Month: joulukuu 2015

Tänään juhlitaan Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää. Tämä on poikkeuksellinen mahdollisuus yhdistää kaksi ammattiani (matkan varrella taskuun ovat ajautuneet maisterin paperit sekä HY:ltä meteorologian opinnoista että Taideyliopiston Sibelius-Akatemialta), siksi juhlapäivän kunniaksi esittelen muutamia Sibeliuksen sääaiheisia sävellyksiä. Jätän tekstit lyhyiksi, musiikki puhukoon puolestaan.

Musiikki Shakespearen näytelmään ”Myrsky” op. 109

Teos ei ole pelkästään luonnonilmiöitä kuvaava, vaan pohjana on Shakespearen näytelmä, jossa yksi merkittävistä hahmoista on tuulenhenki Ariel. Alkuperäisestä näytelmämusiikista koostetut orkesterisarjat I ja II sisältävät kolme selvästi sääaiheista osaa:

Sarja I / 8a Välisoitto

Näytelmässä osa on esitetty nimellä ”Sateenkaari” ja se soi, kun sateenkaari valaisee juhlia sateenkaaren jumalattaren Iriksen kunniaksi.

 

Sarja I / 9 Hirmumyrsky

Näytelmässä tämä musiikki kuullaan, kun Prosperon nostattama hirmumyrsky upottaa laivan.

 

Sarja II / 1 Tuulten kuoro

Musiikki soi, kun Ariel kertoo, miten hän upotti laivan; musiikki kuvaa lempeitä tuulia myrskyn jälkeen.

Lisää tietoa Myrsky-näytelmämusiikista löytyy täältä.

 

Pianoteos ”Sanfter Westwind” Op. 74 No.2

Teoksen nimi kertoo tarvittavan: Pehmeä länsituuli.

 

Öinen ratsastus ja auringonnousu op. 55

Yksi omista Sibelius-suosikeistani, joka tuo kylmät väreet ja nostaa ihon kananlihalle joka kerta, vaikka kuuntelukertoja on takana jo kymmeniä, ehkä jopa kolminumeroinen määrä. Kapellimestari Jussi Jalas on tiivistänyt Sibeliuksen kertoneen teoksen taustasta seuraavaa: ”Öinen ratsastus ja auringonnousu. Ratsain Suojärveltä Värtsilään kuutamossa halki öisen korven.” Lisää tietoja teoksesta ja pohdintaa sen inspiraatiosta löytyy täältä.

 

Koko elämäuransa ajan Sibelius sai musiikkinsa valtavasti inspiraatiota luonnosta, varmasti myös säästä, vaikka sääilmiöiden mukaan nimettyjä teoksia ei valtavasti hänen tuotannossaan olisikaan. Kannattaa kuunnella ja tutustua riippumatta siitä, onko Sibeliuksen musiikki, tai yleensä klassinen musiikki, tuttua tai kiinnostavaa ennestään; musiikki tuo aina uusia tunteita ja ajatuksia, jotka ovat kokemisen ja löytämisen arvoisia, olivat ne minkälaisia tahansa.

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan huomenna ympäri maan. Minkälaisessa säässä juhlapäivää vietetään?

Sään näkökulmasta Suomi on jakaantunut itsenäisyyspäivänä kahteen vyöhykkeeseen: Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan eteläpuolella sää on lämmin, jopa myrskyisä ja enimmäkseen sateinen, linjan pohjoispuolella poutainen, mutta pilvisyydeltään vaihteleva.

Etelässä sadetta, tuulta ja lämpöä

Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan eteläpuolella päivä on pilvinen ja vesisateita tulee kaikkialla ainakin ajoittain. Sateiden lisäksi on syytä huomioida myös voimakas lounaistuuli: tuuli on voimakkaimmillaan Suomenlahdella sekä etelärannikolla iltapäivällä, jolloin myrskyraja ylittyy yleisesti. Iltapäivällä puuskissa tuulennopeus voi Suomenlahdella lähennellä jopa lukemaa 30 m/s! Lämpötila on vuodenaikaan nähden korkealla: etelärannikon lähellä 8…10 asteessa, maan keskivaiheilla on 4…8 astetta ja Pohjois-Karjalan tuntumassa 1…4 astetta.

(*Itsenäisyyspäivää edeltävän yön päivitys tekstiin – Suomen mittaushistorian joulukuun lämpöennätys rikottiin jo myöhään edellisen päivän iltana, itsenäisyyspäivänä uusi ennätys saattaa hyvinkin ylittyä uudelleen)

Pohjoisessa poutaisempaa

Vaasa-Pohjois-Karjala -linjan pohjoispuolella päivä on pääosin poutainen, tosin Oulun seudulla ja Oulun itäpuolella tulee paikoin lumikuuroja. Aurinko näyttäytyy paikoin, suurin mahdollisuus aurinkoiseen säähän on Etelä- ja Keski-Lapissa, iltaa kohden myös Oulun eteläpuolisella Pohjois-Pohjanmaalla. Päivälämpötila on Pohjois-Pohjanmaalla nollan molemmin puolin, Pääosassa Lappia on muutama pakkasaste, Meri-Lapissa lämpötila pysyttelee nollan vaiheilla.

Itsenäisyyspäivän sää on etelässä dramaattinen – tarjolla on myrskyä, sadetta ja  ennätyksellisen lämmintä säätä. Toisaalta pohjoisempana päästään nauttimaan poutasäästä, paikoin myös auringosta. Toivotan Forecan puolesta onnellista, rauhallista, arvokasta ja juhlallista itsenäisyyspäivää kaikille sekä onnea 98-vuotiaalle Suomelle! Sään kanssa ja siitä huolimatta.

 

Joulun pyhien sää kiinnostaa useimpia – tuleeko valkoinen joulu? Niin kuin meteorologi haluaisikin vastata kiinnostuneille heti, nyt on vielä liian aikaista arvioida joulunajan lumitilannetta. Paikallissääennusteet ovat parhaimmillaan muutaman päivän ennustehetkestä eteenpäin, sen jälkeen niihin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina.

Pidempää ennustetta etsiessäni suosin itse sivustomme 15 vuorokauden ennusteita. Ne löytyvät kätevästi vasemman reunan palkista täältä:

15 vuorokauden ennusteissa ei anneta tarkkaa lämpötilaennustetta joka päivälle, vaan sääennustemallien laskujen mukaan mahdollisten lämpötilojen haitari.

Kun sääennustemalli laskee sääennusteita, sille syötetään ennen laskennan aloittamista pohjalle havaintoasemien havainnot. Havaintoasemia ei ole maailmalla niin tiheässä kuin sääennustemallilla laskettavia pisteitä, joten puuttuville pisteille arvataan mahdollisimman realistiset arvot ennen sääennusteen laskennan aloittamista. 15 vuorokauden ennusteita laskettaessa sääennustemalli ajetaan läpi 52 kertaa, joka kerta arvatut pisteet annetaan hieman erilaisina, silti aina realistisina. Lopputuloksena syntyy 52 erilaista ennustetta. Ennusteet ovat yleensä alkupäästään hyvin samankaltaiset, mutta vaihtelua alkaa näkyä muutaman päivän sisällä, kun matala- ja korkeapaineet käyttäytyvät eri alkuarvoilla lasketuissa ennusteissa hieman eri tavoilla. (Lisää aiheesta on kirjoittanut Petri Takala)

Yllä näkyy tämän blogin kirjoittamishetkellä tuorein Helsingin 15 vuorokauden sääennuste. Punainen käyrä näyttää ennustettua korkeinta lämpötilaa, sininen käyrä ennustettua alinta lämpötilaa ja palkit alataulukossa ennustettuja sademääriä.

Lämpötilaennusteissa tummin keskiviiva näyttää 52 ennustemalliajon mukaan todennäköisimmän lämpötilan kunakin ennustepäivänä. Hieman laajempi tummemmalla värillä varjostettu alue näyttää alueen, jolle osuvat puolet kaikkien ajojen kyseisen päivän lämpötiloista, vaaleampi varjostus näyttää kaikkien ennustemalliajojen tulokset päiväkohtaisesti.

Helsingin ennuste näyttää Suomelle varsin tyypilliseltä: kaikki ennustemalliajot ovat melko samanmielisiä parin-kolmen päivän ajan, sen jälkeen ne erkanevat toisistaan eli lämpötilaennusteiden varjostetut alueet laajenevat. Mitä laajemmat varjostetut alueet, sitä epävarmempi ennuste. Sadepalkkeja niin ikään näkyy useimpina päivinä, eli ennusteiden mukaan maamme yli liikkuu useita matalapaineen keskuksiin liittyviä sadealueita. Suomen ollessa liikkuvien matalapaineiden reitillä sääennusteet ovat lyhyemmän aikaa luotettavia kuin pysyvän korkeapaineen tilanteissa.

Verrokiksi ennuste Malediivien pääkaupunkiin, Maléen, jossa lämpötilaennusteissa vaihtelua on huomattavasti vähemmän:

Omasta mielestäni joulun paikallissään (ja ylipäänsä tulevien päivien sään) seurannassa 15 vuorokauden ennuste on yksi hyödyllisimmistä välineistä, ennusteesta kun näkee sekä alueen, jossa lämpötilat ja sademäärät todennäköisesti tulevat liikkumaan sekä sen, kuinka epävakaa säätilanne on eli kuinka todennäköistä on, että ennuste tulee vielä muuttumaan ajankohdan lähestyessä.

Oikein mukavaa joulukuuta kaikille, pidän peukkuja valkoisen joulun puolesta kaikille sitä toivoville!