Harmaata, valoa vai sittenkin pimeyttä?

Julkaistu
Kuva: NASA / Wikimedia Commons.
Elämänpiirimme ylhäältä yöllä. Tästäkin puuttuu harmautta, joka asuu pimeyteen tai vähävaloisuuteen taipuvaisissa mielissämme ja leviää sieltä harmauden reproduktiona. Kuva: NASA / Wikimedia Commons.

En tiedä, mitä oikeastaan tarkoittaa, että ”sää on harmaata”.  Luulen, että puhuja silloin heittää kehiin itsensä, omat havaintonsa vaikka taivaan väristä. Vaikka ei se sää sinistä ole, eikä edes sinivalkoista, vaikka sinitaivasta kauniin valkeat kumpupilvet koristaisivat. Taivaan havaittu väri ei siis riitä syyksi harmaudessa piehtaroimiselle ja koko sään julistamiselle harmaaksi. Harmaus kumpuaa jostain muualta.

Värit ovat olemassa vain, jos on valoa. Värit pitää nähdä, paitsi että synesteetikot erilaiset käsitteetkin värillisinä. Tässä ”näkeminen” on tietysti kielikuva, mutta on mielenkiintoista, kuinka värit voivat liittyä muuhunkin kuin suoraan näköhavaintoon. Ihminen ”näkee” silloinkin, kun näkee vaikka unta tai muuten vain muistaa asioita väreineen. Kaiken voi myös muuttaa ajatuksissaan niin halutessaan eriväriseksi, itse asiassa vaikka minkä väriseksi. Kokonaista maailmaa voi katsoa jonkinväristen silmälasien läpi, kuten edelleen kielikuva ja sanonta kuuluu.

Ennustaminenkin on näkemistä, mutta ennakolta. Tämä tuskin koskee ilmakehän rakenteen muutoksia laskevaa tietokonetta, mutta heti kun tuloksia tulkitsee ihminen, asia voi muuttua. Ihminen myös näkee, mitä haluaa nähdä, ja sama pätee kuulemiseen. Ei sään harmaus ainakaan tietokoneista tule.

Synestesia, siis asioiden ”näkeminen” värillisinä ilman, että niillä itsellään olisi fysikaalisen todellisesti väri, on mielenkiintoinen. Moinen saattaa liittyä tapaan järjestellä muistisisältöjä; asian muistaa paremmin, kun siihen liittää vaikka värejä mukaan. Minulle marraskuu on aina ollut jotenkin tumman magentanpunaruskea, joulukuu puolestaan enimmäkseen tummanvihreä. Kumpikaan näistä ei ole tasaisen yksivärinen, joten sanallinen kerronta meneee vaikeaksi.

Harmaa on valkoisen ja mustan eriasteista sekoitusta. Sumu maassa tai sumupilvenä lienee se päiväsajan harmaa elementti, ja nyt tarkoitan fysikaalisen maailman värejä. En tiedä, onko musta-valko -värisokeutta olemassa, paitsi että abstraktisessa merkityksessä ehdottomasti kyllä. Mutta palaan valon merkitykseen: kun valoa on yhä vähemmän, viimeistään pilkkopimeässä värit lakkaavat olemasta. Pimeyttä ei lasketa väriksi, mutta olisiko se sitten lähinnä musta. Hyvin vähäisessä valossa tienoo lienee harmahtava, mutta sitten alkaa myös valon väri vaikuttaa.

Valossa on valinnan varaa. Päivänvalo, kuunvalo ja palava liekki ovat edelleen olemassa, samoin kaikenlainen keinovalo pimeyden voittamiseksi. Kaupungeissa on vaikeata havaita vaikka revontulia, toisaalta kaupunkien ja kirkonkylienkin kohdalla näkyy sumupilvessä valohehku kertomassa, kulkijalle, että täällä päin ollaan.

Valon aihe on laaja, mutta valon sammuttamalla häviää myös harmaus. Tai silmät sulkemalla ja ”näkemällä” millainen valoshow hyvänsä. Myös pysytteleminen sisätiloissa voi vähentää harmautta, paitsi jos koti on harmaa tai sitten arkisen harmaa tai harmaan ankea. Kaikkeen tähän voi kuitenkin itse vaikuttaa. Ei harmaalle pidä antautua, ellei siitä pidä. Voi vaikertajia, ankeuttajien uhreja. Televisiokin voi ankeuttaa ja julistaa harmautta, sen jälkeen sitä harmaata entistä varmemmin näkee ja kokee kaikkialla. Mutta töpseli vaan irti seinästä.

Harmaa ei toki ole ikinä ollutkaan pelkkä väri, vaan se on monelle mielen tila. Siksi sää ei voi olla harmaata, kuten ei sinistäkään, eikä sinivalkoista edes itsenäisyyspäivänä. Onneksi pian älytään lisätä kaikenlaista joulun odotuksen valoa, niin ulkoista ympärille ja arkipäivään kuin sisäistäkin. Jollekulle sekin on pimeyttä, mutta minkä värinen voi sitten joulun sään väri olla?

Kuva: geralt / pixabay
Pientä rajaa harmauden levitykseen. Kauneutta viimeistään joulukuussa on. Kuva: geralt / pixabay

Joulukuu, ja sen myötä talvi, alkaa maanantaina, ja sitä ennen on vielä ensimmäinen adventtisunnuntai. Pikkujoulunaikaa parhaimmillaan. Kaikkiko se on vain harmaata? Jos puhuisin säästä vain omien värituntemuksieni pohjalta, alkaa maanantaina tummanvihreä sääjakso.

 

Kuvien linkit: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b4/Midwestern_USA_at_Night_with_Aurora_Borealis_-_NASA_Earth_Observatory.jpg

http://pixabay.com/fi/joulu-ilmakeh%C3%A4n-adventti-508220/

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.