Voimakas El Niño vain ajan kysymys – vaikuttaako Suomenkin säähän?

Julkaistu

Suomessa rauhallinen ja viileähkö kevätsää jatkaa kulkuaan, joten ajattelin, josko paneudutaan tällä kertaa hieman laajemman mittakaavan ilmiöön, El Niñoon. Viisaat tutkijat spekuloivat jo viime vuoden puolella, että hyvin voimakas El Niño -ilmiö muotoutuu viimeistään vuoden 2015 alkupuolella, mutta toistaiseksi ilmiö on jäänyt heikoksi. Koko ajan keskustelu käy kuitenkin kuumana voimakkaan El Niñon alkamisajankohdasta – laajamittaisiin inhimillisiin sekä taloudellisiin vaikutuksiin on syytä varautua. Nykytekniikalla El Niñojen syntyminen pystytään jo ennustamaan parinkin vuoden päähän, joskin tarkempaa alkamisajankohtaa on vaikea ennustaa.

Miten El Niño syntyy?

Indonesian puolella matkanneet tietävät, että alueen ilmasto on kostea ja kuuma läpi vuoden, ja meriveden lämpötila 30 asteen tuntumassa. Indonesiassa esiintyy nousevia ilmavirtauksia ja runsaita kuuroluonteisia sateita. Sen sijaan samoilla leveysasteilla Tyynenmeren itäpuoliskolla, Perun rannikon edustalla, merivesi on 10 astetta viileämpää ja alueella esiintyvien laskuvirtauksien myötä sademäärät ovat huomattavasti vähäisemmät. Tyynenmeren länsiosassa on siis voimakasta nousevaa liikettä ja itäosassa laskevaa. Tätä suurimittaista kiertoliikettä kutsutaan myös nimellä Walker-kierto.

Tiettyinä vuosina Tyynenmeren laaja-alainen virtausjärjestelmä häiriintyy ja alueella vallitsevat itävirtaukset heikkenevät. Tämä laskee meriveden lämpötilaa ja heikentää sateita Indonesian puolella. Samalla Tyynenmeren keski- ja itäosassa meriveden lämpötila kohoaa nopeasti ja sateisuus lisääntyy. El Ninon aikoihin esimerkiksi Australia altistuu kuivuusjaksoille, kun taas Etelä-Amerikan länisosassa, keskisellä Tyynellämerellä sekä Yhdysvaltojen eteläosassa voimakkaiden sateiden ja tulvien riski kasvaa. Viimeksi vuonna 1997-1998 esiintynyt voimakas El Nino aiheutti laajoja metsäpaloja mm. Indonesiassa ja Brasiliassa asti, kun taas Perussa ja Chilessä tulvi.

El Ninojen esiintyvyydellä ei ole mitään säännöllisyyttä: niitä syntyy muutaman vuoden välein ja ilmiö kestää tyypillisesti 1-2 vuotta.

Kuva 1: Meriveden lämpötila kohoaa El Ninon aikoihin itäisellä Tyynellämerellä, kun taas Indonesian seudulla se laskee. La Nina on El Nino -ilmiön vastakohta. (kuva: NOOA)
Kuva 1: Meriveden lämpötila kohoaa El Ninon aikoihin itäisellä Tyynellämerellä, kun taas Indonesian seudulla se laskee. La Nina on El Nino -ilmiön vastakohta. (kuva: NOOA)

 

Kuva 2: El Nino -ilmiö vaikuttaa maantieteellisesti laajoille alueille. Siperian ja Euroopan osalta vaikutus on toistaiseksi hieman epävarma; muutamana voimakkaana El Nino -vuotena on kuitenkin havaittu Siperian ja mahdollisesti Pohjois-Euroopan kylmeneminen talviaikana ja Välimeren runsaat sateet. (kuva: Markus Mäntykannas, Google Maps)
Kuva 2: El Nino -ilmiö vaikuttaa maantieteellisesti laajoille alueille. Eurooppaan ja Siperiaan El Ninolla ei ole todettu olevan yleensä vaikutusta – kuvassa esiintyvä esimerkki Euroopan ja Siperian osalta on vuodelta 1942 hyvin voimakkaan El Ninon aikoihin. Muilla alueilla El Ninon vaikutukset on havaittu säännöllisesti toteutiviksi (kuva: Markus Mäntykannas, Google Maps)

Onko El Ninolla vaikutusta Suomen säähän?

Toistaiseksi El Ninon vaikutusta Pohjois-Euroopan ja Suomen säähän on pidetty vähäisenä, mutta on arveltu, että juuri ennen voimakkaan El Ninon puhkeamisvaihetta pohjoisten leveysasteiden troposfäärin lämpötilassa on ollut negatiivinen tendenssi. Yritin hakea korrelaatiota Suomen keskilämpötilojen ja El Ninojen välillä, mutta selkeää keskimääräistä signaalia suuntaan tai toiseen en löytänyt. Muutaman voimakkaan El Nino -ilmiön aikana, mm. vuosina 1940-1942 sekä 1987, ilmanpaine oli kautta Siperian ja Pohjois-Euroopan tavanomaista korkeampi ja Etelä-Euroopassa tavanomaista matalampi. Kyseiset talvet olivat Suomessa erittäin kylmiä. El Ninon ja Suomen kylmien talvien osuminen samaan ajankohtaan on todennäköisesti vain sattumaa, sillä joukosta löytyi myös tavanomaista lauhempia talvia El Ninon aikoina.

Kuva 3: El Niño -pluumiennuste. Ilmiön todennäköisyys kasvaa kesää kohden ja osa malleista saa loppuvuodeksi hyvinkin voimakkaan El Niñon. (kuva: ECMWF)
Kuva 3: El Niño -pluumiennuste meriveden lämpötilan poikkeaman perusteella. Ilmiön todennäköisyys kasvaa kesää kohden ja osa malleista saa loppuvuodeksi hyvinkin voimakkaan El Niñon. (kuva: ECMWF)

7 vastausta artikkeliin “Voimakas El Niño vain ajan kysymys – vaikuttaako Suomenkin säähän?”

  1. Viileää on joo kun lämpötilat jäävät kolmisen astetta ennustettua alemmaksi joka päivä.

  2. Ei todellakaan voi sanoa että voimakkaalla El Ninolla olisi yhteys suomen kylmiin talviin. Onhan kylmiä talvia ollut muulloinkin ja jonkinlaisia El Ninoja ilman kylmiä talvia. Suurempi yhteys on auringon pilkkujakson ajankohdalla talviin, kuten aiemmin jo aiheesta kirjoitettiin, sekään ei ole mikään automaatio, mutta ero on selvä ja vertailuvuosia on jo aivan tarpeeksi.

  3. Mitenkäs tuo aaltoviiva ~ kirjaimen päälle saatiinkaan?
    El Ninö – äsh… Nin~o – äsh…. Niño – AHAA! Siis: ensin AltGr+~ ja sitten n saadaan ñ ! :D

  4. Hei!

    El Niñolla on selvin vaikutus Päiväntasaajan seudula, Kääntöpiireille asti. 45 asteiden napapuoella sen vaikutukset ovat jo aika sattumanvaraisia. Lauhkealla vyöhykkeellä paras sään selittäjä on NAO -indeksi.

    Terveisin!

    ifj. Pályi Zoltán

  5. ”Tiettyinä vuosina Tyynenmeren laaja-alainen virtausjärjestelmä häiriintyy”

    Miksi metorologit aina näkevät häiriöitä? Miksei voi vaan sanoa että virtausjärjestelmä muuttuu?

    1. Antti, niinpä. Voisihan asian ihan yhtä hyvin niinkin muotoilla. Meteorologiassa puhutaan paljon säähäiriöistä, joten ”häiriö” lienee sanana iskostunut monen meteorologin päähän.

  6. Itseasiassa El ninon on todettu voimakkaasti vaikuttavan Euroopan talviin siten että Pohjois-Euroopassa on kylmempää ja Etelä-Euroopassa lämpimämpää kuin keskimäärin. Lämpötila-anomaliat ovat samansuuntaisia kuin negatiivisen Pohjois-Atlantin oskillaation aikaan.

    Esim.
    http://www.nature.com/ngeo/journal/v2/n1/abs/ngeo381.html

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.