Ajatusleikki tammikuun viimeisen sunnuntain ratoksi:
Oletteko tulleet miettineeksi, minkälaista olisi Suomessa, jos maamme olisi samalla leveyspiirillä, mutta merenrannan sijaan mantereen keskellä?
Ajatusleikkiä on helppo jatkaa ottamalla vertailukohteeksi vaikkapa Siperiasta löytyvä Yakutskin kaupunki (onkohan tuo englanninkielinen translitterointi myös Suomessa käytetty? Menköön tuolla kirjoitusasulla tämän blogitekstin ajan). Yakutskin ilmastosta kerrotaan Googletuksen perusteella seuraavaa:
Poimitaanpa numeroviidakon keskeltä muutamia kiinnostavia yksityiskohtia:
Keskikesällä, heinäkuussa, keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 25,5 Celsiusastetta. Kyse on keskiarvosta, eli kuukauden aikana on pakko olla päiviä, jolloin lämpötila on selvästi enemmän. Korkein mitattu lämpötila heinäkuussa onkin näköjään hulppeat 38,8 Celsiusastetta.
Entä talvi? Talven lukemat ovat varsin pysäyttäviä: Tammikuun keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on -41,5 Celsiusastetta! Kuten edellä, mukana on oltava myös kylmempiä öitä. Hyrr. Kylmin Yakutskissa mitattu lukema löytyy helmikuusta, huimat -64,4 Celsiusastetta. Jäätymisvaarassa lienee putki jos toinenkin.
Nämä luvut eivät kerro paljoa, jos ei ole jotakin, mihin vertailla. Otan tähän vertailukohdaksi suurinpiirtein samalla leveysasteella sijaitsevan Vaasan edustalta löytyvän Valassaarien Mustasaaren. Valinta on sikäli provosoiva, että meren keskellä sijaitseva saari on ilmastoltaan vielä Suomen pääosaa merellisempi. Kyse ei silti ole ajatusleikkiä vakavammasta asiasta, joten Mustasaari toimii tässä kontekstissa hyvin.
Kesän korkein keskimääräinen ylin kuukausilämpötila löytyy Mustasaaressakin heinäkuusta, numeroarvoltaan 17,4 astetta. Kuulostaa tutulta, kesäisin löytyy mantereeltakin useimmiten sekä tuota lukemaa lämpimämpiä että viileämpiä päiviä. Mustasaaressa helleraja jää meren viilentävän vaikutuksen takia useimmiten rikkoutumatta silloinkin, kun mantereen puolella lämpötila ylittää 25 Celsiuastetta. Yakutskissa heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila oli 25,5 Celsiusastetta, kesät ovat siis siellä selvästi meikäläisiä lämpimämpiä.
Mustasaaren talven keskimääräinen alin kuukausilämpötila, -8,6 Celsiusastetta, löytyy taulukosta helmikuusta. Yakutskin -41,5 asteen ja Mustasaaren lukeman välillä on melkoinen ero, vielä selvästi suurempi kuin kesällä.
Pikavilkaisulla sadepäiviä on Vaasan edustalla selvästi enemmän kuin Yakutskissa. Järkeenkäypää, että meren vieressä kosteutta on enemmän saatavilla kuin keskellä mannerta.
Mitä tästä vertailusta opimme? Ainakin sen, että meren läheisyys, vieläpä Golfvirran lämmittämän meren, vaikuttaa ilmastoomme runsaasti. Erityisesti, kun ilmavirtaus käy meillä valtaosan ajasta meren puolelta.
Todellinen tieteellinen tutkimus vaatii, tottakai, aineistoltaan ja metodiikaltaan paljon enemmän; tämä oli silti mukavaa sunnuntaiviihdettä, joka näytti konkreettisia esimerkkejä asiasta, joka oppikirjoissa usein esitetään vain yleisellä tasolla.
Mukavaa helmikuuta kaikille!
Atlantin vaikutus on sinänsä mielenkiintoinen, että ilman Atlantilta tulevia säähäiriöitä (tai enemmänkin länsi-lounais virtauksia suosivaa painejakaumaa) sen vaikutus olisi huomattavasti vähäisempi. Kuten nyt muutamana päivänä tammikuussa huomattiin. Eihän esimerkiksi Hudsonlahden vaikutus keskellä talvea ole paljon mitään, vaikka on paljon isompi kuin itämeri. Periaatteessa ”optimitilanteessa” meillä voisi Vaasassakin olla talvella keskilämpötila sen -20, jos meri kajahtaisi kunnolla jäähän jo marraskuussa. Tämäkin voisi olla periaatteessa täysin mahdollista, mikäli matalapainetoiminta olisi Atlantilla vähäistä.
Toisaalta hienon blogitekstin innoittamana ihmisten tulisikin hokea, että ”kuinka lämmintä meillä täällä pohjoisessa onkaan”. Nythän valitetaan, että meillä on kovin kylmää..:) No kaikki lienee sitten suhteellista.
Jos puhutaan koko vuoden tasolla, valtaosan ajasta ilmavirtaus Suomessa ei kuitenkaan käy meren puolelta.
Meri-ilmasto vallitsee Suomessa marraskuusta helmi-maaliskuuhun. Lopun vuodesta on mannerilmasto. Tämän voi havaita esim. NAO-indeksistä, joka on talvella positiivinen ja kesällä negatiivinen.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.shtml
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table
Nyt on pakko hieman moittia laiskuudesta. Tuon translitteroinnin olisi voinut tarkistaa sieltä Wikipedian sivulta ihan vaan klikkaamalla linkkiä ”Languages -> Suomi”.
Jakutskin (sillä näin kirjoitamme suomeksi) ilmaston tarkat keskiarvot seuraavasta linkistä:
http://en.climate-data.org/location/1806/
unkarilainen metsän- (ja ilmaston)hoitaja
talvella meri on mukava elementti kesällä ei niinkään mutta ilman merta jäisi kylläkin elo-marraskuun lämpimät, kosteat ja pimeät yöt kokematta vai mitä. Meri pitää Suomen lämpötilat vähän enemmän tai vähemmän järjellisinä
Kummallista, että forecan sivuilla olevassa blogissa käytetään (keski)lämpötilatietojen lähteenä wilipediaa ja Norjan ilmatieteen laitosta
Miksi ei käytetäisi? Blogiin tieto kannattaa hakea sieltä mistä se on helpoiten saatavissa ja mitkä ovat melko luotettavia:
1. Wikipedia – ilmoittaa lähteensä ja on muutenkin itseään korjaava lähde
2. Norjan ilmatieteen laitos – luotettu tutkimuslaitos, joka tuskin jakaa tahallisesti harhaanjotavia tietoja
Mikä siis on ongelma? Sekö, ettei tietolähde ole itse Foreca?
Forecan liiketoimintaan tuskin kuuluu ilmastotiedon kerääminen. Sehän olisi aivan älytöntä, koska julkisella rahoituksella toimivat instanssit ympäri maailman tekevät sitä. Foreca varmaankin pyytää näitä tietoja asianmukaisilta instituutioilta, kun tarvitsee niitä liiketoimintaansa varten (ja maksaa käsittättömiä summia rahaa siitä hyvästä), mutta blogia varten? … siis niinkun ihan oikeesti …
Siis … mikä on ongelma?
Pistää tosiaan pahasti silmään tuo Yakutsk, kun se vieläpä esiintyy tekstissä niin monta kertaa. Oikean kirjoitusasun olisi kuitenkin tarkistanut helposti netistä, vaikka sitten sieltä Wikipediasta.
Mielenkiintoista, kun näissä sinänsä varsin mielenkiintoisissa lämpötilavertailuissa ei juuri koskaan oteta mukaan tuulisuutta. Sillä on ihmisen kokemalle lämpötilalle jopa suurempi merkitys kuin ilman lämpötilalla. +20 astetta tuntuu jopa kylmältä pienessäkin tuulessa 15 asteisen meren rannalla kun vastaavassa tuulessa sisämaassa tuntuu vielä lämpimältä. Samoin +2 astetta talvella pienessäkin viimassa meren äärellä tuntuu hurjasti kylmemmältä kuin -5 astetta tyynessä.