Month: lokakuu 2015

Säästä puhuttaessa yksi käytetyimmistä sanoista on ”keskilämpötila”. Se esiintyy yleensä vertailun yhteydessä: kun halutaan verrata vuodenaikojen säätä edeltäjiinsä nähden, vuosia toisiinsa tai esimerkiksi seurata ilmaston muuttumista. Mitä voi päätellä siitä, jos uutisessa kerrotaan tulevan kuukauden olevan keskimääräistä lämpimämpi tai kylmempi?

Vuorokauden keskilämpötilaa laskettaessa lasketaan yhteen vuorokauden lämpimin ja saman vuorokauden kylmin mitattu lämpötila, yhteenlaskun tulos jaetaan kahdella. Lopputulos on siis viileämpi kuin lämpötilahuippu ja lämpimämpi kuin vuorokauden viilein hetki. Vastaavasti, kun lasketaan kuukauden keskimääräistä ylintä lämpötilaa, lasketaan yhteen koko kuukauden kaikki lämpimimmät lämpötilat ja jaetaan kuukauden päivien määrällä. Kuten vuorokauden keskilämpötilan kohdalla, keskiarvo on aina maltillisempi ja tasaisempi kuin todelliset havainnot.

Ihmisiä kiinnostaa, onko esimerkiksi tulevan kuukauden lämpötilat ennustettu keskimääräistä lämpimämmiksi vai kylmemmiksi. Pitkän ajan ennusteet vastaavat juuri tähän kysymykseen; ne kertovat, millä puolella keskiarvoa lämpötilat tulevat olemaan. Tieto antaa viitettä tulevasta, mutta samaan lopputulokseen voidaan päästä usealla tavalla. Tästä alla muutama kuvallinen esimerkki. (Jos käyrät epäilyttävät, ei hätää; asia selviää hyvin myös tekstiä seuraten)

Kaikissa kuvissa pystyakselilla näkyy lämpötila, vaaka-akselilla aika. Jokaisessa kuvaesimerkissä keskilämpötila on 0 Celsiusastetta (kuvissa 3 ja 4 ylä- ja alakäyrien on tarkoitus olla toistensa peilikuvat, mahdolliset poikkeamat johtuvat taiteilijasta). Ykköskuvassa sekä kylmin että lämpimin lämpötila on lähellä nollaa koko jakson ajan, kakkoskuvassa lämpimin pysyttelee reilusti lämpöasteilla, kylmin reilusti pakkasella. Kolmosessa ja nelosessa molemmat muuttuvat, mutta sopivasti samanaikaisesti niin, että keskiarvo pysyy tasaisena. Kuvien perusteella voi siis päätellä seuraavaa:

 

Keskiarvo ei näytä ääriarvoja. Samaan tulokseen, esimerkkinä lämpötilan kuukausikeskiarvoon, päästään sekä silloin, jos lämpötila on tasainen läpi koko kuukauden, että silloin, jos kuukauden aikana on vuoroin hirmuisen kuuma ja hirmuisen kylmä.

Kun luet lehdistä tulevien kuukausien keskilämpötilaennusteista kertovia uutisia, kannattaa muistaa, että niistä ei voi vielä ennustaa varmoja hellekausia tai pitkiä pakkasjaksoja; sama lopputulos voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Suomen ilmasto on luonnostaan hyvinkin vaihteleva ja vuodet eivät ole veljeksiä, meidän säähämme kuuluu sekä kuumuus, kylmyys ja kaikki niiden väliltä.

(Aiheesta kiinnostuneet: lisää tietoa Miinan blogitekstissä )

 

 

”Myrskyn jälkeen on poutasää, vihdoin oon sen saanut ymmärtää”

Legendaarinen Kari Tapion kappale alkoi soida tänään aamulla päässäni, kun vilkaisin herätessäni ikkunasta ulos ja ihastelin aurinkoista ja seesteistä Helsinkiä. Puuskainen tuuli ulvoi vielä perjantaina myöhäisillasta siihen malliin, että korvatulpat tulivat tarpeeseen unen takaamiseksi. Valio-myrsky riepotteli Suomea perjantaina ja vielä lauantaiyönäkin – läntisillä merialueilla ja länsirannikolla mitattiin laajalti myrskylukemia (yli 21 m/s), ja kovin yksittäinen puuska oli peräti 31,1 m/s (Kaskinen Sälgrund). Myös maa-alueilla mitattiin huomattavan voimakkaita puuskatuulia: esimerkiksi Liperi-Tuiskavanluodolla 25,8 m/s ja Jämsän Hallissa 25,7 m/s. Roudattoman ja pehmeän maaperän johdosta puita kaatui huomattava määrä verrattuna normaaliin talvimyrskyyn. Myös ensilumi rekisteröitiin tänään sataneeksi kahdella mittausasemalla Käsivarren Lapissa. Lisää lunta tulee tupaan jo huomenna.

Ruskaa kannattaa nyt ihailla lähipäivinä etelässä. Ensi viikon voimakas kylmeneminen ja pakkasyöt saavat ruskan etenemään nopeasti ja vähitellen hiipumaan. Mikäs sen miellyttävämpää kuin happihyppely luonnon väriloistossa kuulaana ja kirpeänä syyspäivänä!

Talvirenkaita alle pohjoisessa – etelässäkin kylmenee

Sunnuntaina pieni matalapaine liikkuu maan pohjoisosan yli kohti itää. Sateet saapuvat pakkasilman päälle, joten ainakin Keski- ja Pohjois-Lapissa aamun sateet alkavat lumena, mutta muuttuvat myöhemmin osittain rännäksi. Rovaniemen eteläpuolella sataa pääosin silkkaa vettä. Huomisen lumisateet tuovat osaan Lappia syksyn ensimmäiset todelliset keliongelmat lumisten ja sohjoisten tienpintojen myötä. Kaiken kukkuraksi ilma pakastuu ja selkenee sateiden jälkeen nopeasti illalla, joten loska ja vesi pääsevät jäätymään. Talvirenkaat on siis syytä jo laittaa alle Lapissa.

Etelämpänä kylmeneminen tuntuu selvemmin alkuviikolla. Sunnuntaina Etelä- ja Keski-Suomi kuuluvat vielä lämpimämmän ja kosteamman ilman sektoriin, mutta maanantaina matalapaineen jälkipuolella ilmavirtaus kääntyy puhaltamaan suoraan Jäämereltä ja tuo meille tuntuvasti kylmemmät syyssäät. Ilmamassa on ensi viikon aikana asteittain kylmenemässä: siinä missä vielä maanantaina etelässä päästään nipin napin päiväsaikaan +10 asteeseen, voi myöhemmin +5 astettakin tehdä tiukkaa. Lapista löytyy alueita, joilla saatetaan pysyä yötä päivää pakkasen puolella ensi viikolla. Suuressa osassa maata, etelärannikkoa myöden, on öisinkin pakkasta selkeällä säällä.

Korkeapaineen vaikutuspiirissä ilma on pääosin kuivaa ja useampi päivä on melko aurinkoinen. Siitä huolimatta paikalliset kuurosateet ovat koillisvirtauksessa mahdollisia alkuviikolla. Todennäköisimmin kuuroja saadaan idässä, mutta osa niistä voi ajautua eteläiseenkin Suomeen. Ilman ollessa kuivaa ja ilmamassan ollessa selvästi pakkasen puolella kaikki ensi viikon kuurot ovat joko lunta tai räntää, vaikka maanpinnalla lämpötila olisikin useita asteita plussan puolella. Etelässäkin voidaan siis bongata alkuviikolla syksyn ensimmäiset lumihiutaleet!

Mielenkiintoista on seurata Suomenlahden tilannetta: viikon puolivälissä maamme ylle saapuvan ilmamassan ennakoidaan olevan peräti yli 20 astetta Suomenlahden pintavettä kylmempää. Sopivissa olosuhteissa merelle voi syntyä kuurosateita, joiden olomuoto voi olla lunta tai räntääkin. Näyttäisi kuitenkin siltä, että meren yllä kehittyvät kuurot tulevat ajautumaan Viron rannikolle. Sen sijaan Pohjois-Lappiin voi ensi viikon mittaan ajautua sulalta ja verrattain lämpimältä Jäämereltä sakeitakin lumikuuroja.

Kuunpimennys tuli ja meni – pilvet peittivät näkyvyyden suuressa osassa Suomea, mukaanlukien toimistollamme pääkaupunkiseudulla, mutta muutamat onnekkaat mm. maan länsiosassa pääsivät pilvipeitteen rakoilun ansiosta nauttimaan punaisesta superkuusta.

Omia kuvia en nyt siis pääse tähän laittamaan, mutta onneksi maailmalta kuvia löytyy sitäkin enemmän.

Pilvipeitteen takia jätin kameran maanantaiaamuna suosiolla kotiin, mutta mikäli sen olisin ottanut, toimistoltamme otettu kuva taivaasta olisi näyttänyt suurinpiirtein tältä:

Nyt siis seuraavia taivaantapahtumia odottelemaan. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

(Lunta onkin odotettavissa Pohjois-Lappiin lähipäivinä, siitä lisää sivuillamme:
Lunta tulossa )