Kesän lämpimin hetki ajoittuu sisämaan puolella tyypillisesti heinäkuun puoliväliin ja rannikoilla heinäkuun loppupuolelle. Heinäkuun puolivälissä päivän ylin lämpötila on keskimäärin Etelä- ja Keski-Suomessa 20-23 ja pohjoisessakin 18-21 astetta. Näin ollen muutaman tulevan viikon pitäisi tilastojen valossa olla kesän lämpimimmät, rannikoilla puolestaan hitaasti lämpenevä meri viivyttää kesän lämpöhuipun aivan heinäkuun loppupuolelle. Auringon teho hiipuu heinäkuun aikana jo keskikesän, juhannuksen huipusta, mutta siitä huolimatta ilmakehä jatkaa hidasta lämpenemistään vielä usean viikon ajan.
Viikonvaihde ja alkuviikko jopa 10 astetta tavanomaista kylmempi
Suomen ympärille jää lähivuorokausiksi pyörimään matalapaine, joka siirtyy viikonlopun kuluessa hitaasti maamme kaakkoispuolelle täyttyen samalla. Matalapaineen reitti on varsin kurja, sillä sen jälkipuolella ilmavirtaus kääntyy puhaltamaan koleimmalle mahdolliselle kantille eli koillisen ja pohjoisen puolelle. Vienanmereltä on saapumassa viikonlopun ja -vaihteen aikana annos viileää ja kosteaa ilmaa. Ilmamassa on itse asiassa sen verran koleaa, että 850 hPa:n painepinnassa, eli n. 1,5 km:n korkeudella, lämpötila on pohjoisessa Suomessa useita asteita nollan alapuolella. Yleensä näin kylmät ilmamassat pysyttelevät keskikesällä Suomen pohjoispuolella.
Viikonvaihteen tilanteesta tekee erityisen ikävän se, että Vienanmereltä saapuvat ilmavirtaukset kuljettavat alailmakehässä viileyden lisäksi myös paljon kosteutta. Näin ollen syntyy helposti laaja, matalalla roikkuva pilvikatto, josta voi ajoittain sadella heikosti vettäkin. Ei pitäisi keskellä heinäkuuta joutua kehottamaan kaivamaan lämpimämpää puettavaa kaapista, mutta se saattaa tulla tarpeeseen muutamana päivänä. Lauantaina pilvisillä alueilla lämpötila saattaa pohjoisessa jäädä alle 10 asteeseen, ja etelässäkin sunnuntaina 15 astetta tekee tiukkaa. Toisaalta Länsi-Lappi saattaa hieman kirkastua sunnuntain kuluessa, jolloin voidaan päästä lähelle 20 astetta. Lauanataina viilenemisen yhteydessä tulee etelärannikolla kuuroja, joiden yhteydessä saattaa vihdoin pääkaupunkiseudullakin jyrähtää kunnolla.
Koleus, laaja pilvikatto ja kosteus pysyttelevät vielä maanantainakin suuressa osassa maata ja lämpötilat jäävät kauas keskiarvoista. Lauantaista tiistaihin yltävällä jaksolla päivälämpötila voi jossain päin maata jäädä paikoin jopa kymmenisen astetta tyypillisiä heinäkuun lukemia matalammaksi. Ennustetut lukemat ovat itse asiassa niin alhaisia, että tilastollisesti vastaavia lämpötiloja mitataan vasta syyskuun keski- tai loppupuolella. Hyvin koleita päivälämpötiloja kompensoivat kuitenkin suhteellisen korkeat yölämpötilat, jotka eivät pilvisessä säässä pääse kovinkaan paljoa päivän ylimmistä lukemista laskemaan.
Kesäiset lukemat tuntuvat olevan tiukassa alkuviikonkin jälkeen. Mikäli vain aurinko pääsee paistamaan, voidaan yltää 20 asteeseen, mutta useampana päivänä pilvisyys on runsasta ja sadekuurot jatkuvat. Ensi viikon loppupuolella lämpimämpi helleilma lähestyy Suomea lounaasta, mutta uusimpien ennusteiden valossa Suomi saa niskaansa sateita ja helteet jäävät maamme eteläpuolelle.
Suihkuvirtauksen kylmällä puolella – aivan kuin vuonna 1987
Tässä alkukesässä on ollut samoja piirteitä kuin kesässä 1987: ensimmäistä hellepäivää jouduttiin odottamaan poikkeuksellisen pitkään, Euroopan mittakaavassa polaarinen suihkuvirtaus kulkee tavanomaista etelämpänä, Suomi on jatkuvasti liikkuvien matalapaineiden reitillä ja sää on tavanomaista viileämpää ja sateisempaa. Helletilastoissa ollaan kuitenkin toistaiseksi vuotta 1987 edellä, jolloin heinäkuun 9. päivään mennessä oli ollut vain yksi hellepäivä – nyt helleäpäiviä on kertynyt ”jopa” neljä. Toisaalta vuoden 1987 heinäkuun loppupuoliskolle mahtui muutama lämpimämpi jakso, jolloin koko heinäkuun aikana hellepäiviä kertyi yhdeksän. Kaiken kaikkiaan vuoden 1987 hellesaldo jäi vain 10 päivään. Kaikista surkein hellekesä koettiin vuonna 1962, jolloin hellepäiviä oli koko kesän aikana vain kolme (yksi touko-kesäkuussa, kaksi heinäkuussa).
Kesiä 1987 ja 2015 näyttäisi yhdistävän hyvin samantyyppinen suursäätila Euroopassa: matalapaine- ja länsivirtausvoittoinen Pohjois-Eurooppa sekä korkepainevoittoinen ja kuuma Etelä-Eurooppa. Tämä sama sääkuvio jatkui lähes koko kesän vuonna 1987, jolloin Suomi jäi valtaosan kesästä kolean polaari-ilmamassan vaikutuksen alle – juuri niin kuin nytkin alkukesästä. Koko kesästä muodostui suuressa osassa maata 1,7…2,7 astetta tavanomaista kylmempi ja jonkin verran normaalia sateisempi. Kaikista kolein kesä vuodesta 1961 alkaen koettiin kuitenkin vuonna 1962, jolloin keskilämpötila jäi 1,8…3,2 astetta tavanomaista alhaisemmaksi. Toisaalta vuosi 1987 oli myös siitä erikoinen, että lokakuuta lukuun ottamatta jokainen kuukausi oli tavanomaista kylmempi.
Vuonna 1987 oli tämän vuoden tapaan melko voimakas El Nino -ilmiö meneillään, ja jotkut ovat pohtineetkin sen vaikutusta Pohjois-Euroopan säähän, mutta selvää korrelaatiota ei olla pystytty osoittamaan. Vielä voimakkaampien El Ninojen aikoihin vuosina 1982-83 ja 1997-98 Suomen kesäsää oli kolmena vuotena neljästä tavanomaista viileämpi. El Ninon tiedetään vaikuttavan ainakin Pohjois-Amerikan ja Kanadan polaarisen suihkuvirtauksen reittiin ja täten myös säähän, mutta Euroopan kohtalosta ei ole tarpeeksi näyttöä.
Hyvä tietää: TOP 5 eniten ja vähiten hellepäiviä (vuosiluku, määrä) – hellepäiväksi tilastoidaan päivä, jolloin lämpötila on kohonnut vähintään yhdellä mittausasemalla 25,1 asteeseen jossain päin Suomea.
Vähiten:
1962: 3 kpl
1987: 10 kpl
1998: 15 kpl
1965: 17 kpl
2008 & 2012: 20 kpl
Eniten:
2002: 65 kpl
2006: 61 kpl
1997: 58 kpl
2010: 57 kpl
1972: 54 kpl
Lähteet:
Ilmatieteen laitoksen tilastot; MTV: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/top-5-surkeimmat-kesat-kylmimpana-suvena-kolme-hellepaivaa-paatyyko-tama-kesa-listalle/5217766
Foreca Twitterissä: forecasuomi
Markus Twitterissä: markusmanty
Etelärannikkoa kuvatessa paras ilmaisu olisi ehkä ”helletunnit”. Tähän mennessä kolme tuntia hellettä yhteensä.
Kun lämpötila nousee klo 18 jälkeen 20 minuutiksi 20 asteen pinnasta 25,1 asteeseen, niin puhuminen ”hellepäivästä” aiheuttaa lievän tarpeen protestoida.. Jos ajatellaan että ”päivä” on 12 tuntia, niin yhden tällaisen päivän kokoonsaaminen täällä rannalla vaatinee noin 10 ”hellepäivää”, tällä tahdilla jossa helle esiintyy usein noin tunnin kestoisena piikkinä illalla. Statistiikka ei taida olla niin kehittynyttä, että helletunteja voitaisiin laskea kuitenkaan. Siellä Vienanmerellä on monta vuotta ollut suunnitelmissa käydä.
Saturnalia, näin on ilmeisesti aikoinaan sovittu. Hellepäiväksi tosiaan riittää se, että lämpötila käväisee edes yhden mittaushetken aikana väh. 25,1 asteessa. Järjestelmän muuttaminen toisi mukanaan sen haasteen, ettei helletunneille juurikaan ole vertailupohjaa, ainakaan kovin pitkältä ajalta.
Minuakin kiehtoo Vienanmeri – sitäkin enemmän Murmansk. Siellä kun kerran kävisi, niin johan oppisi paremmin arvostamaan tätä eteläisen Suomen leppoista ilmastoa ;)
Nykyään mittaukset ovat automaattisia ja ilmeisesti jatkuvia. Ennen mittaukset tehtiin käsin ja määrättyinä kellonaikoína. Voiko olla niin, että nykyään näitä huippuarvoja, sekä kylmiä, että kuumia kirjautuu todennäköisemmin ja siten enemmän kuin aiemmin? Olisiko aiemmin on ollut enemmän sattumasta kiinni?
Menneinä aikoina Ilmatieteen laitoksen sääasemilla havainnontekijä kirjasi ylös lukemat kolme kertaa vuorokaudessa. Huippulämpötila mitattiin erillisellä maksimi/minimimittarilla. Käytännössä tuo mittari toimii niin että mitattaessa esim. maksimilämpötilaa, elohopea työnsi mittarin sisällä olevaa palkkia ylöspäin lämpötilan kohotessa, ja kun lämpötila alkaa laskea huippuarvosta jäi tuo palkki paikoilleen, joka mahdollisiti arvon lukemisen jälkikäteen.
El Nino ei vaikuta suoraan Suomen säähän, mutta se voi vaikuttaa arktisten alueiden yllä toimivaan ’teleconnectioon’ nimeltään arktinen värähtely (AO) ja näin liittää Tyynenmeren säät Pohjolan säihin. Poikkeuksellisen vuoden 1987 kesä-El Ninon aikana AO-indeksi oli kaikkina kesäkuukausina reilusti negatiivinen, mikä vaikutti suihkuvirtauksen eteläiseen sijaintiin ja kylmän purkauksiin Suomessa.
Tällä hetkellä AO- kuin myös NAO-indeksi ovat kääntyneet hyvin negatiivisiksi El Ninon vuoksi, mikä yhdistää tämän kesän säät kesään 1987. Negatiivinen AO on aiheuttanut muitakin kylmiä kesiä kuten vuonna 1993. Tuolloin kaikki kesäkuukaudet olivat selvästi negatiivisia, mikä on harvinaista. Kylmän kesän 1962 heinäkuun AO-arvo oli extreme negatiivinen ollen lähes -1.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table
Noiden taulukoiden arviointi on monimutkaista, kun pitää ottaa huomioon monia muitakin tekijöitä. Esim. AO-taulukossa vaikuttaa 2000-luvulla arktinen lämpeneminen, joka on vaikuttanut arvojen skaalaan. Lisäksi noissa on se hankaluus, että esim. kaikki El Ninot eivät vaikuta AO:on, eivätkä kaikki negatiivisen AO:n kesät ole Suomessa kylmiä. Mutta jos tarpeeksi noihin jaksaa perehtyä, niin niistä voi saada paljonkin irti!
AO -indeksi on erityisesti talvella merkityksellinen (syyskuu-huhtikuu). Kesällä sen variaatiot ovat pieniä, eikä sitä näin ollen kannata käyttää kesäkuukausien analysointiin.
Kuten tuosta näkee
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_mrf.shtml
niin eipä AO -indeksillä ole kesällä merkitystä. Se on liikkunut lähinnä välillä -1…+1 ja suihkuvirtaus on majaillut melkein koko ajan samoilla reiteillä. Talvelle indeksi saa arvoja +4…-5 (viime vuosina) ja korreloi hyvin pakkasjaksojen kanssa, kuin myös vesikelien.
Wade, kiitoksia erittäin mielenkiintoisesta pointista. Olen jonkin verran lukenutkin AO-kytkennöistä, mutta tämä El Nino-näkökulma oli minulle uutta tietoa. Täytyy tutustua linkittämääsi materiaaliin ajan kanssa.
Tiede menee tässäkin asiassa kovaa vauhtia eteenpäin. Met Office on uusien tutkimustensa mukaisesti päivittänyt sivulleen El Ninon vaikutusalueet. Pohjolan kohdalle on merkitty sen aiheuttavan kylmiä talvia täällä (pois lukien suuret El Ninot).
http://www.metoffice.gov.uk/media/image/m/l/during-el-nino-temp-impact.jpg
Tuo on todella hyvä lisäys, sillä korrelaatio on hyvä Suomen kylmien talvien ja El Ninon välillä, varsinkin kun otetaan huomioon El Nino -johdannaiset PDO ja PNA
Tällä hetkellä on käynnissä poikkeuksellinen, edellisenä syksynä lämpenemään alkanut kesä -El Nino. Edellinen vastaava oli kesällä 1987, eikä niitä sitä ennenkään montaa tunneta. Nykyisen kaltainen El Nino on ollut tutkimusten mukaan myös kesällä 1865. Eli jos El Nino ja AO/NAO riehuvat vielä elokuussa nykyiseen malliin, ei pahakaan katovuosi ole poissuljettu varsinkaan Pohjois-Suomessa.
Kyllä El-Ninolla on yhteys suomen viileisiin kesiin, vaikka se ei 100% vakuus olekaan, niin huomattavasti suurempi todennäköisyys on viileämpiin kesiin suomessa El-Ninojen aikaan. Erona aiempiin on se ettei nämä nykyiset El-Nino kesät tule olemaan yhtä viileitä kuin aiemmin, vaikka onkin ennenaikaista arvailla niin tästä kesästä tullee sellaiset 1,5 astetta keskimääräistä viileämpi, toki elokuu voi muuttaa tilanteen niukemmaksi, mutta luottaen siihen ettei säätyyppi radikaalisesti muutu elokuussakaan. Aiemmin olisi menty 2-3 astetta keskiarvojen alle.
Tilanne on lämpötilojen osalta hyvin erikoinen, täydet 2 vuotta 5/2013-4/2014 mentiin suomessa muutamaa kuukautta lukuunottamatta keskimääräistä lämpimämmässä säässä, useita poikkeuksellisen lämpimiä kuukausia, 2 vuoden poikkeama oli lähes +2 astetta, mutta sitten 5/2015 näyttäisi lämmin jakso pysähtyneen kuin seinään ja 5/2015-7/2015 jakson keskilämpötila tullee olemaan 0,7…0,9 astetta keskiarvoja kylmempi, toukokuu niukasti, kesä ja heinäkuu yli asteen.
Hyvä näkökulma myös tämä, kiitos. Jos tosiaan tilastoja selailee, niin voisi maallikkona todeta, että El Ninon aikoihin viileämmän kesän todennäköisyys on Suomessa kasvanut.
Katsotaan, millaiseksi tämä kesä muodostuu. Kovaa vauhtia myös heinäkuusta on tulossa tavanomaista viileämpi. Eilen katselemani pitkän ajan ennuste lupaa hieman tavanomaisempia lämpötiloja elokuulle – jää nähtäväksi.
Menossa on tyypillinen pikkujääkauden kesä. Auringon aktiivisuus vaikuttaa suihkuvirtaukseen, joka näkyy erityisesti talvisin mutta myös kesäisin siten, että viileiden ja sateisten kesien todennäköisyys kasvaa. Alhaisen aktiivisuuden kausina suihkuvirtaus lukkiutuu helposti alemmille leveysasteille ja blokkaa lämpimän ilman etelämmäksi. Aktiivisuus on ollut viimeisten satojen vuosien aikana Suomen ilmaston merkittävin draiveri, joka näkyy hyvin esim. Tornionjoen jäänlähtöproxysta alkaen 1600 -luvulta. Nyt kun aktiivisuudessa ollaan laajalla perspektiivillä vajottu lähemmäs Daltonin minimin aikoja, niin tällaisia kesiä on odotettavissa useammin.
Lapissa saattaa muuten tulla eteen sellainen tilanne, että terminen kesä ei kaikkialla ala koko kesänä. Tämänhetkisten ennusteiden valossa näyttää todennäköiseltä, että se ei ala Heinäkuussakaan Pohjois-Lapissa.
Leone, mielenkiintoista! Laitoin kyselyä Ilmatieteen laitokselle termisen kesän alkamisesta Pohjois-Lapissa, niin saadaan varmistus. Vähän karua lappilaisten kannalta, jos ei termistä kesää saada tänä vuonna.
Leone, terminen kesä on ainakin Utsjoki Kevolla alkanut 21.6 Ilmatieteen laitoksen mukaan. Sen sijaan alustavasti Kilpisjärvellä ei ole alkanut.
pikkujääkaudella on myös mielenkiintoisia 1800-luvun alun vuodet, kun talvella oli kylmä mutta kesällä kuuma esim. Vaasassa :
KAtso vuodet 1813-1814:
https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1ga&display=line
Saa nähdä minkälainen tulee syksystä jos kesä on kylmä elokuussakin vielä. 2000-luvulla loka-marraskuu on kertonut paljonkin tulevan talven säistä jo, ja samanlailla tammi-helmikuu on sanonut tulevan kesän säistä. NYt oli lämmin tammi-helmikuu siksi kylmän kesän todennäköisyys kasvoi.
Paljon tulee syksyyn vaikutamaan myös Pohjoisen jäämeren sulamistilanne, mikä se sitten onkaan syyskuussa. Nyt siellä on ollut normaalia aurinkoisempaa säätä viime aikoina, joka on nostanut lämpötiloja vähän siellä päin.
Isä oli siis aika oikeassa kun 60-luvulla Pohjois-Savossa asuessamme sanoi heinäkuulla yllättäneistä koleista koillistuulista;”Vienanmereltä taas alkoi puhaltaa, ei ole se kaukanakaan…”
Itse kävin kotiseudulla 2003 heinäkuussa ja oli ensimmäisiä hellepäiviä, liki 30 astetta. Aamuyöstä huomasi miten lämpötila laski ja kun tutki tuulen suuntaa niin Vienanmereltähän se…
Markus otapa tähän kantaa pystyisikö ensi vuoden sää ennustamaan jo nyt ainakin tilastollisesti näyttäisi siltä että tulevasta talvesta tulee keskimääräistä pidempi varsinkin loppupäästään etelässäkin voi mennä lähelle huhtikuun puoltaväliä ennen kuin lumet ovat aukeilta paikoilta sulaneet talvi itsessään ei kauhean kylmä kuitenkaan olisi voi toki joitakin kylmiä jaksoja mahtua kuten talvina 1987-88, 1998-99, ja 2012-13 valkea joulu näyttää todennäköiseltä. Kevät näyttää jäävän vain muutaman viikon mittaiseksi kuten vuosina 1988 sekä 2013 kumpanakin näistä vuosista tuli jyrkkärajainen lämpeneminen kesään joten hyvin mahdollista on että Touko-kesäkuussa mitataan tavanomaista useampia hellepäiviä Juhannushellekään ei täysin poissuljettua. Myös loppukesästä tulisi helteinen ja tavallista lämpimämpi jakso jatkuisi lokakuun puoliväliin sen jälkeen alkaisi normalisoitua lämpötilat ja matka kohti todella kovaa pakkastalvea 2016-2017 voi alkaa ketjun 95-96, 02-03 09-10 ja 16-17 mukaisesti
Ja muuten Markus 1987, 1998 ja 2015 on yksi yksityiskohta sattumaa tai ei Mutta kaikkien näiden kolmen vuoden uudenvuodenpäivä on torstai tuleeko siis torstaina alkavana vuonna tavallista viileämpi kesä herkemmin kuin muina viikonpäivinä alkavina vuosina ja kaikkia näitä vuosia seuraa Perjantaina alkava vuosi 1988 (karkausvuosi), 1999 ja 2016 (karkausvuosi). Sillä myös vuonna 1998 jäätiin suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle
Tilastoa vuodesta 1994 lähtien näyttää tältä eli viimeisen noin 20 vuoden ajalta
Maanantaivuodet 1996, 2001 ja 2007 kaksi elokuussa lämmennyttä kesää yksi muuten vain tavallista lämpimämpi kesä heinäkuuhun painottuen
Tiistaivuodet 2002, 2008 ja 2013 Kaksi tasaisen helteistä kesää alusta loppuun saakka ilman huippukylmiä ja huippukuumia päiviä yksi tavanomainen joskin vähähelteinen kesä
Keskiviikkovuodet 1997, 2003 ja 2014 Kaikki kolme kesää selvästi tavanomaista lämpimämpiä ja tavanomaista helteisempiä
Torstaivuodet 1998, 2004, 2009 yksi selvästi normaalia viileämpi kesä ja kaksi elokuussa lämpimämmäksi muuttunutta kesää
Perjantaivuodet 1999 ja 2010 Kaksi selvästi normaalia lämpimämpää kesää ensimmäisessä lämpö keskittyi kesäkuulle juhannus helteisimpiä suomessa olleita jälkimmäisenä Joensuu napsautti +37,2 astetta tauluun elokuun loppu toki koleampi kummallakin kertaa ehkä ensi kesä muistuttaa näitä kahta
Lauantaivuodet 1994, 2000, 2005 ja 2011 kolme normaalia lämpimämpää kesää ja yksi tavanomainen kesä kaikkina vuosina heinäkuussa yli 20 hellepäivää 1994 24, 2000 21, 2005 21 ja 2011 23
Sunnuntaivuodet 1995, 2006 ja 2012 kaksi normaalia helteisempää kesää ja yksi viileähkö kesä 95 helle keskittyi voimakkaasti touko-kesäkuuhun ja elokuuhun 06 oli tasaisen lämmin kesä alusta loppuun 2012 oli viileä
Joten voisiko viikonpäivä millä vuosi alkaa vaikuttaa kesän säähän näinkin voimakkaasti
markus korjaapa tuota 87 kuukaudet olivat tavallista kylmempiä ei syyskuuta vaan lokakuuta lukuunottamatta
Tämä ei liity kesiin,mutta tuskinpa kukaan unohtaa tammikuuta 1987.Tuolloinhan mm.Talvisodan pakkasennätykset olivat esim.Kaisaniemessä pelkkää paperia.
Kyllä vain, talvi 1987 oli myös selvästi keskimääräistä kylmempi. Ainakin Helsinki-Kaisaniemessä tehtiin uusi pakkasennätys.
Terveisiä Airiston kupeesta, ”kuumin” päivä toistaiseksi 3.7 23.4° ja peräti neljänä päivänä heinäkuussa päästy yli 20° nauttimaan. Ja kuusi kertaa koko vuonna.
Lähde ITL Rajakarin asema.
Miten muuten noi hellepäivät tilastoidaan? Jos on samana päivänä 5 paikkakunnalla hellettä niin tuleeko siitä 5 hellepäivää?
Matti, eipä meitä lämmöllä missään päin Suomea ole tänä kesänä liikaa hellitty.
Hellepäiväksi tilastoidaan päivä, jolloin lämpötila käväisee vähintään 25,1 asteessa jollain mittausasemalla. Vastaus kysymykseesi: kyllä. Jos esimerkiksi Turku Artukainen -mittausasemalla lämpötila kohoaa viitenä päivänä peräkkäin väh. 25,1 asteeseen, tilastoidaan viisi hellepäivää.
No et kyllä vastannut ite kysymykseen. Eli jos Turussa, Salossa ja Paraisilla on samana päivänä hellettä niin tilastoidaanko se kolmena hellepäivänä. Meinaan toi 65 kappaletta kuulostaa aika paljolta mutta jos ne lasketaan pikkasen kierosti niin sitten ei..
Matti, riippumatta siitä, kuinka monella paikkakunnalla samana päivänä on hellettä, tilastoidaan se yhtenä hellepäivänä – olipa hellettä sitten pelkästään Turussa tai Turun lisäksi parilla muullakin paikkakunnalla. Vuonna 2002 hellettä tosiaan oli 65 päivänä vähintään yhdellä mittausasemalla.
Muistan hyvin tämän kesän 2002,Silloinhan oli niin,että aivan huippuhelteitä ei ollut,mutta kaikki kolme kesäkuukautta olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä,elokuu jopa ennätyslämmin.Eli ns.pitkä kuuma kesä.2006 oli vähän sama juttu,
ja myös 1997
Ei tuossa mitään kieroa ole, mutta kyse on jossakin päin Suomea mitatusta helteestä, ts. ei millään yksittäisellä paikkakunnalla ole ollut 65 hellepäivää yhtenä kesänä. Eniten niitä on kertynyt yhdellä paikkakunnalla 48 kpl vuonna 2010. Paikka oli Kouvolan Utti. Samana vuonna Lahdessa oli 47 hellepäivää.
Samoin tuo ”top-5 vähiten hellepäiviä” hämää siinä mielessä, että tuollaiset 10-20 hellepäivää vuodessa olisi millä tahansa paikkakunnalla varsin hyvä määrä. Mutta paikkakuntakohtaisesti totuus on karumpi: monin paikoin ihan etelässäkin vuosina 1987, 2008 ja 2012 oli vain 1-4 hellepäivää per paikkakunta. Vuonna 1962 ei monin paikoin ollut yhtään.
Kiitoksia Dada vielä tarkentavasta selityksestä!