi?
Meterologi = Meteorologi
Onhan tossa kirjotusvirheitä, mutta koita katsoa tuosta itse oleellinen asia/scope.
Äidinkielentaidoilla ei saa aikaan hyviä ennusteita mielestäni, se tarvii enemmän matematiikkaa ja ilmastofysiikan ymmärrystä.
Nuo mainitsemasi alhaiset kuopat.Kuten varmasti tiedat,olivat talvet kyseisina vuosina Suomessa ankaria tai hyvin ankaria.
Näinhän se tahtoo olla.. Ehkä kuitenkin auringon pilkkujakin tärkeämpää on Pohjois-Atlannin kannalta auringon myrskyjä mittaava ap-indeksi.
Esimerkkinä kylmä talvi 2002-2003 , silloin auringon pilkkuja oli paljon :
http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif
Mutta ap-indeksi oli kuopassa
https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/01/ap-index-1932-2008.png
Myös kylmä talvi 1955-1956 löytyy ap-indeksin kuopasta. Olenkin miettinyt jo vähän ensi talvea täällä :
http://www.tiede.fi/comment/2238473#comment-2238473
Pitää kasata muuttujia kasaan ensin että voi ennustella paremmin. Yksi tärkeimmistä muuttujista on myös MJO-indeksi ja varsinkin se, mitä reittiä Atlantin matalapaineet kulkevat lokakuussa sekä marraskuussa.
Tässä jurnu referenssiä aikaisemmista vuodenaikais ennusteista jotka ovat tarkempia kuin monet meterologitalojen ennusteet :
http://www.tiede.fi/comment/2144113#comment-2144113
http://www.tiede.fi/comment/422679#comment-422679
Tässähän alkaa naurattamaan, kun tämän blogin kommentoijat.. en puhu ylläpitäjistä, hermostuvat ennusteistani.
Tässä vastakommenttini asiaan :
http://www.tiede.fi/comment/2238597#comment-2238597
Kiukkuisella jalanpoljennalla=miinuspeukuttelulla ette kumoa noita faktoja jota olen esittänyt. Laittakaa mielummin vastaväitteitä tänne tai tonne toiselle palstalle.
Useinhan siinä käy kuitenkin niin että esitän liikaa faktoja ja toinen osapuoli on kuin jänis joka laittaa päänsä pensaaseen piiloon ja loppuu argumentit kesken.
Voin sanoa että lähinnä huvitun/innostun lisää tuollaisesta vain, kuvittelette että tuo olisi jokin ase minua vastaan kumoamaan faktani päin vastoin innostun siitä, kun eväät alkaa olemaan loppu toisilta. Keksikää jotain parempaa/rakentavampaa antakaa argumentteja/kritiikkiä ja kumotkaa väitteeni.
Peikko763 on sen verran kovan luokan osaaja ilmastoasioissa, ettei hänelle löydy helposti kaltaista keskustelijaa. Hän on myös toisella sääforumilla kuin tiede.fi esittänyt niin paljon faktoja asioista, että muut kirjoittajat haluavat hänen tekevän blogin/tiedekirjoituksen asioista.
Peikko763 veti Jarno nimimerkkisen keskustelijan niin pahasti kölin ali edellisessä Forecan blogikirjoituksessa NASA:n asioissa. Josta johtuen ehkä monet peikkoa ymmärtämättömät ovat hermostuneet ehkä siksi peikon kommenteista.
Olen silti samaa mieltä kuin peikko. Miinuspeukuttelu on omasta mielestäni suomi24-ilmastonmuutos palstan tasoista touhua toisia keskustelijoita vastaan. Joku taso sentään pitäisi olla asioissa. Ehkä se sitten tuntuu niin pahalta kun vedetään noin huolella kölin ali. Mutta siinä vaiheessa tuo ei ainakaan auta asiaa yhtään eteenpäin.
Kävin painamassa peikolle plus kommenttia, nyt niitä plussia onkin jo enemmän peikon sääennusteella kuin miinuksia jos vertaa aamun tilanteeseen. Onhan peikolla toki kannattajia enemmän kuin vihaajia.
Jarnolla onkin kova työ kavereineen painaa miinuksia lisää tuonne nyt. Rämpytyksessä taitaa puutua ranne.
En ole niin lapsellinen, että jaksaisin klikkailla plussia ja miinuksia joihinkin avuttomiin suoli-24-kirjoitteluihin. Mutta hei … huvinsa kullakin.
Ja mitenkös tämä sohvaperunatiedemies-peikko ”veti minut kölin ali”? Olisi kiva tietää näin entisenä sääalan ammattilaisena, joka sentäs aikanaan kehitti menetelmiä, joita vastaan sohvaperunatiedemies hyökkäsi.
Minä en ole puhunut kölin ali vetämisestä. Haluisin jatkaa asiallista keskustelua, jos vastaat viimeiseen kommenttiini :
http://blogi.foreca.fi/2016/08/lampoa-vihdoinkin/#comment-11877
Arvostan erinomaista osaamistasi sääasioissa, nyt sinulla on hyvä tilaisuus näyttää ne ja vastaat tuohon. Tarkoitukseni on ollut tuoda huoli julki asioissa ja ihmetystä miksi eri mittaustapa tuottaa noin voimakkaita lämpötilaeroja. En voi sille mitään jos joku häirikkö on samaan aikaan mennyt tiede.fi palstalle.
Hahah. Otan osaa vihaajat kun käytätte ainoasta elämästänne aikaa klikkaamalla miinuksia tonne tiede.fi sivulle kun ette muuta keksi suhteellisen turhaa ajankäyttöä.
Valitettavasti tilanne on kuitenkin nyt 12-5 ja 11-1.
Yritys toki oli ”hyvä”. Mutta kuten jo sanoinkin, eikö kannattaisi kommentoida mielummin minulle täällä tai tuolla toisessa paikassa ?
Eikö aivokapaisteetti riitä vaativampaan tehtävään kun klikata hiirellä nuolta ?
No voi hyvää päivää! Ketä kiinnostaa jotkut plussamiinus-klikkailut? Paitsi tietty joitain avuttomia pellejä, jotka haluavat päteä netissä?
Näinhän se tahtoo olla. Itsellänikin on parempaa tekemistä vaikka lukea jotain artikkeleita tai sääennusteita samalla aikaa. Tarkoitukseni ei ollut suututtaa sinua edellisessä blogissa, vaan koitin tuoda huoleni julki asioista ja samalla ihmettelen epätäsmäämistä käyrissä.
Täytyy kyllä myöntää että on sitkeyttä peikon vihaajilla kun 17 alas peukutusta täällä :
http://www.tiede.fi/keskustelu/68363/kesasaat_2016?page=2
Mutta Peikolla on noin 3 kertainen määrä kannattajia lähemmäs 50 peukutusta ylös.
Peikkohan jo äsken sanoi että haaskaatte aikaanne tähän. Hyväksykää että hänellä on kannatusta enemmän.
Tutkim aikani kuluksi kaikemmaailman käppyröitä ja taulukkoja ja täytyy todeta että peikolla on kyllä homma hallussa.
Niin siinä vain tahtoo käydä, kun rupee urputtamaan väärälle ihmiselle säästä tai ilmastosta.
Tai yrittää miinuspeukuilla sabotoida peikon tai Waden kirjoituksia tiede.fi palstalla. Heistä molemmat on kovan luokan osaajia tuolla ja myös muilla palstoilla.
Tämä varsin nolo tilanne on levinnyt kuin kulovalkean tavoin internetissä
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14440710/peikko-kiusaa-alarmisteja-forecan-blogissa
Kannattaa ensi kerralla miettiä astutko kenen reviirille ja millä tavalla.
Olen ajatellut intiaanikesä-nimityksen johtuvan siitä, että syksyn värien vakiinnittua palaakin taas kesänlämmöt. Se onkin ”outo” kontrasti punertavalle maisemalle. Muistan lapsena kävelleeni punertavassa puistossa kuumana päivänä..muistan kokeneeni maiseman ”outona”.